Dentaali

3) dentaalien artikulaatiopaikka.

Dentaali on äänne, jota tuotettaessa kieli koskettaa hampaita (lat. dentes). Suomen kielessä dentaalisena ääntyy ensisijaisesti klusiili /t/ sekä sen yhteydessä esiintyessään myös lateraali /l/ (esim. kalteva) ja nasaali /n/ (esim. kanto). Tavallisesti /l/ ja /n/ (ja monissa muissa kielissä myös /t/) ääntyvät kuitenkin alveolaarisina, niin että kieli koskettaa hampaiden sijasta hammasvallia.

Ainoat dentaalit, joille kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa on osoitettu erityinen symboli, ovat soinniton ja soinnillinen frikatiivipari [θ] (esim. engl. think /θɪŋk/) ja [ð] (esim. engl. this /ðɪs/). Muiden äänteiden kohdalla dentaalisuus voidaan tarvittaessa merkitä lisäämällä kirjaimeen tarkkeeksi niin sanottu alapuolinen silta: [ t̪ ]. Unicode-merkistöön sisältyy tätä varten erityinen yhdistyvä tarke (U+032A, engl. combining bridge below).

Katso myös

• Ääntöpaikka
• Labiaali
• Palataali
• Velaari
• Laryngaali
• Kansainvälinen foneettinen aakkosto

Lähteet

• Wiik, Kalevi: Fonetiikan perusteet. Helsinki: WSOY kurssikirjat, 1981. ISBN 951-0-10324-1

Viitteet

Konsonantit kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa

Artikulaatiopaikka →	Labiaali		Koronaali				Dorsaali				Laryngaali
Artikulaatiotapa ↓	Bilabiaali	Labiodentaali	Dentaali	Alveolaari	Postalveolaari	Retrofleksi	Palataali	Velaari	Uvulaari		Faryngaali		Epiglottaali		Glottaali
Nasaali	m̥ m	ɱ̥ ɱ	n̥ n			ɳ̥ ɳ	ɲ̥ ɲ	ŋ̥ ŋ	ɴ̥ ɴ
Klusiili	p b	p̪ b̪	t d			ʈ ɖ	c ɟ	k ɡ	q ɢ		ʡ				ʔ
Affrikaatta	pɸ bβ	p̪f b̪v	ts dz		tʃ dʒ	ʈʂ ɖʐ	cç ɟʝ	kx gɣ	qχ ɢʁ		ʡħ ʡʕ		ʡʜ ʡʢ		ʔh ʔɦ
Frikatiivi	ɸ β	f v	θ ð	s z	ʃ ʒ	ʂ ʐ	ç ʝ	x ɣ	χ	ʁ	ħ	ʕ	ʜ	ʢ	h ɦ
Approksimantti	β̞	ʋ	ɹ			ɻ	j	ɰ
Tremulantti	ʙ		r̥ r			ɽ͡r			ʀ				я
Yksitäryinen tremulantti	ⱱ̟	ⱱ	ɾ̥ ɾ			ɽ			ɢ̆				ʡ̯
Lateraalinen frikatiivi			ɬ ɮ			ɭ˔̊	ʎ̥˔	ʟ̝̊
Lateraalinen appr.			l̥ l			ɭ	ʎ	ʟ
Lateraalinen yksitäryinen tremulantti			ɺ			ɺ̠	ʎ̯