Wikipedia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Wikipedian logo.
Kotisivu http://www.wikipedia.org
Slogan Vapaa tietosanakirja
Kaupallinen ei
Tyyppi verkkotietosanakirja
Rekisteröinti vapaaehtoinen
Kielet 290
Omistaja Wikimedia Foundation
Luonut Jimmy Wales, Larry Sanger[1]
Avattu 15. tammikuuta 2001
Sisällön lisenssi CC Attribution / Share-Alike 3.0
suuri osa tekstistä myös GFDL, medioiden lisenssit vaihtelevat
Alexa-sija 6. (2015)[2]
Nykyinen tila aktiivinen

Wikipedia on Internetissä julkaistava ilmainen vapaan sisällön tietosanakirja, joka perustuu MediaWiki-tekniikkaan. Tietosanakirja on virtuaalinen, eikä sitä julkaista painettuna versiona. Wikipediaa kirjoitetaan 290:llä kielellä.[3] Wikipedian sisältö on vapaaehtoisten kirjoittama[4], ja se on vapaa GNU Free Documentation -lisenssin mukaisesti. Wikipediaa ylläpitää Wikimedia Foundation, joka ei kuitenkaan omista Wikipedian sisältöä. Wikipedian palvelimet sijaitsevat Tampassa Floridassa ja Amsterdamissa.

Wikipedian perustajan Jimmy Walesin mukaan Wikipedia on ”pyrkimys luoda ja levittää jokaiselle planeetan asukkaalle heidän omalla kielellään mahdollisimman laadukas vapaa tietosanakirja”.[5] Wikipedia tarjoaa laajat siteerausoikeudet: kuka tahansa voi käyttää sen sisältöä ilmaiseksi ja joitakin kuvia lukuun ottamatta myös kaupallisesti, kunhan samat oikeudet tarjotaan edelleen ja alkuperäinen lähde mainitaan. Wikipedian kuvituksen tärkeimpänä lähteenä toimii media-arkisto Wikimedia Commons, joka sisältää yli 10 miljoonaa tekijänoikeuksista vapaata tai vapaasti levitettävää kuvaa ja muuta mediatiedostoa.[6]

Perustietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki kieliversiot yhteenlaskettuna Wikipediassa on noin 29 033 000 (1.9.2013) artikkelia.[7] Suomenkielisessä Wikipediassa on yli 373 000 artikkelia. Sivuston suosio on kasvanut tasaisesti.[8] Projektin ympärille on myös syntynyt useita sisarhankkeita. Lisäksi Wikipedian sisältöä kopioidaan monille muille sivustoille.

Alexa Internetin mukaan Wikipedia on internetin kuudenneksi suosituin verkkosivusto maailmalla.[2] Lukuisat tiedotusvälineet, monet tieteelliset artikkelit ja jopa tuomioistuimet ovat viitanneet Wikipediaan lähteenään. Wikipedia on suurin wiki-pohjainen sivusto. Artikkelimäärällä laskettuna englanninkielinen Wikipedia on suurin englanninkielinen tietosanakirja.

Kieliversiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikipedian kieliversiot toimivat hyvin itsenäisesti. Niillä on omat käytännöt, ja artikkelien sisällön annetaan kehittyä riippumattomasti. Artikkelien ei tarvitse olla käännöksiä toisistaan, ja eri kieliversioihin kirjoitetaankin runsaasti etenkin paikallisluonteista materiaalia, jota ei muunkielisissä Wikipedioissa vielä ole. Muutamat perusperiaatteet, kuten neutraali näkökulma, sitovat kuitenkin kaikkia versioita.

Eri kieliversiot linkittävät toisiinsa sivun vasemmassa reunassa sijaitsevien Wikidataan keskitettyjen interwiki-linkkien avulla. Lisäksi eri kieliversioilla on runsaasti kuva- ja muuta mediamateriaalia omilla sivustoillaan, tai yhteisesti Wikimedia Commonsin alaisuudessa.

Alexan mukaan arviolta 60 prosenttia kaikista Wikipedian käynneistä kohdistuu englanninkieliseen versioon. Loput jakaantuvat muiden kieliversioiden kesken.

Yli 100 000 artikkelin kieliwikejä on 51, joista yli 1 000 000 artikkelia löytyy 12:sta.[9] Suurin Wikipedia on englanninkielinen, jossa on yli 4 645 000 artikkelia. Ruotsinkielisessä on yli 1 947 000, hollanninkielisessä on yli 1 795 000, saksankielisessä on yli 1 774 000 ja ranskankielisessä reilu 1 560 000 artikkelia. Muita yli miljoonan artikkelin kieliversioita ovat waray-warayn-, cebuanon-, venäjän-, italian-, espanjan-, vietnamin- ja puolankieliset wikipediat. Virallisesti Wikipediassa on 288 kieltä tuettuna.[9]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englanninkielisen Wikipedian etusivu 30. maaliskuuta 2001

Wikipedia on sukua vuonna 2000 perustetulle Nupedialle. Sen tavoitteena oli avoin tietosanakirja, joka tuotettaisiin vertaisarvioinnin kautta. Nupedia epäonnistui, sillä siihen syntyi kahdessa vuodessa vain parikymmentä artikkelia.[10]

Wikipedia lähti liikkeelle englanninkielisenä hankkeena 15. tammikuuta 2001. Sen perustivat internet-yrittäjä ja Nupedian perustaja Jimmy Wales ja Wikipediaan toimittajaksi palkattu Larry Sanger. Wikipedian merkittävin ero Nupediaan oli wiki-periaate, jonka mukaan artikkeleita voi toimittaa kuka tahansa. Alun perin Wikipedian ylläpidosta vastasi Walesin Bomis-yritys, mutta vastuu on sittemmin siirretty Wikimedia Foundationille. Sanger on sittemmin vetäytynyt projektista ja perustanut oman Citizendium-hankkeen, tietosanakirjan ilman Wikipedian väitettyjä avoimuudesta johtuvia ongelmia.

Suomenkielinen Wikipedia perustettiin virallisesti 21. helmikuuta 2002.[11] Ensimmäinen artikkeli ”Kaskinen” luotiin toukokuussa. Artikkelimäärä alkoi kasvaa vasta vuonna 2003, jolloin sadas artikkeli kirjoitettiin alkuvuodesta ja tuhannes artikkeli heinäkuussa. Joulukuussa valittiin ensimmäiset ylläpitäjät.

  • 10 000 artikkelia 14. lokakuuta 2004.
  • 50 000 artikkelia 22. helmikuuta 2006.
  • 100 000 artikkelia 11. helmikuuta 2007.
  • 200 000 artikkelia 12. huhtikuuta 2009.
  • 250 000 artikkelia 24. syyskuuta 2010.
  • 300 000 artikkelia 26. kesäkuuta 2012.

Muokkaaminen ja käytännöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käyttäjä on tehnyt muutoksen englanninkieliseen artikkeliin.

Wikipedia käyttää wikiksi kutsuttua tekniikkaa, jonka avulla jokainen sivustolla vieraileva voi muokata sivustoa. Sen ansiosta samanaikaisesti voi työskennellä suurikin käyttäjämäärä, ja myös sivuja voi päivittää helpommin kuin tavallisia verkkosivuja. Toisaalta ilkivalta ja muokkaajien väliset erimielisyydet ovat osa wikien arkipäivää.

Internetissä on julkaistu muitakin tietosanakirjoja, jotka ovat yleensä pohjautuneet perinteisempään toimituspolitiikkaan. Esimerkkejä niistä ovat olleet Stanford Encyclopedia of Philosophy ja h2g2. Wikipedia eroaa niistä paitsi tekniikkansa puolesta, myös lisenssiehdoiltaan.

Wikipedian toimitustyö perustuu käytännöille, joiden avulla muokkaajat määrittelevät, mikä aineisto soveltuu tietosanakirjaan. Näiden käytäntöjen pohjalta myös pyritään ratkaisemaan käyttäjien välisiä erimielisyyksiä. Tärkeitä käytäntöjä ovat esimerkiksi ”neutraali näkökulma”, joka tarkoittaa, että artikkelit eivät saa ottaa kantaa minkään näkemyksen puolesta. Toinen käytäntö kieltää ”uuden tutkimuksen”, jolla tarkoitetaan tietoja, joita ei voida tarkistaa mistään lähteistä. Tämä perustuu sille ajatukselle, että hakuteoksena Wikipedia ei ole ensisijainen tietolähde vaan siihen vain kootaan tietoa muista lähteistä. Lähteiden käyttöön kannustetaan yhä enemmän, ja se onkin lisääntynyt merkittävästi. Silti kesällä 2009 suomenkielisessä versiossa vielä 60 % artikkeleista oli sellaisia, joissa ei ollut yhtään lähdeviitettä. Keväällä 2010 osuus oli noin 55 % ja edelleen vähenemässä.[12]

Lähes kaikki Wikipedian käyttäjät voivat muokata sen sisältöä ja luoda siihen uusia artikkeleita. Wikipedia perustuu ajatukselle, että yhteistyön tuloksena syntyy vähitellen laadukkaampia artikkeleita. Tämä ajatus on peräisin avoimen lähdekoodin ohjelmistohankkeista. Avoimuus ja oletus, että ihmiset yleensä tarkoittavat hyvää, aiheuttaa sen, että artikkelit joutuvat helposti ilkivallan kohteiksi ja niihin lisätään virheellisiä tietoja. Toisaalta seurauksena voi olla muokkaussota, joka tarkoittaa Wikipedian käyttäjien välistä selkkausta, jossa käyttäjät yhä uudestaan kumoavat toistensa muokkauksia. Ongelmiin pyritään vastaamaan asianmukaisilla käytännöillä, ohjelmallisilla työkaluilla ja vapaaehtoistyönä toimivalla valvonnalla.

Wikipedian filosofian mukaan artikkelit eivät ole koskaan valmiita, vaan niihin voidaan aina tehdä parannuksia. Muokkaajilla säilyy tekijänoikeus omiin muokkauksiinsa, mutta GFD-lisenssi takaa niiden vapaan käytön Wikipedian sisällä. Siksi artikkeleita ei omista kukaan, vaan päätökset niiden suhteen tehdään yhdessä. Wikipediassa pyritään konsensukseen päätöksenteossa, mikä tarkoittaa, että pyrkimyksenä on aina saavuttaa käyttäjien mahdollisimman laaja tuki käytännöille. Yksinkertaiseen enemmistöön perustuvaa äänestystä ei juuri koskaan käytetä. Jimmy Wales on kuitenkin säilyttänyt oikeuden puuttua toimintaan, ja tärkeissä asioissa hän saattaa puuttua päätöksentekoon.[13]

Artikkelien tarkkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos artikkeli joutuu kiivaan ilkivallan kohteeksi, se voidaan lukita ja muokkaukset sille estää. Muokkaukset voidaan estää joko kaikilta tai vain rekisteröitymättömiltä ja uusilta käyttäjiltä. Artikkelien lukitseminen pyritään pitämään mahdollisimman lyhytaikaisena. Lukitsemisesta päättävät niin sanotut ylläpitäjät, jotka ovat Wikipedian käyttäjien keskuudestaan valitsemia aktiivisia ja luotettaviksi koettuja käyttäjiä. Lukitsemispäätösten tulee perustua aina käyttäjien sopimiin käytäntöihin.

Ylläpitäjät tekevät myös muita siivoustoimia, kuten roska-artikkelien poiston. Lisäksi he voivat väliaikaisesti estää muokkausoikeuden tietokoneilta, joilta tärvellään Wikipediaa. Ylläpitäjien lisäksi on useita muita käyttäjiä, joilla on tavallisista käyttäjistä poikkeavat oikeudet ja velvollisuudet organisaatiossa. Byrokraatit ovat käyttäjiä, joilla on oikeus teknisesti tehdä uusia ylläpitäjiä yhteisön valitsemista käyttäjistä. Kehittäjillä on pääsy varsinaiseen tietokantaan. Heitä on koko Wikipediassa vain vähän. Lisäksi on niin sanottuja ylivalvojia, jotka voivat muun muassa myöntää ja poistaa kaikkia käyttäjäoikeuksia, kuten ylläpito-oikeuksia.

Vakituiset käyttäjät seuraavat muutoksia itselleen tärkeisiin artikkeleihin niin sanottujen tarkkailulistojen avulla. Kaikilla sivuilla on myös sivuhistoria, josta voi seurata niiden kehitystä.

Tutkimuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnetuimmassa tutkimuksessa 15. joulukuuta 2005 tiedelehti Nature vertasi englanninkielistä Wikipediaa ja Encyclopaedia Britannicaa ja totesi niiden luonnontieteellisen sisällön lähes yhtä tarkaksi.[14] Vertailu sai tosin osakseen ankaraa kritiikkiä Britannican tekijöiltä.[15]

Professori Andrea Ciffolilli toteaa, että Wikipedian yhteisöä tutkittaessa on ilmennyt, että helppo osallistuminen edistää yhteistyönä tehtävää kehitystä.[16]

Tiettävästi ainoa suomenkielisestä Wikipediasta tehty tutkimus on diplomi-insinööri Ahti Karen Helsingin yliopiston Tietojenkäsittelytieteen laitokselle tekemä sivulaudatur-tutkielma.[17] Kyseessä oli Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutuksessa mukana olevan jatko-opiskelijan tekemä sivulaudatur-tutkielma, joka täydentää ulkomaisten Wikipediasta tehtyjen tieteellisten tutkimusten, itse asiassa varsin suppeaa kirjoa. Tutkielmassa käytiin läpi aiempaa Wikipedia-tutkimusta maailmalla ja tehtiin haastattelututkimus suomenkielisen Wikipedian aktiivisimpien muokkaajien keskuudessa, jotka vastasivat kyselyyn. Tekijän mukaan saadut tulokset olivat monilta osin yhteneviä ulkomaisten kyselyiden kanssa. Hän kiinnitti huomiota Wikipedian matalan aloituskynnyksen merkitykseen sekä kokeneempien käyttäjien tapauksessa yhteisöllisyyteen.

Wikipedian käyttäjien aktiivisuuden tutkimuksessa on tullut esille, että pitkään mukana olleet käyttäjät tekevät yhä suuremman osan muutoksista. Lisäksi yhä suurempi osa varsinkin aloittelevien käyttäjien tekemistä muutoksista kumotaan. Vuonna 2009 kokeneemmat käyttäjät peruivat jo 25 % käyttäjien tekemistä ensimmäisistä muutoksista.[18]

Arvostelua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neutraali näkökulma on yksi kirjoittamista ohjaavista käytännöistä.
Pääartikkeli: Wikipedian kritiikki

Wikipediaa on arvosteltu luotettavuuden puutteesta, ja sen asemasta lähdeteoksena on kiistelty. Arvostelijoiden mukaan Wikipedian luonne tekee siitä haavoittuvan. Wikipediassa käytettyjä lähteitä on arvosteltu epäilyttäviksi. On myös todettu, että neutraalin näkökannan käytännöstä huolimatta tietosanakirjan suhtautuminen tiettyihin asioihin on vääristynyt.[19]

Tunnetuimmassa tapauksessa yhdysvaltalainen John Seigenthaler, Sr. löysi Wikipediasta itsestään artikkelin, jossa väitettiin perättömästi hänen osallistuneen John ja Robert Kennedyn salamurhiin.[20] Tätä virhettä ei ollut huomattu artikkelissa neljään kuukauteen. Artikkelien tarkkailu on kuitenkin parantanut huomattavasti Wikipedian luotettavuutta sen alkuajoista, väärä tieto poistetaan yleensä nopeasti. Joskus tätäkin voidaan kiertää, kuten teki opiskelija Shane Fitzgerald, joka kirjoitti maaliskuussa 2009 kuolleen Maurice Jarren sanoneen, että hänen koko elämänsä on ollut yksi pitkä soundtrack. Lausuma poistettiin, mutta se ehti olla Wikipediassa vuorokauden, jona aikana lukuisat lehdet, jotka hakivat uutisointiinsa Jarresta tietoja, ehtivät lainata sitä. Fitzgerald kertoi halunneensa osoittaa, miten paljon toimittajat luottavat nykyään internetiin tiedonlähteenä.[21]

Wikipedian toinen perustaja Larry Sanger on perustanut palvelun nimeltä Citizendium, jonka tasalaatuisuudesta pyritään varmistumaan sillä, että valtuutetuiksi asiantuntijoiksi nimetyt henkilöt tarkistavat palvelun tiedot. Sanger itse on arvostellut Wikipediaa antielitistisyydestä ja asiantuntijuuden halveksinnasta.[22]

Wikipedia Watch -niminen kriittinen sivusto syyttää Wikipediaa siitä, että sillä on merkittävä, ansaitsematon vaikutus siihen, mikä käy tiedosta.[23] Encyclopaedia Britannican päätoimittaja Dale Hoiberg on arvostellut Wikipedian tiedon laikuttaisuutta, mikä johtuu kirjoittajien vapaudesta kirjoittaa haluamistaan aiheista. Myös Wikipedian teknistä luotettavuutta on pidetty huonona.

Yliopistomaailman suhtautuminen Wikipediaan on pysynyt monilta osin ristiriitaisena. Monissa yliopistoissa kehotetaan opiskelijoita pidättäytymään Wikipedian käytöstä.[24][vanhentunut linkki] Joidenkin asiantuntijoiden mukaan oikea vastaus on pidättäytyä Wikipedian muokkaamisesta, kun taas toisten mukaan paras tapa on liittyä mukaan ja pyrkiä puuttumaan mahdollisiin ongelmiin sisältä käsin.[25] [26]

Wikipedian kirjoittajien sukupuolijakauma on vinoutunut ja sivuston rakenne syrjii naisia.[27]

Arvioita suomenkielisestä versiosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 2005 ITviikko julkaisi asiantuntija-arvioita Wikipedia-artikkeleista otsikolla ”Älä luota Wikipediaan”. Arvioijista esimerkiksi professori Jaakko Hämeen-Anttila totesi silloisen artikkelin islamista olleen ”aika hirveä aivan yksinkertaisiinkin tietosanakirjoihin verrattuna” ja ”täysin käyttökelvoton”. Hänen mukaansa artikkeli oli hajanainen ja sen tyyli ala-arvoinen. Englanninkielistä artikkelia Hämeen-Anttila piti hieman parempana.[28]

Helsingin Sanomain kuukausiliitteessä 6/2006 toimittaja Unto Hämäläinen suhtautui Wikipediaan myönteisesti, mutta totesi myös, että ”monet asiat on selitetty pieleen ja hutaisten”. Hämäläinen kuitenkin arvosti keskeneräisyyden tunnustamista.[29]

Elokuussa 2006 professori Esko Valtaoja totesi Tähdet ja Avaruus -lehdessä, että hänen arvionsa mukaan Wikipediaa ”voi käyttää ihan yhtä huoletta kuin mitä muuta tahansa tietosanakirjaa. Mikä siis tarkoittaa sitä, että aina kannattaa tarkistaa jostain toisesta, riippumattomasta lähteestä...”[30]

Ylen Prisma Studio -ohjelmassa 8. marraskuuta 2006 esiintynyt Factum Uusi tietosanakirja -kirjasarjan päätoimittaja Juha Honkala WSOY:sta puuttui suomenkielisen Wikipedian kattavuuteen. Hänen mukaansa ”tietosanakirjassa on pyritty juuri siihen, että kaikki tiedonalat esitellään kattavasti ja hyvin tiiviissä muodossa”. Honkalan mukaan ”Wikipediassa tällaista tasapainoa ei vielä ainakaan ole löydettävissä”. Honkala myös totesi, ettei hän koe ”Wikipediaa ja tietosanakirjaa” kilpailijoina, vaan toisiaan täydentävinä.[31]

Tietokirjailija Petteri Järvinen kritisoi Tietokone-lehden numeron 9/2007 kolumnissa Wikipediaa. Hänen mukaansa Wikipediaa tehdään kirjoittajien ehdoilla ja vastaavasti perinteiset tietosanakirjat tehdään lukijoiden ehdoilla. Järvinen epäilee myös, että Wikipedian nopeus ei ole niin tärkeää kuin tiedon oikeellisuus. Hän vertaa tilannetta avoimen lähdekoodiin parissa työskenteleviin yhteisöihin, joissa isojenkin aukkojen havaitseminen voi kestää pitkän aikaa.[32]

Helsingin Sanomat arvioitutti syksyllä 2013 yhteensä 134 suomenkielisen Wikipedian artikkelia (22. lokakuuta tallenteet) 96:lla kahdeksassa eri suomalaisessa yliopistossa työskentelevällä asiantuntijalla. He arvioivat asteikolla yhdestä (heikko) viiteen (erinomainen) artikkeleiden virheettömyyttä (keskiarvo 3,8), neutraaliutta (keskiarvo 3,5), selkeyttä (keskiarvo 3,5), tuoreutta (keskiarvo 3,1), kattavuutta ja painotuksia (keskiarvo 3,0) sekä lähteytystä (keskiarvo 2,8). Asiantuntijoiden mielestä 70 % arvioiduista artikkeleista oli virheettömiä tai lähes virheettömiä, mutta 10 % sisälsi paljon tai vakavia virheitä. Sen sijaan vain 28 % oli hyvin lähteytettyjä ja 38 % oli huonosti lähteytettyjä.[33]

Wikipedia on itse nostanut monia sitä vastaan esitettyjä kritiikkejä esille ja pyrkinyt vastaamaan niihin.[34] Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen haastattelemat suomenkielisen Wikipedian käyttäjät nostivat ongelmista esille artikkeleihin kohdistuvan ilkivallan, juorujen ja väärän tiedon ujuttamisen artikkeleihin sekä ajoittain turhan kiivaiksi äityvät keskustelut.[35]

Lukijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 2014 The New York Times raportoi Wikipedian olevan maailman viidenneksi suurin internetsivusto 18 miljardin ja 500 miljoonan yksilöllisen vierailijan voimalla. Edellä ovat ainoastaan Yahoo, Facebook, Microsoft ja Google.[36]

Noin puolet Wikipediaan tulevista vierailijoista ohjataan sivuille Googlen hakukoneen kautta. Pew Research Centerin Internet and American Life -projekti totesi kolmanneksen amerikkalaisista käyttävän Wikipediaa asioiden varmistamiseksi.[37]

Wikipedian vuonna 2011 kävijöilleen teettämän tutkimuksen mukaan sivuston käyttäjien keski-ikä on 36. Noin puolet käyttäjistä vieraille Wikipedian sivustoilla enemmän kuin viidesti kuukaudessa. Vajaa puolet kyselyyn osallistuneista ei tiennyt Wikipedian olevan tuottoa tavoittelematon organisaatio.[38]

Ohjelmistot ja laitteistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikipedian palvelimia Floridassa.

Wikipedian käyttämä wikiohjelmisto on sitä varten kehitetty MediaWiki. Se on avoimen lähdekoodin hanke, joka on kirjoitettu PHP-ohjelmointikielellä MySQL-tietokantasovelluksen päälle. MediaWiki on lisensoitu GNU General Public -lisenssillä.

Vuonna 2014 Wikipedia siirtyi käyttämään Facebookin kehittämää avoimen lähdekoodin HipHop Virtual Machineä (HHVM) aikaisemman PHP-kielen sijaan.[39][40] HHVM kääntää PHP- sekä Hack-kielistä koodia omaksi HipHop Bytecodekseen ja tämän jälkeen x86-konekieleksi johtaen nopeampaan sivuston vasteaikaan käyttäjille.

Wikipediaa ajetaan Linux-pohjaisilla palvelimilla, joita on Floridassa 300 ja Amsterdamissa 44.[41] Tammikuussa 2013 osa Wikipedian palvelinarkitehtuurista siirrettiin Equinixin tiloihin Virginiaan.[42]

Wikipedian perustaja Jimmy Wales on todennut tammikuussa 2011, että sanakirjan editointi on liian vaikeaa monille ihmisille. Palvelusta yritetään tehdä helpommin muokattava, jotta se voisi levitä laajemmalle. [43]

Rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikipedia saa rahoituksensa Wikimedia Foundationin kautta. Vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä kulut olivat noin 321 000 dollaria (n. 250 000 euroa), josta laitteistokulut muodostivat noin 60 %, kahden palkatun ja kahden osa-aikaisen työntekijän henkilöstökulut noin 10 %.[44] Säätiö kerää varansa lahjoituksina.

Vuonna 2010 Google lahjoitti Wikimedia-säätiölle kaksi miljoonaa Yhdysvaltain dollaria eli noin 1,5 miljoonaa euroa ilman erityisehtoja. Lahjoitus kattaa noin viidesosan vuoden 2010 budjetista. Sergey Brin, yksi Googlen perustajista, on kutsunut Wikipediaa yhdeksi internetin suurimmista onnistumisista. Jay Walshin mukaan lahjoitus selventää positiivisella tavalla Wikipedian suhdetta Googleen.[45][vanhentunut linkki]

Helmikuussa 2014 Suomen poliisi ilmoitti pyytäneensä Wikipedialta selvitystä käyttäjilleen suuntaamasta rahalahjoitusten pyynnöistä, sillä tämän tulkittiin olevan suomalaisen rahankeräyslain vastaista. Wikimedia Suomi ry:n puheenjohtaja Tommi Kovalan mukaan lakien kiertämisestä ei kuitenkaan ole kyse, sillä varat eivät missään vaiheessa ole suomalaisten käsissä vaan toimintaa pyörittää kansainvälinen Wikimedia Foundation.[46]

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2004 Wikipedia voitti Golden Nica for Digital Communities palkinnon vuosittaisessa Prix Ars Electronica tapahtumassa.[47] Samana vuonna Wikipedia voitti myös Webby-palkinnon.[48]

Vuonna 2007 brandchannel.com:in lukijat äänestivät Wikipedian neljänneksi arvokkaimmaksi brändiksi. Syyskuussa 2008 Wikipedialle myönnettiin '''Quadriga'''-palkinto.

Vuonna 2015 Wikipedialle myönnettin arvostettu Erasmus-palkinto sekä Asturian ruhtinattaren palkinto kansainvälisestä yhteistyöstä[49].

Sisarsivustot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikipedia on laajentunut erinlaisiin sisar-projekteihin joita ylläpitää Wikimedia Foundation:

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sidener, Jonathan: Everyone's Encyclopedia 6.12.2004. The San Diego Union-Tribune. Viitattu 26.6.2009. (englanniksi)
  2. a b Top Sites Alexa.com. Alexa Internet, Inc.. Viitattu 1.3.2014. (englanniksi)
  3. "This language is spoken by millions in Iran. Northern Luri is the 290th Wikipedia" Twitter. Viitattu 24.6.2015.
  4. Wikipedia – monta näkökulmaa avoimeen tietosanakirjaan (Tieteessä tapahtuu 7/2007) Viitattu 10.12.2009.
  5. Jimmy Wales, "Wikipedia is an encyclopedia", 8. maaliskuuta 2005, <wikipedia-l@wikimedia.org>
  6. commons:Special:Statistics Wikimedia Commons - Statistics, viitattu 3.5.2010
  7. wikimedia:Press releases/10M articles Wikipedia Hits Milestone of Ten Million Articles Across 250 Languages, 28.3.2008, viitattu 1.4.2008.
  8. Kuvaajia englanninkielisestä Wikipediasta: "Visits per day", Wikipedia Statistics, 1.1.2005
  9. a b meta:List of Wikipedias Meta-Wiki - "List of Wikipedias" (englanniksi)
  10. Takala, Sami: Keskustelu tacokioskilla kaatoi Wikipedian edeltäjän. Helsingin Sanomat, 15.2.2014. Artikkelin verkkoversio.
  11. Wikipedia:Aikajana
  12. Wikipedia:Wikiprojekti_Lähteet Viitattu 3.5.2010
  13. meta:Wikipedia power structure Meta-Wiki - Power Structure, 4.4.2005
  14. nature.com Special Report Internet encyclopaedias go head to head (englanniksi)
    bbc.co.uk Wikipedia survives research test (englanniksi)
  15. news.bbc.co.uk Wikipedia study 'fatally flawed' (englanniksi)
    theregister.co.uk Britannica hits back at junk science
    corporate.britannica.com Fatally Flawed - Refuting the recent study on encyclopedic accuracy by the journal Nature (englanniksi)
  16. Andrea Ciffolilli, "Phantom authority, self-selective recruitment and retention of members in virtual communities: The case of Wikipedia", First Monday joulukuu 2003.
  17. Ahti Kare: Maailman kollektiivisen tietoperimän tallennus – Wikipedia Helsingin yliopiston Tietojenkäsittelytieteen laitos, 8.4.2006
  18. The Augmented Social Cognition Research Group, Palo Alto Research Center (PARC): PART 2: More details of changing editor resistance in Wikipedia 7.8.2009. Viitattu 30.9.2011. en
  19. washingtonpost.com Death by Wikipedia: The Kenneth Lay Chronicles (englanniksi)
  20. usatoday.com A false Wikipedia 'biography' (englanniksi)
  21. uusisuomi.fi 22-vuotias huijasi maailmaa – Wikipedian kautta (suomeksi)
  22. Larry Sanger, "Why Wikipedia Must Jettison Its Anti-Elitism", Kuro5hin, 31.12.2004.
  23. en.wiki-watch.de Wiki-Watch (englanniksi)
  24. Wide World of WIKIPEDIA
  25. "Can Wikipedia Ever Make the Grade?" The Chronicle of Higher Education, Volume 53, Issue 10, Page A31. 27.10.2006 (englanniksi)
  26. Roy Rosenzweig:Can History be Open Source? Wikipedia and the Future of the Past. The Journal of American History 93 (1): 117–146. Kesäkuu 2006 (englanniksi)
  27. Wikipedia syrjii naissukupuolta tiedettyä enemmän, kertoo tutkimus Nyt. Helsingin Sanomat. Viitattu 9.3.2015. (suomeksi)
  28. digitoday.fi Kuka puhuu Wikipediassa? - Älä luota Wikipediaan (suomeksi)
  29. HS Kuukausiliite 6/2006
  30. Tähdet ja Avaruus 5/2006, s. 59
  31. YLE1 Prisma Studio Säilyykö internetin vapaa tietosanakirja vapaana? 8.11.2006 (suomeksi)
  32. Kari Haakana: Petteri Järvinen kritisoi Wikipediaa 24.8.2007. Viitattu 25.8.2007.
  33. Olavi Koistinen (toim.): HS selvitti: Näin luotettava Wikipedia on 30.11.2013. Viitattu 30.11.2013.
  34. Kommentteja_Wikipedia-kritiikkiin Wikipedian sivu, jolle on koottu yleistä kritiikkiä.
  35. HS Kuukausiliite 10/2006
  36. Noam Cohen Wikipedia vs. the Small Screen (englanniksi)
  37. web archove Pew Internet & American Life Project - Wikipedia users (englanniksi)
  38. meta:Research:Wikipedia Readership Survey 2011/Results Wikipedia Readership Survey 2011 Results (englanniksi)
  39. en:Wikipedia:Wikipedia Signpost/2014-10-08/Technology report (englanniksi)
  40. afterdawn.com Wikipedia ja Kiinan hakujätti Baidu siirtyivät PHP:stä HipHoppiin (suomeksi)
  41. meta:Wikimedia servers Wikimedia servers at wikimedia.org
  42. Jason Verge Wikimedia sites to move to primary data center in Ashburn, Virginia (englanniksi)
  43. Samuli Kotilainen: Wikipedia on liian vaikea – helpotusta luvataan Tietokone.fi. 15.1.2011. Sanoma Magazines Finland. Viitattu 30.9.2011. fi
  44. meta:Budget Budget] Wikimedia Foundation
  45. mbnet.fi MBnet.fi - Uutiset
  46. yle.fi Poliisi selvittää Wikipedian rahankeräystä Suomessa
  47. meta:Trophy shelf Meta-Wiki - Thropy self (englanniksi)
  48. web archive The Webby Awards 2004 (englanniksi)
  49. Wikipedia, Princess of Asturias Award for International Cooperation 17.6.2015. Princess of Asturias Foundation. Viitattu 11.7.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Wikipedia.
Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Wikipedia -sitaatteja.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vuorinen Mikko, Kalalahti Joanna, Vilhula Anna: Wikiä käyttämään! Tukea wikin valintaan ja käyttöönottoon. Tampereen yliopisto, 2011. ISBN 978-951-44-8403-2.
  • Jaakko Suominen: Kaiken maailman tieto? Internet tietämisen kohteena, lähteenä ja välineenä. Teoksessa: Petri Saarikoski, Jaakko Suominen, Riikka Turtiainen & Sari Östman: Funetista Facebookiin. Internetin kulttuurihistoria. Helsinki: Gaudeamus, 2009. ISBN 978-952-495-123-4.
  • Juha Suoranta ja Tere VadénWikiworld. Political Economy of Digital Literacy, and the Promise of Participatory Media. Tampere: Paulo Freire Research Center, Finland and Open Source Research Group, Hypermedialab, University of Tampere, 2008. ISBN 978-951-44-7281-7 (pdf), ISBN 978-951-44-7280-0 (kirja). Kirjan verkkoversio (pdf). (englanniksi)

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]