Siirry sisältöön

Translatiivi

Wikipediasta

Translatiivi (vanhoissa suomen kieliopeissa myös tulento eli yleinen tulosija) on sijamuoto, joka suomessa ja useissa muissakin uralilaisissa kielissä ilmaisee olotilaan tulemista tai muuttumista joksikin.[1]

Joidenkin toisten, esimerkiksi dagestanilaisten kielten kieliopeissa translatiiviksi nimitetään paikallissijoihin kuuluvaa väyläsijaa, joka ilmaisee jonkin kautta kulkemista. (Merkitykseltään samantapaisista väyläsijoista käytetään toisissa kieliopeissa myös nimityksiä prolatiivi, perlatiivi, sekutiivi tai prosekutiivi, ja nimityksen valinta riippuu ennen kaikkea tutkimustraditiosta.)[2]

Translatiivi uralilaisissa kielissä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ja muiden itämerensuomalaisten kielten translatiivisijalla on aiemmin katsottu olevan varma vastine vain mordvassa, mutta se voi olla yhteistä alkuperää myös marin latiivin sekä pohjoisten samojedikielten predestinatiivi- eli benefaktiivitaivutuksen kanssa. Esimerkiksi tundranenetsin lauseessa ńe ńūm ńed°nta me°da ’tytön (hän) vaimokseen otti’ possessiivisuffiksia edeltävä predestinatiivisuffiksi (”hänen tulevan vaimonsa”, ”naisen häntä varten”) on sekä muodoltaan että merkitykseltään suomen translatiivisuffiksin tarkka vastine.[3] Unkarin translatiivi on eri alkuperää.

Suomi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kielessä translatiivin pääte on -ksi, possessiivisuffiksin edellä -kse-, ja se liittyy genetiivivartaloon (pöytä – pöydä-n – pöydä-ksi, tuote – tuottee-n – tuottee-ksi).[4] (Puhutuissa suomen kielen muodoissa loppu-i usein heittyy.)[5]

Olotilaan tulemista (esim. tulin sairaaksi) ilmaiseva translatiivi muodostaa yhdessä olotilassa olemista ilmaisevan essiivin (olin sairaana) ja murteellisen eksessiivin kanssa varsinaisten paikallissijojen rinnalle ns. yleisten eli abstraktien paikallissijojen sarjan. Konkreettista paikallisuutta merkitsevä translatiivisuffiksi näkyy muutamissa kiteytyneissä adverbi- tai adpositiomuodoissa: luokse, taakse, lähemmäksi.[6]

Paitsi tilanmuutosta, translatiivi voi ilmaista nimittämistä, tulkitsemista tai tarkoittamista: häntä sanotaan lähes mahdottomaksi työtoveriksi, se oli tarkoitettu varoitukseksi. Translatiivia käytetään myös soveltuvuutta, sopivuutta tai riittävyyttä ilmaisevissa rakenteissa (suomalaisista ei ole laulajiksi) tai ilmaisemaan luokkaa, tilaa tai ominaisuutta, johon jotakin suhteutetaan (näin isoksi autoksi Pajero pysähtyy hyvin). Joissakin kiteytyneissä ilmauksissa translatiivi kuvaa toiminnan tapaa: suomeksi ja savoksi, itsekseen, mielikseen.[7] Ajankohdan ilmauksissa translatiivi viittaa ajankohtaan, johon tapahtuma siirtyy tai osuu (kokous siirrettiin maanantaiksi), sovittuun tai ennustettuun ajankohtaan (perjantaiksi on luvattu sadekuuroja), tilanteen odotettuun kestoon (henkilöstö lomautetaan kahdeksi viikoksi) tai aikarajaan (mennään sinne kuudeksi, haluan elää 95-vuotiaaksi).[8]

Useat translatiivimuodot ovat kivettyneet adverbeiksi, esim. anteeksi, enimmäkseen, mieliksi, pitkäkseen, tarpeeksi, tohjoksi, toistaiseksi, loppujen lopuksi.[9]

A-infinitiivin translatiivimuoto, johon aina liittyy possessiivisuffiksi, toimii tarkoitusta ilmaisevassa ns. finaalirakenteessa (ajoin Kekkosentietä nähdäkseni Näsijärven).[10]

Muut itämerensuomalaiset kielet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Translatiivin keskeisimmät käyttötavat ovat samat kaikkialla itämerensuomalaisissa kielissä. Viron translatiivi (saav) poikkeaa suomesta siinä, että se voi myös ilmaista suomen essiivin tapaan väliaikaista tai ehdollista olotilaa (Jüri on siin rohkem nagu õpipoisiks ’Jüri on täällä pikemminkin kuin oppipoikana’).[11] Liivin kielessä ks-päätteinen translatiivi (esim. ei vanāks ’tuli [”jäi”] vanhaksi’) on sulautunut yhteen komitatiivin kanssa (esim. Pi’ņ nūoliz kīelkõks iļ sū ’koira nuoli kielellään koko suunsa’), ja uudemmissa kieliopeissa tätä sijaa nimitetään instrumentaaliksi.[12]

Mordvalaiskielet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ersän ja mokšan -ks-päätteinen translatiivi ilmaisee suomen translatiivin tapaan joksikin muuttumista tai olotilaan tulemista: ersän sajemak polaks ’ota minut puolisoksi!’, t'ejevi čuvtoks ’muuttuu puuksi’. Lisäksi se voi ilmaista toiminnan tapaa: avaŕd'ems ejkakšoks ’itkeä kuin lapsi (”lapseksi”)’. Mordvalaiskielten translatiivi toimii myös predikatiivin sijana imperfekti- tai infinitiivimuotoisten verbien yhteydessä (mokšan t'ä ul'ś oću pavazks ’tämä oli suuri onni’), mikä luultavasti heijastelee venäjän instrumentaalin esikuvaa.[13]

Unkari

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarin kielessä translatiivin pääte on vokaalisoinnun mukaan -vá tai -vé; konsonanttiloppuisissa sanoissa v:n paikalla on loppukonsonantin kahdentuma. Se ilmaisee joksikin muuttumista tai olotilaan tulemista (bölcsebbé válik ’muuttuu viisaammaksi’, megválasztották a bizottság vezetőjévé ’hänet valittiin komitean puheenjohtajaksi’). Unkarissa translatiivia käytetään kuitenkin harvemmin kuin suomessa, ja usein suomen translatiivin vastineena esimerkiksi rektioadverbiaaleissa on esimerkiksi datiivi (Bandinak hívják ’häntä kutsutaan Bandiksi’).[14] Unkarin translatiivinpäätteen selitetään yleensä palautuvan vanhaan latiivipäätteeseen *-k tai *-j.[15]

Selkuppi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eteläsamojedilaisessa selkupin kielessä -qo-päätteinen translatiivisija koodaa ensisijaisesti olotilaan tulemisen ilmauksia: nɪʎʧjɨk qumɨtqo εssɪːjɑ ’sellaiseksi mieheksi hän on tullut!’. Translatiivissa ovat myös jonkin tavoittelemista, etsimistä, pyytämistä tms. ilmaisevien verbien täydennykset.[16]

Translatiiveja muissa kielissä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Translatiiviksi tai perlatiiviksi nimitetyt väyläsijat (jonkin kautta kulkemista ilmaisevat sijat) kuuluvat useiden dagestanilaisten kielten sekä burušaskin paikallissijajärjestelmään. Näissä systeemeissä voi olla kaksi ulottuvuutta: toisaalta jako olo-, tulo-, ero- ja väyläsijoihin, toisaalta jako esimerkiksi ’päällä’, ’sisällä, keskuudessa’, ’luona’, ’sisäpuolella’ ja ’alla’ -sijoihin. Sijapäätteet koostuvat näiden kahden sarjan päätteiden yhdistelmistä, ja tämän mukaan esimerkiksi avaarin kielessä voidaan erottaa väyläsijat supertranslatiivi (’jonkin päällitse’), apudtranslatiivi (’jonkin lähistöitse’), intertranslatiivi (’jonkin sisustoitse’), subtranslatiivi (’jonkin alitse’) ja intranslatiivi (’jonkin sisäpuolitse’).[17]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kielitiede:translatiivi – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 28.5.2025.
  2. ↑ Kielitiede:translatiivi (väyläsija) – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 28.5.2025.
  3. ↑ Luobbal Sámmol Sámmol Ánte: ”Proto-Uralic”, The Oxford Guide to the Uralic Languages, s. 3–27. Oxford University PressOxford, 24.3.2022. ISBN 978-0-19-876766-4 Teoksen verkkoversio Viitattu 28.5.2025. (englanniksi)
  4. ↑ VISK - § 82 Vaihtelemattomat ja vain vokaalisoitua noudattavat päätteet scripta.kotus.fi. Viitattu 28.5.2025.
  5. ↑ VISK - § 37 Kaks, miks, hyppäis, täl taval scripta.kotus.fi. Viitattu 28.5.2025.
  6. ↑ VISK - § 1223 Adverbiaalien sijat eli semanttiset sijat scripta.kotus.fi. Viitattu 28.5.2025.
  7. ↑ VISK - § 1259 Translatiivin keskeiset käytöt scripta.kotus.fi. Viitattu 28.5.2025.
  8. ↑ VISK - § 1250 Tulosijat: tiistaihin, lauantaille, 30-vuotiaaksi scripta.kotus.fi. Viitattu 28.5.2025.
  9. ↑ VISK - § 387 Yleisesti adverbeissa käytetyistä sijoista scripta.kotus.fi. Viitattu 28.5.2025.
  10. ↑ VISK - § 513 Tarkoitusta ilmaiseva tehdäkseen ja sen tulkintoja scripta.kotus.fi. Viitattu 28.5.2025.
  11. ↑ Mati Erelt, Tiiu Erelt, Kristiina Ross: Eesti keele käsiraamat, s. 221. Tallinn: Eesti Keele Instituut : [Eesti Keele Sihtasutus], 2020. ISBN 978-9949-684-33-5
  12. ↑ 3.2. Gramatik / Grammar – Livonian sisu.ut.ee. Viitattu 28.5.2025.
  13. ↑ Raija Bartens: Mordvalaiskielten rakenne ja kehitys, s. 98–99. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1999. ISBN 978-952-5150-22-3 Teoksen verkkoversio Viitattu 28.5.2025.
  14. ↑ Márta Csepregi: Unkarin kielioppi, s. 136–137. Helsinki: FinnLectura, 1991. ISBN 978-951-8905-39-7
  15. ↑ Ulla-Maija Kulonen: Johdatus unkarin kielen historiaan, s. 81–82. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1993. ISBN 978-951-717-759-7
  16. ↑ Olga Kazakevič: ”Selkup”, The Oxford Guide to the Uralic Languages, s. 777–816. Oxford University PressOxford, 24.3.2022. ISBN 978-0-19-876766-4 Teoksen verkkoversio Viitattu 28.5.2025. (englanniksi)
  17. ↑ Denis Creissels: ”Spatial cases”, The Oxford Handbook of Case, s. 609–625. Oxford University Press, 18.9.2012. ISBN 978-0-19-920647-6 Teoksen verkkoversio Viitattu 28.5.2025. (englanniksi)
Sijamuodot
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Translatiivi&oldid=23316274”