Abessiivi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Abessiivi eli vajanto on sijamuoto, joka ilmaisee puuttumista.

Abessiivi eri kielissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa abessiivia käytetään puhekielessä murrealueesta riippuen niukasti tai ei ollenkaan, eikä kirjakielessäkään kovin runsaasti. Poikkeuksena verbien ma-infinitiivimuodot (tekemättä), joiden kanssa abessiivia käytetään edelleen produktiivisesti uusienkin verbien kanssa tarkoittamaan tekemättömyyttä. Yleiskielessä abessiivin sijapääte on -tta tai -ttä vokaalisoinnun mukaisesti. Esimerkkejä:

  • rahatta
  • näöttä
  • selittelettä

Joissakin murteissa abessiivin pääte on kuitenkin -ti, mitä eräissä vakiintuneissa yhteyksissä käytetään yleiskielessäkin:

  • huoleti
  • ääneti

Abessiivi nominien yhteydessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abessiivin käyttö on paljolti jäänyt muutamiin sanontoihin "fossiiliksi": hatutta päin, kengittä, vaikeuksitta, erotuksetta, muitta mutkitta, pitemmittä puheitta, syyttä suotta. Joka syyttä suuttuu, se lahjatta leppyy. Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee. Muutoin sen asemesta käytetään yleensä prepositiota ilman ja partitiivia, esimerkiksi ilman rahaa = rahatta. Eräissä murteissa ilman -sanaa kuitenkin käytetään abessiivin yhteydessä vahvistussanana: ilman rahatta, mitä yleiskielessä pidetään virheenä.

Tavallisimpia abessiivimuotoisten nominien merkitysryhmiä ovat seuraavat:[1]

  • tunnesana-abessiivit, jotka voivat kuvata kirjoittajan asennetta lauseen informaatioon: huoletta, surutta
  • syyabessiivit: syyttä suotta, aiheetta, perusteetta
  • korvaukseen viittaavat abessiivit: veloituksetta, maksutta, palkatta, korvauksetta, vastikkeetta
  • sujuvuusabessiivit: ongelmitta, vaivatta, vaikeuksitta, keskeytyksittä, esteettä, virheettä, häiriöttä, tuloksetta
  • selviytymisabessiivit, jotka arvioivat tapahtuman tulosta: vauriotta, vahingotta, naarmuitta, rangaistuksetta
  • vahvikeabessiivit: kiistatta, ehdoitta, varauksetta, poikkeuksetta

Abessiivi verbien yhteydessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verbien kolmannen infinitiivin abessiivi on erittäin yleinen nykykielessäkin: Sieni on keittämättä myrkyllinen. Varas hiipi sisään kenenkään huomaamatta.

Näistäkin osa on kiteytynyt sanonnoiksi: epäilemättä, säälimättä, hinnasta tinkimättä, äkkiarvaamatta, lukuun ottamatta, riippumatta siitä, siitä huolimatta.

Viro[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virossa abessiivin pääte on -ta. Virossa hyväksytään edelleen preposition käyttö abessiivin kanssa.lähde? Suomen ilman-prepositiota vastaa ilma. Virossa voidaan sanoa ja kirjoittaa vaikkapa siilita mutta myös ilma siilita. Virossa ei ole vokaalisointua, joten abessiivin pääte on -ta eikä , vaikka sanassa olisikin ä, ö tai ü.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vihervalli, Auroora: Pidemmittä puheitta – abessiivi. (Kielenhuollon tiedotuslehti) Kielikello, 2017, 50. vsk, nro 4, s. 21–23. Kotimaisten kielten keskus.