Superessiivi
Superessiivi on ’jonkin päällä olemista’ ilmaisevan sijamuodon nimitys, jota käytetään ainakin unkarin ja kaukasialaisen lezgin kielen kieliopeissa.
Unkarin superessiivi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Unkarin kielen superessiivin pääte on vartalosta riippuen -n/-on/-en/-ön. Historiallisesti se palautuu uralilaisen kantakielen -nA-lokatiiviin, josta polveutuu myös suomen essiivi.[1] Perusmerkitykseltään se vastaa paljolti suomen kielen adessiivia (asztalon ’pöydällä’, télen ’talvella’), joskus myös inessiiviä (Magyarországon ’Unkarissa’), lisäksi sitä käytetään joissakin rektioadverbiaaleissa (csodálkozik valamin ’ihmettelee jotakin’, gondolkodik valamin ’ajattelee jotakin’).[2]
Lezgin superessiivi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lezgin superessiivisija perusmerkityksessään ilmaisee jonkin pinnalla tai päällä olemista: č’ural wad jac amuq’na ’laitumella viisi härkää (yhä) oli’. Lisäksi superessiivi voi ilmaista tunnetilan (esim. ilon tai kateuden) syytä, toiminnan välinettä sekä tiettyjen paikannimien yhteydessä sijaintia.[3]
Suomen ”superessiivi”
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Panu Mäkinen nimittää ”superessiivisijaksi” pientä ryhmää suomen kielen lähinnä pronomineista muodostettuja -(a)lla/-(ä)llä-päätteisiä muotoja (täällä, tuolla, siellä, muualla, toisaalla, yhtäällä, kaikkialla, kotosalla).[4] Suomen kieliopeissa nämä määritellään normaalisti adverbijohdoksiksi.[5][6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Seppo Kittilä, Johanna Laakso, Jussi Ylikoski: ”Case”, The Oxford Guide to the Uralic Languages, s. 879–893. Oxford University Press, 24.3.2022. ISBN 978-0-19-876766-4 Teoksen verkkoversio Viitattu 10.5.2025.
- ↑ Csepregi, Márta: Unkarin kielioppi, s. 119–129. Finn Lectura, 1991. ISBN 951-8905-39-8
- ↑ Martin Haspelmath: A grammar of Lezgian, s. 98–99. Berlin New York: Mouton de Gruyter, 1993. ISBN 978-3-11-013735-4
- ↑ Suomen kielioppi - Adverbisijat web.archive.org. 25.11.2005. Arkistoitu 25.11.2005. Viitattu 10.5.2025.
- ↑ VISK - § 386 Adverbeja muodostavista muoteista scripta.kotus.fi. Viitattu 10.5.2025.
- ↑ VISK - § 391 Hereillä, pökerryksissä, aikeissa scripta.kotus.fi. Viitattu 10.5.2025.
- abessiivi
- ablatiivi
- absolutiivi
- adessiivi
- adverbiaali
- akkusatiivi
- allatiivi
- approksimatiivi
- aversiivi
- benefaktiivi
- datiivi
- delatiivi
- distributiivi
- egressiivi
- eksessiivi
- ekvatiivi
- elatiivi
- ergatiivi
- essiivi
- formaali
- genetiivi
- illatiivi
- inessiivi
- instruktiivi
- instrumentaali
- kausaali
- kausatiivi
- komitatiivi
- komparatiivi
- latiivi
- lokatiivi
- modaali
- multiplikatiivi
- nominatiivi
- partitiivi
- prepositionaali
- prolatiivi
- propinkvatiivi
- prosekutiivi
- separatiivi
- sosiatiivi
- sublatiivi
- superessiivi
- superlatiivi
- temporaali
- temporaalinen distributiivi
- terminatiivi
- translatiivi
- vokatiivi