Superlatiivi
Superlatiivi (vanhoissa suomen kieliopeissa myös yliaste) on adjektiivien ja adverbien vertailuaste, joka ilmaisee jonkin tai jonkun olevan eniten jotain muihin vertailukohteisiin verrattuna. Kolmiportaisessa vertailuasteiden järjestelmässä, jollainen kuvataan useiden eurooppalaisten kielten kieliopeissa, se on korkein aste; muut asteet ovat positiivi ja komparatiivi.[1]
Superlatiivit maailman kielissä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Superlatiivi-ilmaukset käyttäytyvät lauseessa eri tavoin kuin komparatiivit. Siinä missä komparatiivit usein esiintyvät verbin täydennyksinä (usein predikatiiveina) ja rinnastavat toisiinsa kaksi tilanteen samantasoista osapuolta (Jussi on komeampi kuin Ville), superlatiivit yksilöivät yhden kohteen ja esiintyvät lauseessa usein nominin määritteenä: Jussi on luokan komein poika. Useissa Euroopan kielissä superlatiivimuodot saavat määräisen artikkelin (esim. engl. the best ’paras’), ja useissa romaanisissa kielissä, esimerkiksi ranskassa, superlatiivin erottaa komparatiivista vain määräinen artikkeli: plus beau ’kauniimpi’ – le plus beau ’kaunein’. Pohjoisamerikkalaisessa cayugan kielessä superlatiivin merkitsin aǫheę́’eh merkitsee kirjaimellisesti ’yksin, ainoa’.[2]
Superlatiivien ilmaisimet voivat olla sukua komparatiivien vastaaville. Monissa kielissä superlatiivi muodostetaan lisäämällä komparatiivimuotoon jokin lisäaines, esimerkiksi prefiksi kuten useissa slaavilaisissa kielissä (tšek. nový ’uusi’ – novější ’uudempi’ – nejnovější ’uusin’)[3] tai unkarissa (új ’uusi’ – újabb ’uudempi’ – legújabb ’uusin’).[4] Harvinaisempaa on, että superlatiivin ja komparatiivin ilmaisimet ovat aivan erilaisia, esimerkiksi turkin kielessä komparatiivia ilmaisee daha, superlatiivia en.[2]
Monissa kielissä ei erityistä superlatiivimuotoa ole lainkaan, vaan superlatiivisuus ilmaistaan komparatiivin tms. vertailurakenteen avulla, yhdistettynä esimerkiksi määräiseen artikkeliin tai ’kaikki’-sanaan.[2] Myös useissa suomen murteissa on varsinaisten superlatiivien sijasta käytetty pelkästään kaikkein parempi ~ kaikista parempi -tyyppisiä rakenteita tai pelkkää komparatiivia (joka vanhempi ’vanhin’ oli talossa).[5][6] Samoin viron kielessä tunnettiin 1900-luvulle asti vain ilmaustyyppi kõige vanem ”kaiken vanhempi”, ja im-tunnuksinen superlatiivi (vanim ’vanhin’) tuotiin viron yleiskieleen oppitekoisena uudennoksena 1900-luvun alussa.[7]
Superlatiivi suomen kielessä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Superlatiivien kuten komparatiivienkin muodostus suomen kielessä on taivutuksen ja johdon välimaastossa, ja Iso suomen kielioppi luokittelee superlatiivimuodot johdoksiksi.[8]
Adjektiivin superlatiivin tunnus on yksikössä -in : -impA- : -immA- (esim. vanh-in : vanh-impa-na : vanh-imma-ssa), monikossa -immAt : -impi- : -immi- (esim. vanh-imma-t : vanh-impi-a : vanh-immi-ssa). Joidenkin adjektiivien vertailuasteet muodostetaan epäsäännöllisesti: hyvä – parempi – paras, pitkä – pitempi – pisin.[8] Adverbin superlatiivin tunnuksia ovat -immin (harvimmin, runsaimmin) sekä harvemmin käytettävät -iten (eniten, vähiten, mieluiten) ja -immiten (useimmiten).[9]
Absoluuttiseksi superlatiiviksi nimitetään rakennetta, joka ilmaisee ominaisuuden korkeaa astetta ilman että sitä verrattaisiin mihinkään vertailujoukkoon: mitä kummallisimmissa (’erittäin kummallisissa’) paikoissa, pikimmiten.[10][6]
Esimerkkejä superlatiivista muissa kielissä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsin kielen superlatiivit muodostetaan adjektiivin taivutustyypistä riippuen suffiksilla -ast (kort ’lyhyt’ : kortast, määräinen muoto den/det kortaste ’lyhyin’) tai -st (tung ’raskas’ : tyngst, den/det tyngsta). Joistakin, etenkin tietyntyyppisistä johdetuista adjektiiveista käytetään vaihtoehtoisesti tai yksinomaan ns. perifrastisia superlatiiveja, jotka muodostetaan sanan mest ’eniten’ avulla: gammaldags ’vanhanaikainen’: mest gammaldags ’vanhanaikaisin’, mest mörkhyad ’tummaihoisin’, mest främmande ’vierain’.[11]
Englanti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Englannin kielen superlatiivit muodostetaan suffiksilla -est (e-loppuisilla adjektiiveilla -st): old ’vanha’ : (the) oldest ’vanhin’, large ’iso’ : (the) largest ’isoin’. Useimmista kaksitavuisista sekä yleensä kaikista kolmi- ja useampitavuisista adjektiiveista superlatiivi muodostetaan sanan most ’eniten’ avulla: careful ’huolellinen’ : (the) most careful ’huolellisin’, interesting ’kiinnostava’ : (the) most interesting ’kiinnostavin’.[12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kielitiede:superlatiivi – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 6.2.2026.
- 1 2 3 R.M.W. Dixon: Comparative constructions: A cross-linguistic typology. Studies in Language, 12.9.2008, 32. vsk, nro 4, s. 787–817. doi:10.1075/sl.32.4.02dix ISSN 0378-4177 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ James D. Naughton: Czech: an essential grammar, s. 70. London New York: Routledge, 2005. ISBN 978-0-415-28784-5 Teoksen verkkoversio Viitattu 6.2.2026.
- ↑ József Tompa: Ungarische Grammatik, s. 178. Berlin: De Gruyter, 2011. ISBN 978-3-11-100145-6
- ↑ Tapani Lehtinen: Väitöskirja superlatiivista. Virittäjä, 4.1.1985, 89. vsk, nro 4, s. 536–536. ISSN 2242-8828 Artikkelin verkkoversio. (suomeksi)
- 1 2 Vertailun vaikeuksia. Vertailuasteen muodostamisesta ja valinnasta Kielikello. 31.12.1987. Viitattu 6.2.2026.
- ↑ Helle Metslang: ”10. Can a language be forced? The case of Estonian”, Aspects of grammaticalization: (Inter)subjectification and directionality, s. 281–310. De Gruyter, 19.12.2016. ISBN 978-3-11-049234-7 Teoksen verkkoversio Viitattu 6.2.2026.
- 1 2 § 300 Komparatiivin ja superlatiivin muodostus Iso suomen kielioppi.
- ↑ VISK - § 302 Komparaatioadverbien tyypit ja hahmotus scripta.kotus.fi. Arkistoitu 10.1.2025. Viitattu 6.2.2026.
- ↑ VISK - § 642 Superlatiivi ja vertailujoukon ilmaisutavat scripta.kotus.fi. Arkistoitu 20.1.2025. Viitattu 6.2.2026.
- ↑ Teleman, Ulf & Hellberg, Staffan & Andersson, Erik: Svenska Akademiens grammatik Vol. 2, s. 197–201. Svenska Akademien, 1999. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Comparative and superlative adjectives | LearnEnglish learnenglish.britishcouncil.org. 11.3.2010. Viitattu 6.2.2026. (englanniksi)