Amharan kieli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Amhara
Oma nimi አማርኛ [amarɨɲ:a]
Tiedot
Virallinen kieli Etiopia
Puhujia 21,6 miljoonaa äidinkielistä puhujaa
Kirjaimisto etiopialainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta afroaasialaiset kielet
Kieliryhmä seemiläiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 am
ISO 639-2 amh
ISO 639-3 amh

Amhara (omakielinen nimi አማርኛ [amarɨɲ:a]) on pääasiassa Etiopiassa puhuttu seemiläinen kieli. Se on oromon jälkeen maan toiseksi puhutuin kieli, ja sillä on Etiopian demokraattisessa liittotasavallassa virallisen työkielen asema, eli se on käytännössä valtionhallinnon kieli.

Puhujamäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etiopian vuoden 2007 väestönlaskennan mukaan amharaa puhui äidinkielenään 21 634 000 henkeä eli 29 prosenttia maan väestöstä. Heistä 16 015 000 asuu Amharan ja 2 452 000 Oromian alueilla sekä 1 945 000 Addis Abeban kaupunkialueella. Amharan puhujat muodostavat 93 % Amharan, 71 % Addis Abeban, 28 % Hararin, 26 % Dire Dawan, 22 % Benishangul-Gumuzin, 11 % Gambelan ja 9 % Oromian väestöstä.[1] Amharaa puhutaan laajasti myös toisena tai kolmantena kielenä. Vuoden 1994 väestönlaskennassa sen nimesi toiseksi kielekseen 5 104 000 henkeä.[2]

Etiopian ulkopuolella amharaa puhutaan muun muassa naapurimaissa Eritreassa, Sudanissa, Somaliassa ja Keniassa. Sitä osaa arviolta 90 prosenttia Israeliin muuttaneista etiopianjuutalaisista. Afrikan ulkopuolelle on muuttanut satoja tuhansia amharan puhujia.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amhara kuuluu etiopianseemiläisten kielten etelähaaraan. Sen lähin sukukieli on argobba.[3] Amhara jaetaan yleensä gondarin, gojamin ja shewan murteisiin, joiden väliset erot eivät ole kovin suuria. Kirjakieli perustuu Addis Abebassa puhuttuun shewan murteeseen.[2]

Kieli on muotoutunut historiallisella Amharan alueella, joka kuului myöhempiin Begemderin, Gojamin, Shewan ja Wollon maakuntiin. Amhara levisi muualle maahan Etiopian keisarikunnan valloitusten ja asutustoiminnan seurauksena. Kansallisuuden nimityksenä amhara yleistyi vasta 1900-luvulla.[4]

Amharasta tuli hovin ja ylimystön kieli Salomon hallitsijasuvun noustessa valtaan 1200-luvun lopussa. Vanhimpia kirjallisia muistomerkkejä ovat 1300–1400-lukujen vaihteessa laaditut Kuninkaiden laulut. Amharaa alettiin käyttää virallisissa asiakirjoissa 1700-luvun lopulla,[5] ja 1800-luvun puolivälistä lähtien se korvasi ge’ezin Etiopian maallisena kirjakielenä[6].

Amharan käyttöala laajeni 1900-luvulla tiedostusvälineiden, kirjallisuuden ja koululaitoksen kehityksen myötä[7]. Vuoden 1955 perustuslaissa sille annettiin Etiopian ainoan virallisen kielen status. Haile Selassien ajan kielipolitiikan tavoitteena oli amharan aseman vahvistaminen maan muiden kielten kustannuksella.[8] Vuonna 1974 valtaan noussut kommunistihallinto tunnusti Etiopian kaikkien kieliryhmien oikeudet ja aloitti aikuisten lukutaito-opetuksen 15 eri kielellä. Amhara säilyi kuitenkin maan ainoana hallintokielenä ja alkeiskoulujen opetuskielenä.[9]

Vuoden 1994 perustuslain mukaan Etiopian kaikki kielet ovat tasa-arvoisia. Keskushallinnon työkieli on amhara, mutta alueilla on oikeus päättää omista työkielistään ja koulujen opetuskielistä.[8] Amharaa käytetään hallintokielenä Amharan, Benishangul-Gumuzin, Gambelan ja Eteläisten kansojen alueella sekä Addis Abeban ja Dire Dawan kaupungeissa[10]. Amhara toimii myös lingua francana ja kasvavan kaupunkiväestön kielenä. Sitä käytetään laajasti tiedotusvälineissä ja englannin ohella koulutuksessa.[11] Oromo, tigrinja, somali ja afar julistettiin keskushallinnon työkieliksi helmikuussa 2020[12].

Äänteet ja kirjaimisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

konsonantit
Bilabiaaliset Dentaaliset Palataaliset Velaariset Glottaaliset
Klusiilit soinnittomat p t c k ʔ
soinnilliset b d ɟ g
ejektiivit ʔʼ
affrikaatat ʦʼ
frikatiivit soinnittomat f s ʃ h
soinnilliset z ʒ
nasaalit m n ɲ
likvidat w l j
tremulantit r
vokaalit
Etu- Keski- Taka-
Suppea i ɨ u
Keski e ə o
Väljä a

Kirjaimisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amharaa kirjoitetaan etiopialaisella tavumerkistöllä, jonka nimi on fidəl. Se on lainattu jo sammuneesta ge’ezin kielestä.[13] Merkistön pohjana on 34 konsonanttimerkkiä, joista saadaan tavuja tekemällä niihin vokaaleja merkitseviä muunnoksia. Kaikkiaan merkkejä on 259. Islaminuskoisten keskuudessa amharan kirjoittamiseen on käytetty myös arabialaista kirjaimistoa.[14]

Kielioppi ja sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amharan rakenteessa on tapahtunut huomattavia muutoksia kuušilaisten kielten ja varsinkin oromon vaikutuksesta. Niistä näkyvin on useimmista seemiläisistä kielistä poikkeava SOV-sanajärjestys. Morfologiaan on vaikuttanut myös kirjakielenä pitkään toiminut ge’ez.[15]

Amharassa on lainasanoja kuušilaisista kielistä, ge’ezistä ja arabiasta sekä uudempia lainoja englannista, ranskasta ja italiasta[16] Tieteellistä terminologiaa laati varsinkin 1980-luvulla Etiopian kieliakatemia, joka liitettiin Addis Abeban yliopistoon vuonna 1997.[17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jazyki mira: Semitskije jazyki. Efiosemitskije jazyki. Moskva: Academia, 2013. ISBN 978-5-87444-366-5.
  • Weninger, Stefan (ed.): The Semitic Languages: An International Handbook. Berlin: De Gruyter Mouton, 2011. ISBN 978-3-11-018613-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Statistical Tables for the 2007 Population and Housing Census of Ethiopia: Country Level web.archive.org. Viitattu 21.11.2020.
  2. a b c Jazyki mira, s. 312.
  3. Jazyki mira, s. 311.
  4. Jazyki mira, 311–312.
  5. Jazyki mira, s. 312–313.
  6. The Semitic Languages, s. 1214.
  7. The Semitic Languages, s. 1214–1215.
  8. a b Jazyki mira, s. 313.
  9. The Semitic Languages, s. 1215.
  10. Chimdi Wakuma Olbasa: Choice for a Working Language in Ethiopia: A case study among graduating classes of Oromo speakers in selected public universities. Macrolinguistics, 9/2018, s. 98–115. Artikkelin verkkoversio.
  11. Jazyki mira, s. 313–314.
  12. One to five: Ethiopia gets four new federal working languages Africanews. Viitattu 21.11.2020.
  13. The Semitic Languages, s. 1216.
  14. Jazyki mira, s. 314–315.
  15. Jazyki mira, s. 318.
  16. Jazyki mira, s. 369–371.
  17. The Semitic Languages, s. 1215–1216.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Amharan kieli.
Wikipedia
Amharankielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja