Afarin kieli
| Afar | |
|---|---|
| Muu nimi | afaraf, danakil, denkel, `afar af, adal |
| Tiedot | |
| Alue | Afrikan sarvi |
| Virallinen kieli |  Etiopia (Afar) Eritrea Djibouti |
| Puhujia | 1 500 000 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | etiopialainen (Etiopiassa) latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | afroaasialaiset kielet |
| Kieliryhmä | kuušilaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | aa |
| ISO 639-2 | aar |
| ISO 639-3 | aar |
Afar on kuušilaisiin kieliin kuuluva afroaasialainen kieli. Äidinkielenään sitä puhuu arviolta noin 1 379 200 ihmistä.[1] Heistä suurin osa asuu Etiopiassa, Eritreassa ja Djiboutissa. Vain 1–3 % kielen puhujista on luku- ja kirjoitustaitoisia.[2] Afar on melko läheistä sukua sahon kielelle, ja afarin ei katsota olevan uhanalainen.[3]
Kielellä on virallinen asema Eritreassa.[4] Djiboutissa afarilla ei ole virallisen kielen asemaa, mutta se on yksi maan kansallisista kielistä.[5] Etiopiassa kielellä on virallinen asema Afarin osavaltiossa, Etiopiassa.[6]
Afarinkieliseen intelligentsiaan kuuluvat Dimis ja Redo kehittivät 1970-luvulla kielelle latinalaiseen kirjaimistoon perustuvan kirjoitusjärjestelmän.[7]
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Bilabiaali | Labiodentaali | Dentaali | Alveolaari | Retrofleksi | Palataali | Velaari | Faryngaali | Glottaali | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Klusiili | b | t | d | ɖ | k | g | |||||
| Nasaali | m | n | |||||||
| Frikatiivi | f | s | ħ | ʕ | h | |||||
| Lateraali | l | ||||||||
| Tremulantti | r | ||||||||
| Puolivokaali | w | j |
Lähde:[8]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Keskinen | Takinen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puoliavoin | e | o | |
| Avoin | a |
Kaikki vokaalit voivat esiintyä niin lyhyinä kuin pitkinäkin.
Lähde:[8]
Kielinäyte: Perusluvut 1–20
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- inkittu
- nammay
- sidoʿ h
- ferey
- konoy
- leʿey
- malʿiin
- baʿaar
- sagaal
- tàban [9]
- taban ke inik
- taban ke nammay
- taban ke sido'h
- taban ke ferey
- taban ke konoy
- taban ke le'hey
- taban ke mal'hin
- taban ke ba'har
- taban ke sagaal
- labatanna
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ethnologue: Afar (englanniksi) Viitattu 2.8.2015.
- ↑ Afar Language 2020. Finto. Viitattu 1.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.2.1 - Afar glottolog.org. Viitattu 1.8.2020.
- ↑ Africa :: Eritrea — The World Factbook - Central Intelligence Agency www.cia.gov. Arkistoitu 30.5.2015. Viitattu 1.8.2020.
- ↑ Africa :: Djibouti — The World Factbook - Central Intelligence Agency www.cia.gov. Arkistoitu 2.7.2014. Viitattu 1.8.2020.
- ↑ Africa :: Ethiopia — The World Factbook - Central Intelligence Agency www.cia.gov. Arkistoitu 10.12.2016. Viitattu 1.8.2020.
- ↑ Afar language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 1.8.2020.
- 1 2 Bliese, Loren F.: A Generative Grammar of Afar (s. 1–2) 1981. sil.org. Viitattu 1.8.2020.
- ↑ Gragg 2001, 577.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gragg, Gene B.: Cushitic Languages: Some Comparative/Contrastive Data. Kienast, Burkhart: Historische Semitische Sprachwissenschaft, 2001, s. 574–617. Wiesbaden: Harrassowitz. ISBN 3-447-04359-8