Partisiippi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Partisiippi on verbin infiniittinen eli nominaalinen muoto, jolla on sekä verbin että adjektiivin ominaisuuksia. Suomen kielessä on kuusi partisiippimuotoa: kolme aktiivin ja kaksi passiivin partisiippia sekä yksi kieltopartisiippi. Partisiippeja käytetään muun muassa adjektiivien tavoin[1]. Partisiipit taipuvat sijamuodoissa kuten muutkin nominit.

Monissa eurooppalaisissa kielissä perfekti on liittomuoto, jonka muodostavat apuverbi sekä pääverbin partisiippi.

Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aktiivin partisiipit:

  1. I partisiippi eli VA-partisiippi (laulava, tekevä). Monet aktiivin VA-partisiipit ovat leksikaalistuneet adjektiiveiksi, ja ne saavatkin adjektiivin tavoin esimerkiksi komparatiivi- eli astemääritteitä[2]. Partisiipit erottaa kuitenkin adjektiiveista siten, että partisiipin voi korvata relatiivisivulauseella. Esimerkiksi Laulava lintu ~ Lintu, joka laulaa
  2. II partisiippi eli NUT-partisiippi (laulanut, tehnyt)
  3. MA-partisiippi eli agenttipartisiippi (laulama, tekemä)

Passiivin partisiipit:

  1. I partisiippi eli VA-partisiippi (laulettava, tehtävä)
  2. II partisiippi eli TU-partisiippi (laulettu, tehty)

Kieltopartisiippi (laulamaton, tekemätön)

Laulaa-verbin partisiipit
Nimitys I partisiippi II partisiippi III partisiippi IV partisiippi V partisiippi VI partisiippi
Tunnus VA NUT MA (agenttipartisiippi) VA (passiivi) TU (passiivi) Kieltopartisiippi
Sijat ja luvut yks. mon. yks. mon. yks. mon. yks. mon. yks. mon. yks. mon.
Nominatiivi laulava laulavat laulanut laulaneet laulama laulamat laulettava laulettavat laulettu lauletut laulamaton laulamattomat
Genetiivi laulavan laulavien/ laulavain laulaneen laulaneiden/ laulaneitten laulaman laulamien/ laulamain laulettavan laulettavien/ laulettavain lauletun laulettujen laulamattoman laulamattomien/ laulamattomain
Partitiivi laulavaa laulavia laulanutta laulaneita laulamaa laulamia laulettavaa laulettavia laulettua laulettuja laulamatonta laulamattomia
Translatiivi laulavaksi laulaviksi laulaneeksi laulaneiksi laulamaksi laulamiksi laulettavaksi laulettaviksi lauletuksi lauletuiksi laulamattomaksi laulamattomiksi
Essiivi laulavana laulavina laulaneena laulaneina laulamana laulamina laulettavana laulettavina laulettuna laulettuina laulamattomana laulamattomina
Inessiivi laulavassa laulavissa laulaneessa laulaneissa laulamassa laulamissa laulettavassa laulettavissa lauletussa lauletuissa laulamattomassa laulamattomissa
Elatiivi laulavasta laulavista laulaneesta laulaneista laulamasta laulamista laulettavasta laulettavista lauletusta lauletuista laulamattomasta laulamattomista
Illatiivi laulavaan laulaviin laulaneeseen laulaneisiin laulamaan laulamiin laulettavaan laulettaviin laulettuun laulettuihin laulamattomaan laulamattomiin
Adessiivi laulavalla laulavilla laulaneella laulaneilla laulamalla laulamilla laulettavalla laulettavilla lauletulla lauletuilla laulamattomalla laulamattomilla
Ablatiivi laulavalta laulavilta laulaneelta laulaneilta laulamalta laulamilta laulettavalta laulettavilta lauletulta lauletuilta laulamattomalta laulamattomilta
Allatiivi laulavalle laulaville laulaneelle laulaneille laulamalle laulamille laulettavalle laulettaville lauletulle lauletuille laulamattomalle laulamattomille
Abessiivi laulavatta laulavitta laulaneetta laulaneitta laulamatta laulamitta laulettavatta laulettavitta lauletutta lauletuitta laulamattomatta 1) laulamattomitta
Komitatiivi laulavine laulaneine laulamine laulettavine laulettuine laulamattomine
Instruktiivi laulavin laulanein laulamin laulettavin lauletuin laulamattomin

1) Koska abessiivi on puuttumista ilmaiseva sijamuoto, sen yhdistäminen kieltopartisiippiin sisältää kaksinkertaisen puuttumisen tai kiellon. Esimerkki käyttämisestä lauseyhteydessä: "Yksi pojista ei suostunut laulamaan kuoron harjoituksissa. Kuoro tulee tietysti paremmin toimeen laulamattomatta pojatta kuin pakottamalla hänet olemaan mukana."

Englanti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englannin kielessä on kaksi partisiippimuotoa. Preesensin partisiippi (engl. present participle) muodostetaan verbin infinitiivimuodosta päätteellä -ing. Merkitykseltään se vastaa lähinnä suomen aktiivin ensimmäistä partisiippia, mutta sen avulla muodostetaan myös ns. pitkä preesens, jolla ilmaistaan parhaillaan meneillään olevaa toimintaa tai tapahtumaa (is going, is coming).

Toinen, menneen ajan partisiippi (engl. past participle) vastaa merkitykseltään lähinnä suomen passiivin toista partisiippia. Lisäksi sen avulla muodostetaan perfekti ja pluskvamperfekti, joissa apuverbinä käytetään have -verbiä ja pääverbi on partisiippimuodossa. Säännöllisten verbien partisiippi muodostetaan -ed -päätteellä ja on samankaltainen kuin imperfekti, mutta englannissa on myös paljon epäsäännöllisiä verbejä, joilla nämä muodot poikkeavat toisistaan, esimerkiksi Be (am/is/are-was/were-been), tai Have (have/has-had-had), joitakin joilla kaikki kolme muotoa on samat (esim. hit, cut ...) ja paljon muita. Joillakin taas vaihdetaan sanan keskellä olevaa vokaalia (Swim-swam-swum, drink-drank-drunk ...).

Ranska[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskan kielessä on kaksi partisiippia, partisiipin preesens ja partisiipin perfekti. Jälkimmäistä käytetään niin sanotuissa yhdistetyissä aikamuodoissa, kuten passé composéssa. Partisiipin preesensin avulla muodostetaan gerundi: en marchant, "kävellessään".

  • marcher -> marchant, 'kävelevä'
  • vendre -> vendu, 'myyty'
  • un insecte volant, 'lentävä hyönteinen'
  • la table cassée, 'rikkoutunut/rikkinäinen pöytä'

Espanja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espanjassa katsotaan nykykieliopeissa olevan vain partisiipin perfekti (participio pasado tai participio pasivo), jota käytetään adjektiivin tavoin tai yhdistetyissä aikamuodoissa. Partisiipin preesens katsotaan hävinneeksi, ja useat sen avulla muodostetut sanat luetaan nomineihin (amante, 'rakastava' tai 'rakastaja', viviente, 'elävä' tai 'eläväinen').

Saksa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan kielessä partisiippeja käytetään yleensä aktiivin perfektissä ja pluskvamperfektissä apuverbien "haben" tai "sein" kanssa (esim. "er hat gemacht" hän on tehnyt/teki). Passiivissa ollessaan partisiippi saa apuverbiksi "sein"-verbin (esim. "es ist gemacht" se on tehty). Partisiippi muodostetaan säännöllisissä verbeissä lisäämällä verbin vartaloon alkuun ge- ja loppuun -t (esim. "machen"-verbin partisiippi on "gemacht"), epäsäännöllisillä verbeillä on omat sääntönsä. Saksan kielelle ominaista on, että perfektin tai pluskvamperfektin partisiippi sijoittuu lauseessa viimeiseksi (esim. "Hans hat ein Auto gekauft" Hans on ostanut/osti auton).

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pirjo Hiidenmaa, Sari Kuohukoski, Erkki Löfberg, Helena Ruuska, Tiina Salmi: Piste. Lukion äidinkieli ja kirjallisuus 1-3, s. 250. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy, 2006.
  2. VISK § 630[vanhentunut linkki]
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.