Imperfekti
Imperfekti on latinan kielioppitraditiosta periytyvä nimitys, jota eri kielten kieliopeissa voidaan käyttää verbien tietyistä menneen ajan aikamuodoista. (Vanhemmissa suomen kieliopeissa imperfektiksi nimitetystä suomen aikamuodosta käytettiin myös suomenkielistä nimitystä kertoma.)
Nimityksestä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Latinan kieliopissa ja sen mallin mukaan useissa muissakin kieliopeissa imperfektillä (imperfectus ’epätäydellinen’) tarkoitetaan aikamuotoa, joka ilmaisee menneessä ajassa ns. progressiivista tai imperfektiivistä aspektia eli kesken olevaa tai loppuun saattamatonta toimintaa (esim. lat. vivebat ’hän eli, hän oli elossa [siihen aikaan, josta on puhe]’), vastakohtana perfektin ilmaisemalle loppuun saatetulle toiminnalle (esim. vixit ’hän eli [ja kuoli sitten]’).[1]
Suomen (ja sen läheisten sukukielten) samoin kuin useiden germaanisten kielten kieliopeissa imperfekti-nimitystä on perinteisesti käytetty yksinkertaisesta, pelkästään taivutuksella muodostettavasta menneen ajan muodosta (minä tein, ruots. jag gjorde, saks. ich machte, engl. I made), vastakohtana liittotempuksille eli apuverbin avulla muodostettaville perfektille (minä olen tehnyt, jag har gjort, ich habe gemacht, I have made) ja pluskvamperfektille. Näiden kielten kannalta termi ”imperfekti” on kuitenkin harhaanjohtava, sillä yksinkertainen menneen ajan muoto itse asiassa ilmaisee usein nimenomaan loppuun saatettua toimintaa. Suomessa useat kielentutkijat ovatkin suositelleet yksinkertaiselle menneen ajan muodolle nimitystä preteriti,[2] ja vuonna 2004 ilmestynyt Iso suomen kielioppi mainitsee molemmat nimitykset (”imperfekti eli preteriti”).[3] Ruotsin valtakunnallinen termipankki (Rikstermbanken) suosittelee yksinkertaiselle menneen ajan aikamuodolle nimitystä preteritum, termi imperfekt luokitellaan sen rinnalla ”sallittavaksi”.[2] Samoin saksan kieliopeissa käytetään nyttemmin usein yksinkertaisesta menneen ajan muodosta termiä Präteritum,[4] ja termi Imperfekt mainitaan uudemmissa lähteissä vain ”vaihtoehtoisena ilmauksena”.[5]
Imperfekti eri kielissä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Imperfekti-nimityksellä voidaan eri kielissä ja eri kielioppitraditioissa viitata erilaisiin menneen ajan aikamuotoihin.
Suomen kielessä ja paljolti myös sen lähisukukielissä imperfekti eli preteriti muodostetaan tunnuksella i (kerro-i-n, sö-i-t, juoks-i-mme, kerro-tt-i-in); ns. supistumaverbeissä esiintyvä s voidaan myös tulkita imperfektin tunnuksen osaksi (vasta-si-vat).[6] Suomen imperfekti eli preteriti viittaa tyypillisesti tiettyyn menneen ajan ajankohtaan ja tapahtumaan, joka on jo päättynyt (odotin häntä kaksi tuntia; vrt. olen odottanut häntä kaksi tuntia, mikä viittaa siihen, että odottaminen yhä jatkuu) mutta jolla on jostain syystä uutisarvoa (Matti juoksi maratonin viime viikolla). Sitä käytetään usein kertomuksissa ja raporteissa. Imperfektissä kerrottu tapahtuma on usein osa kerrottua tapahtumasarjaa, kun taas perfektissä kerrottu katkaisee menneisyyden tapahtumaketjun ja viittaa suoraan puhehetkeen.[7][8][9][10] Suomen imperfekti (preteriti) voi toimia myös eräänlaisena kohteliaisuus- tai etäännyttämiskeinona (Ja nimi oli? Olikohan Virtanen tavattavissa?).[11]
Latinassa ja sitä myöten romaanisissa kielissä imperfektiksi nimitetty aikamuoto nimensä mukaisesti viittaa menneen ajan keskeneräiseen toimintaan. Esimerkiksi ranskan imperfektin käyttö rajoittuu menneen ajan kuvaukseen, mahdollisesti johonkin, joka on yhä kesken, tai ei ollut selvästi kerran tapahtunut asia. Lauseen "il pleuvait quand je t'ai appelé" voisi kääntää vaikkapa "silloin satoi kun soitin sinulle". Lauseessa verbi "pleuvoir" on imperfektimuodossa "pleuvait" ja "appeler" passé composé -muodossa (yhdistetty perfekti). Imperfekti taustoittaa tapahtumaa ja passé composé kertoo eteenpäin. Englanniksi lauseen voisi kääntää "it was raining when I called you".lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Peter Matthews: ”imperfect”, The concise Oxford dictionary of linguistics. Oxford: Oxford Univ. Press, 2014. ISBN 978-0-19-967512-8
- ↑ a b Maria Kok: Terminologia työvälineenä – aikamuotojärjestelmästä ja sen opetuskäytänteiden ergonomiasta S2-opetuksessa. Lähivõrdlusi. Lähivertailuja, 2012, 0. vsk, nro 22, s. 101–130. doi:10.5128/LV22.04 ISSN 1736-9290 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ VISK - § 1530 Imperfektin perusmerkitys scripta.kotus.fi. Viitattu 1.9.2025.
- ↑ Präteritum ▶ Rechtschreibung, Bedeutung, Definition, Herkunft | Duden www.duden.de. Viitattu 1.9.2025. (saksaksi)
- ↑ Präteritum grammis.ids-mannheim.de. Viitattu 1.9.2025. (saksaksi)
- ↑ VISK - § 112 Tempustaivutus scripta.kotus.fi. Viitattu 1.9.2025.
- ↑ VISK - § 1530 Imperfektin perusmerkitys scripta.kotus.fi. Viitattu 1.9.2025.
- ↑ VISK - § 1531 Imperfekti kertomuksissa ja raporteissa scripta.kotus.fi. Viitattu 1.9.2025.
- ↑ Pirjo Hiidenmaa, Sari Kuohukoski, Erkki Löfberg, Helena Ruuska, Tiina Salmi: Piste. Lukion äidinkieli ja kirjallisuus 1-3, s. 249. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 951-1-18839-9
- ↑ VISK - § 1538 Ajallinen määräisyys vs. epämääräisyys scripta.kotus.fi. Viitattu 1.9.2025.
- ↑ VISK - § 1532 Ja nimi oli? Olikohan Virtanen tavattavissa? scripta.kotus.fi. Viitattu 1.9.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Auli Hakulinen, Maria Vilkuna, Riitta Korhonen, Vesa Koivisto, Tarja Riitta Heinonen ja Irja Alho 2004: Iso suomen kielioppi.Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Verkkoversio, viitattu 3.12.2009. URN:ISBN:978-952-5446-35-7