Siirry sisältöön

Ablatiivi

Wikipediasta

Ablatiivi (vanhemmissa suomen kieliopeissa myös ulkoeronto) on latinan kieliopista peräisin oleva nimitys sijamuodolle, joka perusmerkityksessään ilmaisee poistumista tai irtautumista jostakin. Suomen kielessä ja sen lähisukukielissä ablatiivi kuuluu ulkoisiin paikallissijoihin. Ablatiivia käytetään myös yleisen erosijan nimityksenä kielissä, joissa tällaisia erosijoja on vain yksi, esimerkiksi Siperian uralilaisissa kielissä (samojedikielet, hanti, mansi) ja turkkilaiskielissä.[1]

Ablatiivi uralilaisissa kielissä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kantauralin ablatiivi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uralilaiseen kantakieleen rekonstruoidaan yksi *tA-päätteinen erosija, jota on kirjallisuudessa nimitetty separatiiviksi, nyttemmin usein myös ablatiiviksi. Tästä sijasta kehittyi kielikunnan luoteispäässä, itämerensuomalaisissa, saamelais- ja mordvalaiskielissä partitiivi. Sijan vanha erosijamerkitys näkyy yhä semmoisissa suomen adverbeissa ja adpositioissa kuin kotoa, alta, luota, kaukaa.[2][3][4]

Suomen ablatiivin pääte on -lta/-ltä vokaalisoinnun mukaisesti (katolta, pöydältä).[5] Perusmerkityksessään se ilmaisee poistumista tai eroamista paikasta (kioskilta), tilasta (makuulta) tai omistuksesta (minulta). Abstraktisti tämä ”lähteen” merkitys ilmenee myös ablatiivin käytössä esimerkiksi tiedon tai vastauksen antajaa (kysyn sinulta), tahatonta luovuttajaa (minulta hukkui käsineet, Tuulalta pääsi itku) tai toisen suorittaman toiminnan kokijaa ilmaisemassa (hän leikkasi Utulta hiukset).[6]

Ablatiivi voi ilmaista tapahtumisen estymistä (vältyin vammoilta, myöhästyin tunnilta) tai sitä estävää syytä (en itkultani pystynyt puhumaan),[7] tai se voi toimia muidenkin suuntasijojen tapaan näkökulman osoittajana ilman varsinaista siirtymistä tai liikettä (löysin itseni suolta).[8] Ablatiivilla voidaan ilmaista kosketuskohtaa (heivautti autoa lokasuojan kohdalta),[9] ominaisuutta (kaunis kasvoiltaan, nimeltään N.N.)[10] tai ajankohtaa (kello viideltä, museo avataan vapulta).[11] Allatiivin ohella ablatiivia voidaan käyttää ilmaisemaan vaikutelmaa tai aistimusta (tuntuu hyvältä). Jotkin ablatiivimuodot ovat leksikaalistuneet adverbeiksi (sattumalta, korvakuulolta, kylmiltään).[6]

Vanhassa kirjasuomessa ablatiivia käytettiin ruotsin kielen av-preposition mallin mukaan passiivirakenteiden agenttia ilmaisemaan, esim. (Agricola:) Nin oli quitengi p. Jacob Herodeselda tapettu Jerusalemis.[12]

Viron kielessä ablatiivin (vir. alaltütlev) tunnus on -lt. Sen käyttötavat ovat paljolti samat kuin suomessa. Sama pääte -lt, joka viron kieliopeissa kuvataan erillisenä adverbinjohtimena, muodostaa tavan adverbeja (vabalt ’vapaasti’, viisakalt ’kohteliaasti’, põhjendatult ’perustellusti’), ja historiallisesti ablatiivin pääte sisältyy myös adverbinjohtimeen -ldasa (ealdasa ’iältänsä, ikänsä puolesta’, loomuldasa ’luonnoltaan’).[13]

Mordvan kielet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ersän -do/-ďe- ja mokšan -da/-d'ä-päätteistä sijamuotoa on perinteisesti kutsuttu ablatiiviksi, mutta nykyisissä mordvalaiskielissä se on pikemminkin suomen partitiivia vastaava kieliopillinen sija kuin paikallissija, ja uudemmissa kieliopeissa siitä käytetään nimitystä partitiivi.[14]

Unkarin ablatiivin pääte on -tól/-től (vokaalisoinnun mukaan). Se kuuluu ulkoisten paikallissijojen sarjaan, joilla ilmaistaan sijaintia, lähtöpaikkaa tai kohdetta jonkin lähellä tai luona. Erosijana unkarin ablatiivi perusmerkityksessään ilmaisee jonkin läheltä tai luota lähtemistä (asztaltól ’pöydän äärestä’) ja vastaa merkitykseltään usein suomen ablatiivia tai postpositiota luota, joskus myös suomen elatiivia. Ablatiivi voi ilmaista alkukohtaa ajassa (holnaptól ’huomisesta lähtien’, reggeltől estig ‘aamusta iltaan’). Lisäksi sitä käytetään ilmaisemassa syytä (elpirult a haragtól ’punastui kiukusta’) sekä erinäisten verbien rektioadverbiaaleissa: fél a kutyától ’pelkää koiraa’, szenved a betegségtől ’kärsii sairaudesta’, elválik a férjétől ’eroaa aviomiehestään’.[15]

Siperian uralilaiset kielet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Obinugrilaisissa kielissä (mansi[16][17] ja itähanti[18]; pohjoishantissa on nominatiivin ohella vain lokatiivi ja latiivi[19]) sekä samojedikielissä on yleensä yksi ainoa erosija, jota kieliopeissa nimitetään ablatiiviksi tai (nganasanissa ja selkupissa) elatiiviksi. Samojedikielten erosijan pääte voidaan rekonstruoida jo kantasamojediin.[20]

Ablatiivi indoeurooppalaisissa kielissä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Indoeurooppalaiseen kantakieleen voidaan varmuudella rekonstruoida kahdeksan sijamuotoa, joista ablatiivi oli yksi. Joillakin substantiivityypeillä ablatiivin muodot lankesivat yhteen genetiivin kanssa.[21]

Latinassa ablatiivilla on useita erilaisia käyttötarkoituksia. Näiden lisäksi se liittyy myös useimpiin prepositioihin.

  • Ablativus absolutus, irrallinen eli absoluuttinen ablatiivi. Vieraan kielen kautta tarkasteltuna latinan vaikeaselkoisin ablatiivi.
Alexandro duce Craeci impetum fecit. Aleksanterin johdolla/Aleksanterin ollessa johtaja kreikkalaiset hyökkäsivät.
  • Ablativus causae, syyn ablatiivi. Vastaa kysymykseen mistä, minkä johdosta.
Athenae litteris clarae erant. Ateena oli kuuluisa kirjallisuudestaan.
  • Ablativus comparationis, vertailun ablatiivi.
Romani Tarentinis potentiores erant. Roomalaiset olivat tarentumilaisia mahtavampia.
  • Ablativus instrumenti, välikappaleen ablatiivi. Vastaa kysymykseen millä (välineellä), minkä avulla.
Incolae patriae industria gloriam parabant. Asukkaat tuottivat isänmaalleen yritteliäisyydellä kunniaa.
  • Ablativus mensurae, mitan ablatiivi. Osoittaa eron suuruutta. Vertaa ablativus comparationis.
Romani Tarentinis multo potentiores erant. Roomalaiset olivat paljon tarentumilaisia mahtavampia.
  • Ablativus qualitatis, laadun ablatiivi. Koostuu kahdesta sanasta ja käännetään yhdysadjektiivilla.
Hannibal dux acri ingenio erat. Hannibal oli terävä-älyinen johtaja.
  • Ablativus respectus, näkökohdan ablatiivi. Vastaa kysymyksiin missä suhteessa, mihin katsoen, miltä kannalta.
Regi filia, nomine Europa, erat. Kuninkaalla oli tytär nimeltään Europa.
  • Ablativus separativus, erottava ablatiivi. Vastaa kysymykseen mistä.
Romani Romam imperio regum liberabant. Roomalaiset vapauttivat Rooman kuninkaiden ylivallasta.
  • Ablativus temporis, ajan ablatiivi. Vastaa kysymykseen milloin, minä aikana.
Roma anno 753 a.Chr.n. condita est. Rooma on perustettu vuonna 753 eaa..
  • Ablativus viae, tien ablatiivi. Vastaa kysymykseen mitä (tietä) myöten. Latinan harvinaisin ablatiivi.
Qua via Carthaginienses in Italiam penetraverunt? Mitä tietä myöten karthagolaiset tunkeutuivat Italiaan?
  1. Kielitiede:ablatiivi – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 14.5.2025.
  2. Luobbal Sámmol Sámmol Ánte: ”Proto-Uralic”, The Oxford Guide to the Uralic Languages, s. 3–27. Oxford University Press, 24.3.2022. ISBN 978-0-19-876766-4 Teoksen verkkoversio Viitattu 14.5.2025.
  3. Erkki Itkonen: Zur Geschichte des Partitivs. Finnisch-Ugrische Forschungen, 1.1.1973, 1973. vsk, nro 40, s. 278–339. doi:10.33339/fuf.113141 ISSN 0355-1253 Artikkelin verkkoversio. (saksaksi)
  4. Seppo Kittilä, Johanna Laakso, Jussi Ylikoski: ”Case”, The Oxford Guide to the Uralic Languages, s. 879–893. Oxford University Press, 24.3.2022. ISBN 978-0-19-876766-4 Teoksen verkkoversio Viitattu 14.5.2025.
  5. VISK - § 82 Vaihtelemattomat ja vain vokaalisoitua noudattavat päätteet scripta.kotus.fi. Viitattu 14.5.2025.
  6. a b VISK - § 1255 Lähde, luovuttaja ja muita abstrakteja merkityksiä scripta.kotus.fi. Viitattu 14.5.2025.
  7. VISK - § 1255 Lähde, luovuttaja ja muita abstrakteja merkityksiä scripta.kotus.fi. Viitattu 14.5.2025.
  8. VISK - § 1236 Suuntasija näkökulman osoittajana scripta.kotus.fi. Viitattu 14.5.2025.
  9. VISK - § 1243 Kosketuskohdan ilmauksia scripta.kotus.fi. Viitattu 14.5.2025.
  10. VISK - § 1244 Ablatiivin ja elatiivin käyttöä scripta.kotus.fi. Viitattu 14.5.2025.
  11. VISK - § 1249 Erosijat: loppuviikosta, kesäkuulta scripta.kotus.fi. Viitattu 14.5.2025.
  12. VVKS - Virtuaalinen vanha kirjasuomi vvks.it.helsinki.fi. Viitattu 14.5.2025.
  13. Mati Erelt, T. Erelt, Kristiina Ross: Eesti keele käsiraamat, s. 220–221, 372, 375. Tallinn: Eesti Keele Instituut, 2020. ISBN 978-9949-684-33-5
  14. Arja Hamari, Rigina Ajanki: ”Mordvin (Erzya and Moksha)”, The Oxford Guide to the Uralic Languages, s. 392–431. Oxford University Press, 24.3.2022. ISBN 978-0-19-876766-4 Teoksen verkkoversio Viitattu 14.5.2025.
  15. Csepregi, Márta: Unkarin kielioppi, s. 119–129. Finn Lectura, 1991. ISBN 951-8905-39-8
  16. Marianne Bakró-Nagy, Katalin Sipőcz, Elena Skribnik: ”North Mansi”, The Oxford Guide to the Uralic Languages, s. 537–564. Oxford University Press, 24.3.2022. ISBN 978-0-19-876766-4 Teoksen verkkoversio Viitattu 14.5.2025.
  17. Ulla-Maija Forsberg: ”East Mansi”, The Oxford Guide to the Uralic Languages, s. 565–581. Oxford University Press, 24.3.2022. ISBN 978-0-19-876766-4 Teoksen verkkoversio Viitattu 14.5.2025.
  18. Zsófia Schön, Katalin Gugán: ”East Khanty”, The Oxford Guide to the Uralic Languages, s. 608–635. Oxford University Press, 24.3.2022. ISBN 978-0-19-876766-4 Teoksen verkkoversio Viitattu 14.5.2025.
  19. Mária Sipos: ”North Khanty”, The Oxford Guide to the Uralic Languages, s. 582–607. Oxford University Press, 24.3.2022. ISBN 978-0-19-876766-4 Teoksen verkkoversio Viitattu 14.5.2025.
  20. Beáta Wagner-Nagy, Sándor Szeverényi: ”Samoyedic: General introduction”, The Oxford Guide to the Uralic Languages, s. 659–673. Oxford University Press, 24.3.2022. ISBN 978-0-19-876766-4 Teoksen verkkoversio Viitattu 14.5.2025.
  21. Benjamin W. Fortson: Indo-European language and culture: an introduction, s. 102–120. Malden, MA: Blackwell Pub, 2004. ISBN 978-1-4051-0315-2