Eksessiivi
Eksessiivi (latinan sanasta excessus ’lähtö’, vanhoissa suomen kieliopeissa joskus eronto eli yleinen erosija) on (marginaalinen) sijamuoto tai johdostyyppi, joka ilmaisee olotilasta eroamista.[1]
Eksessiivi itämerensuomalaisissa kielissä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-nta/-ntä-päätteiset eksessiivit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eksessiiviksi nimitetty -nta/-ntä-päätteinen muoto on itämerensuomalaisissa kielissä syntynyt -na/-nä-päätteisen essiivin pohjalta muiden erosijojen (elatiivin ja ablatiivin) mallin mukaan.[2] Yhdessä olotilassa olemista ilmaisevan essiivin (esim. lapsena) ja olotilaan tulemista ilmaisevan translatiivin (esim. lapseksi) kanssa eksessiivi näin muodostaa sisä- ja ulkopaikallissijojen rinnalle ”yleisten paikallissijojen” kolmikon. Eksessiivi on selvästikin syntynyt täyttämään järjestelmässä olleen aukon,[3][4] mahdollisesti jo kantasuomessa myös siksi, että vanha erosija (separatiivi) kehittyi kieliopilliseksi sijaksi, partitiiviksi, jolloin tilasta poistumista ilmaisemaan tarvittiin uusi yleinen erosija.[5]
Eksessiivi ei ilmeisesti ole kuulunut itämerensuomalaisten kielten varsinaisiin vanhoihin sijamuotoihin, mutta joitakin adverbeiksi tai postpositioiksi kiteytyneitä eksessiivimuotoja tavataan laajalti kautta kieliryhmän, esim. suomen murteiden koto(o)nta, viron kodunt, liivin kuondõ ’kotoa’, suomen murteiden taka(a)nta, viron tagant ’takaa’. Laajinta ja sijamaisinta eksessiivin käyttö on Suomenlahden itäpäässä: suomen kaakkoismurteissa, inkeroisessa ja vatjassa.[4]
Vatjassa eksessiiviä on käytetty johdonmukaisesti mutta rajallisesti, kuvaamaan ihmisen siirtymistä pois olotilasta tai asemasta: poika tuli kotoo soldatind ’poika tuli kotiin ”sotilaanta”, sotaväestä’. Samantapaista eksessiivin käyttö oli myös inkeroisessa, vaikka V. Junuksen 1930-luvulla laatimassa kieliopissa ja inkeroisen lyhytikäisessä kirjakielessä eksessiivin käyttöä yritettiin laajentaa ja johdonmukaistaa.[4]
Suomen kaakkoismurteissa ja eteläisimmissä savolaismurteissa eksessiivimuotojen käyttö on laajaa ja sijamaista: eksessiivimuotoisilla nomineilla voi esimerkiksi olla attribuutteja. Esimerkkejä Tauno Särkän aineistosta: Se tulj pois emännä haukuttavanta (Mikkeli); tule pois hänen ruokanta (Parikkala); oonha mie olt siel pienent poikant ast (Johannes). Satunnaisesti eksessiivejä voi nähdä myös yleiskielisissä, esimerkiksi sanomalehtiteksteissä: Usein pieni tyttö saa ottaa pihlajasta oksan ja ajella kärpäset pois lehmän ja lypsäjän kiusanta.[3][6]
Karjala
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karjalan kielessä (ainakin E. V. Ahtian aikoinaan paljolti livvinkarjalan pohjalta kehittelemässä kirjakielessä) eksessiivin tehtävässä voidaan käyttää essiiviä, tai sitten eksessiivimuodot voidaan muodostaa essiivimuodoista samalla periaatteella kuin livvin ja vepsän elatiivimuodot (esim. školaspäi ’koulusta’) erotetaan inessiivimuodoista (esim. školas ’koulussa’) eli lisäämällä postpositio päi.[7] Esimerkki:
- Poiga heitettih taloin vanhimina (päi) ’...erotettiin talon isännyydestä’
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Särkkä, Tauno: Itämerensuomalaisten kielten eksessiivi, Helsinki 1969.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kielitiede:eksessiivi – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 25.5.2025.
- ↑ Erkki Itkonen: Esiintyykö s-latiivi permiläisissä kielissä? Virittäjä, 3.1.1966, 70. vsk, nro 3, s. 273–273. ISSN 2242-8828 Artikkelin verkkoversio. (suomeksi)
- ↑ a b Ylikoski, Jussi: Pienempäntä isommaks kohotessais: nkAA-komitatiivista, ntA-eksessiivistä ja sijan kriteereistä. Teoksessa: Kaisla Kaheinen, Larisa Leisiö, Riku Erkkilä & Toivo Qiu (toim.), Hämeenmaalta Jamalille: kirja Tapani Salmiselle 7.4.2022. Helsinki. https://doi.org/10.31885/9789515180858
- ↑ a b c Ariste, Paul: Ekstsessiivist läänemere keeltes. Emakeele Seltsi Aastaraamat, 1960, s. 145–161. Eesti Riiklik Kirjastus. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Terho Itkonen: Terveisiä kaukaa kantasuomesta – onnea uudeksi vuodeksi Kielikello, 3/1970. Viitattu 22.7.2020.
- ↑ Tapani Vuorela: Tälviisii myö haastetaa, miten eksessiiviä käytetään Kaakkois-Suomen puhekielessä (pdf) diva-portal.org. 15.9.2010.
- ↑ E. V. Ahtia: Karjalan kielioppi (pdf) kaino.kotus.fi.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Potkut ministerintä (Arkistoitu – Internet Archive) – Heikki Hurtta, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
- abessiivi
- ablatiivi
- absolutiivi
- adessiivi
- adverbiaali
- akkusatiivi
- allatiivi
- approksimatiivi
- aversiivi
- benefaktiivi
- datiivi
- delatiivi
- distributiivi
- egressiivi
- eksessiivi
- ekvatiivi
- elatiivi
- ergatiivi
- essiivi
- formaali
- genetiivi
- illatiivi
- inessiivi
- instruktiivi
- instrumentaali
- kausaali
- kausatiivi
- komitatiivi
- komparatiivi
- latiivi
- lokatiivi
- modaali
- multiplikatiivi
- nominatiivi
- oppositiivi
- partitiivi
- prepositionaali
- prolatiivi
- propinkvatiivi
- prosekutiivi
- separatiivi
- situatiivi
- sosiatiivi
- sublatiivi
- superessiivi
- superlatiivi
- temporaali
- temporaalinen distributiivi
- terminatiivi
- translatiivi
- vokatiivi