Essiivi

Essiivi (lat. esse ’olla’; vanhoissa suomen kieliopeissa myös olento tai yleinen olosija) on sijamuoto, joka perusmerkityksessään, etenkin predikatiivin (predikatiiviadverbiaalin) sijana, ilmaisee (väliaikaista tai ehdollista) olotilaa, jonakin olemista.^[1]^[2]

Essiivi uralilaisissa kielissä

Itämerensuomalaisten ja saamelaiskielten kieliopeissa kuvattu essiivisija palautuu kantauralin *nA-tunnuksiseen paikallissijaan (lokatiiviin). Sijan jatkajia käytetään useissa uralilaisissa kielissä edelleen lokatiivin tehtävässä, ja sen vanha paikallissijamerkitys näkyy suomessakin joissakin adverbeissa ja adpositioissa (kotona, luona, takana) sekä essiivin käytössä ajankohdan ilmaisemiseen (jouluna, tänä vuonna). Unkarin, mansin ja samojedikielten essiivit ovat toista alkuperää.^[3]

Itämerensuomalaisissa kielissä ja unkarissa essiivin rinnalla on olotilaan tulemista ilmaiseva translatiivisija, muista uralilaisista kielistä puuttuu joko translatiivi (saamelaiskielet), essiivi (mordvalaiskielet, hanti) tai molemmat (mari, permiläiset kielet, kamassi), tai molempia tehtäviä täyttää yksi ja sama sija, jota voisi nimittää essiivi-translatiiviksi.^[1] Itse asiassa myös (joissain) saamelaiskielissä sekä etelävepsässä perinteisesti essiiviksi nimitetty sija voi toimia myös translatiivina, mordvalaiskielten ja hantin translatiivi myös essiivinä.^[3]

Essiivin keskeinen tehtävä uralilaisissa kielissä, etenkin itämerensuomessa, on predikatiivina ilmaista väliaikaista tai ehdollista olotilaa (hän työskentelee opettajana, hän on sairaana – vrt. hän on opettaja/sairas). Essiivimuotoisia adverbiaaleja voidaan useissa kielissä käyttää myös depiktiiveinä eli toimintaan olennaisesti vaikuttavaa tilaa kuvaavina vapaina määritteinä (hän söi kalan raakana, hän palasi matkalta sairaana), ja useimmissa uralilaisissa kielissä nämä depiktiivit (pääministeri avasi tilaisuuden tyylikkäänä) erotetaan selkeästi tavan adverbiaaleista (pääministeri avasi tilaisuuden tyylikkäästi).^[3]

Suomi

Suomen kielessä essiivin pääte on -na/-nä (vokaalisoinnun mukaan), ja se liittyy yksikön vahva-asteiseen vokaalivartaloon tai monikkovartaloon: tuttu-na, tuottee-na, kiele-nä; tuotte-i-na, kiel-i-nä.^[4]

Konsonanttivartaloisia essiivimuotoja esiintyy adverbeiksi kivettyneinä: huomen-na, täyn-nä, (tänä) vuon-na (vrt. täyte-nä, vuote-na).^[4] Vanhassa kirjasuomessa ne olivat hyvin yleisiä jopa 1800-luvulle asti: taitamatoinna nuorna ’taitamattomana nuorena’, hengellisnä ruumisna ’hengellisenä ruumiina’, kuningassa ’kuninkaana’.^[5]

Olotilassa olemista ilmaiseva essiivi muodostaa yhdessä olotilaan tulemista ilmaisevan translatiivin sekä olotilasta poistumista ilmaisevan murteellisen eksessiivin kanssa paikallissijojen rinnalle niihin rinnastuvan sarjan, jota toisinaan nimitetään abstrakteiksi tai yleisiksi paikallissijoiksi.^[6]

Essiivi on tyypillisesti joko ajan adverbiaalien (tiistaina, jouluna, tänä kesänä) tai predikatiiviadverbiaalien sija. Predikatiivi- tai depiktiiviadverbiaaleissa se yleensä viittaa subjektin (tai vastaavan lauseenjäsenen) tilaan, jos verbi on intransitiivinen (hän työskentelee vartijana, sinun kannattaa pysyä rauhallisena), objektin tilaan, jos verbi on transitiivinen (hyönteiset syödään raakana, presidentti piti ajatusta huonona pilana).^[7]

Useat essiivimuodot ovat kivettyneet adverbeiksi: ikinä, täynnä, yksinään, yhtenään, valtoimenaan, kokonaan.^[8]

Viro

Viron kielestä -na-päätteinen essiivi oli 1800-luvulla lähes täysin kadonnut. Se palautettiin viron yleiskieleen oppitekoisena innovaationa, koillisvirolaisiin murteisiin ja suomen kieleen nojautuen.^[9]

Viron essiivillä ilmaistaan subjektin tai objektin tilaa (ta lamas haigena voodis ’hän makasi sairaana vuoteessa’, ma nägin teda vihasena karjumas ’näin hänet vihaisena huutamassa, näin hänen huutavan vihaisena’). Essiiviadverbiaali voi ilmaista myös esim. tarkoitusta, edellytystä, ajankohtaa tai toiminnan tapaa: kuurialust kasutati ka saunana ’vajaa käytettiin myös saunana’, õigesti kasutatuna on see tervisele kasulik ’oikein käytettynä se on hyväksi terveydelle’, kahekümneaastasena oli ta juba lavatäht ’kaksikymmenvuotiaana hän oli jo lavatähti’, inimesi tuli lakkamatu vooluna ’ihmisiä tuli lakkaamattomana virtana’.^[10]

Unkari

Unkarin kieliopeissa kuvataan usein kaksi essiivisijaa.

1) Essiivin (essiivi-modaalin) pääte on -ul/-ül. Muoto vastaa suomessa yleensä tapaa ilmaisevaa adverbia, harvemmin suomen essiiviä.

magyarul 'unkariksi'
rosszul 'huonosti'
például 'esimerkiksi'
vendégül lát 'pitää vieraanaan'

2) Essiivi-formaalin pääte on -ként. Se ilmaisee tapaa ja voidaan useimmiten kääntää suomen essiivillä.

turistaként utazik 'matkustaa turistina'
elsőként fut be a célba 'päästä ensimmäisenä maaliin'

Aiheesta muualla

de Groot, Casper: Uralic essive and the expression of impermanent state. John Benjamins Publishing Company, 2017. ISBN 9789027265296
Hynönen, Emmi: Suomen essiivi. (Väitöskirja, Turun yliopisto, Scripta lingua Fennica edita) Turku: Turun yliopisto, 2016. ISBN 978-951-29-6563-2 Teoksen verkkoversio (pdf).

Lähteet

↑ ^a ^b de Groot, Casper: ”Discovering the assignment”, Uralic essive and the expression of impermanent state, s. 1–28. Amsterdam ; Philadelphia: John Benjamins Publishing Company, 2017. ISBN 978-90-272-0700-5
↑ Kielitiede:essiivi – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 27.5.2025.
↑ ^a ^b ^c de Groot, Casper: ”The typology of the essive in the Uralic languages”, Uralic essive and the expression of impermanent state, s. 497–549. Amsterdam ; Philadelphia: John Benjamins Publishing Company, 2017. ISBN 978-90-272-0700-5
↑ ^a ^b VISK - § 81 Sijat ja sijapäätteet scripta.kotus.fi. Viitattu 27.5.2025.
↑ VVKS - Virtuaalinen vanha kirjasuomi vvks.it.helsinki.fi. Viitattu 27.5.2025.
↑ VISK - § 1235 Olosijat, suuntasijat ja abstraktit paikallissijat scripta.kotus.fi. Viitattu 27.5.2025.
↑ VISK - § 1258 Essiivin keskeiset käytöt scripta.kotus.fi. Viitattu 27.5.2025.
↑ VISK - § 387 Yleisesti adverbeissa käytetyistä sijoista scripta.kotus.fi. Viitattu 27.5.2025.
↑ Olev kääne – Keeleülesanded sisu.ut.ee. Viitattu 27.5.2025.
↑ Mati Erelt, T. Erelt, Kristiina Ross: Eesti keele käsiraamat, s. 222. Tallinn: Eesti Keele Instituut, 2020. ISBN 978-9949-684-33-5

[:0-1] Groot, Casper: ”Discovering the assignment”, Uralic essive and the expression of impermanent state, s. 1–28. Amsterdam ; Philadelphia: John Benjamins Publishing Company, 2017. ISBN 978-90-272-0700-5

[2] Kielitiede:essiivi – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 27.5.2025.

[:1-3] Groot, Casper: ”The typology of the essive in the Uralic languages”, Uralic essive and the expression of impermanent state, s. 497–549. Amsterdam ; Philadelphia: John Benjamins Publishing Company, 2017. ISBN 978-90-272-0700-5

[:2-4] VISK - § 81 Sijat ja sijapäätteet scripta.kotus.fi. Viitattu 27.5.2025.

[5] VVKS - Virtuaalinen vanha kirjasuomi vvks.it.helsinki.fi. Viitattu 27.5.2025.

[6] VISK - § 1235 Olosijat, suuntasijat ja abstraktit paikallissijat scripta.kotus.fi. Viitattu 27.5.2025.

[7] VISK - § 1258 Essiivin keskeiset käytöt scripta.kotus.fi. Viitattu 27.5.2025.

[8] VISK - § 387 Yleisesti adverbeissa käytetyistä sijoista scripta.kotus.fi. Viitattu 27.5.2025.

[9] Olev kääne – Keeleülesanded sisu.ut.ee. Viitattu 27.5.2025.

[10] Mati Erelt, T. Erelt, Kristiina Ross: Eesti keele käsiraamat, s. 222. Tallinn: Eesti Keele Instituut, 2020. ISBN 978-9949-684-33-5

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]