Superlatiivi (sijamuoto)

Superlatiivi (lat. super ’yllä, yli’ + latiivi) on nominien sijamuoto, paikallissija, joka ilmaisee jonkin päälle tai yli siirtymistä.

Superlatiivia sijannimityksenä käytetään joidenkin kaukasialaisten kielten kieliopeissa, ainakin tsezin (didon) ja rutulin. Näissä kielissä paikallissijajärjestelmä muodostuu kahdesta suffiksisarjasta, joista toinen ilmaisee suuntaa eli muistuttaa esimerkiksi suomen kielen paikallissijojen jakoa olo- (missä?), ero- (mistä?) ja tulosijoihin (minne?), toinen sarja taas ilmaisee sijainnin luonnetta (esimerkiksi: ’jonkin sisäpuolella’, ’johonkin sisältyvänä, jonkin joukossa’, ’jonkin alla’, ’jonkin päällä’). Näin ollen superlatiiviksi voidaan nimittää ’päälle’ ja ’jonnekin’ -päätteiden yhdistelmää. On kuitenkin kyseenalaista, tuleeko tällaisia sijapäätteiden yhdistelmiä lukea kutakin omaksi sijakseen.

Superlatiivisija esiintyy tiettävästi joissakin J. R. R. Tolkienin keinotekoisista kieliopeista.^lähde?

Lähteet

Sijamuodot

• abessiivi
• ablatiivi
• absolutiivi
• adessiivi
• adverbiaali
• akkusatiivi
• allatiivi
• approksimatiivi
• aversiivi
• benefaktiivi
• datiivi
• delatiivi
• distributiivi
• egressiivi
• eksessiivi
• ekvatiivi
• elatiivi
• ergatiivi
• essiivi
• formaali
• genetiivi
• illatiivi
• inessiivi
• instruktiivi
• instrumentaali
• kausaali
• kausatiivi
• komitatiivi
• komparatiivi
• latiivi
• lokatiivi
• modaali
• multiplikatiivi
• nominatiivi
• oppositiivi
• partitiivi
• prepositionaali
• prolatiivi
• propinkvatiivi
• prosekutiivi
• separatiivi
• situatiivi
• sosiatiivi
• sublatiivi
• superessiivi
• superlatiivi
• temporaali
• temporaalinen distributiivi
• terminatiivi
• translatiivi
• vokatiivi