Ekvatiivi

Ekvatiivi on termi, jolla eri kielten kieliopeissa voidaan nimittää erinäisiä samankaltaisuutta tai samanvertaisuutta ilmaisevia muotoja tai rakenteita.^[1]

Ekvatiivi sijamuotona

Ekvatiiviksi nimitetyt sijamuodot ilmaisevat samankaltaisuutta tai vertailua johonkin, erityisesti samaa määrää, mittaa, korkeutta tms. Merkitykseltään samantapaisista sijoista käytetään toisissa kieliopeissa myös nimitystä komparatiivi tai semblatiivi. Ekvatiivisijoja on kuvattu esimerkiksi seuraavista kielistä:

sumeri: ḫur-saĝ gal-gen₇ ḫé-mi-íl ’totisesti korotin (muurinharjan sen ylle) kuin mahtavan vuoriston’ (”vuoriston suuren-lailla minä korotin sen”)^[2]
tsez (dido): besuro-ce ’kalan lailla’^[3]
osseetti: Ницы фенӕгау йӕхи акодта ’ei ollut näkevinäänkään’ (”ei-minkään näkevän-lailla itsensä teki”)^[4].

Ekvatiivijohdokset

Ekvatiiviadjektiiveiksi nimitetään suomen (ja lähisukukielten) adjektiivijohdoksia, joita käytetään ilmaisemaan samankaltaisuutta jonkin ominaisuuden suhteen: A on B:n suuruinen.^[5]

Ekvatiivirakenne

Ekvatiivirakenteilla ilmaistaan samanlaisuutta tai samanvertaisuutta jonkin ominaisuuden suhteen, esim. ”A on yhtä suuri kuin B”. Useissa Euroopan kielissä tähän käytetään rakennetta, johon kuuluu erityinen samanlaisuuden merkitsin (esim. yhtä) ja standardin merkitsin (esim. kuin), mutta on muitakin, maailmanlaajuisesti paljon yleisempiä rakennetyyppejä, esim. ”A ja B ovat yhtä suuret”, ”A tavoittaa B:n suuruudessa”, ”A on suuri kuin B”.^[6]

Ekvatiivilause

Suomalaisessa kielioppiperinteessä ekvatiivilauseeksi nimitetään predikatiivilauseen tyyppiä, jossa subjekti ja predikatiivi viittaavat samaan, identtiseen tarkoitteeseen niin, että niiden järjestys on periaatteessa vaihdettavissa: Hyundai on suurin korealaismerkki / Suurin korealaismerkki on Hyundai.^[7]

Lähteet

↑ Peter Matthews: ”equative”, The concise Oxford dictionary of linguistics. Oxford: Oxford Univ. Press, 2014. ISBN 978-0-19-175306-0
↑ Aleksi Sahala: Johdatus sumerin kieleen, s. 106. Helsinki: Suomen Itämainen Seura, 2017. ISBN 978-951-9380-91-9
↑ Tsez - Glottopedia glottopedia.org. Viitattu 26.5.2025.
↑ Oleg Belyaev: Evolution of Case in Ossetic. Iran and the Caucasus, 2010, 14. vsk, nro 2, s. 287–322. doi:10.1163/157338410X12743419190269 ISSN 1609-8498 Artikkelin verkkoversio.
↑ Matti Punttila: Gradaatiosta. Virittäjä, 4.1.1985, 89. vsk, nro 4, s. 478–478. ISSN 2242-8828 Artikkelin verkkoversio. (suomeksi)
↑ Haspelmath, Martin: ”Equative constructions in world-wide perspective”, Similative and equative constructions: a cross-linguistic perspective / edited by Yvonne Treis, Martine Vanhove. Amsterdam ; Philadelphia: John Benjamins Publishing Company, 2017. ISBN 978-90-272-0698-5
↑ VISK - § 950 Se oli Mikko ja Hän on mielikirjailijani scripta.kotus.fi. Viitattu 26.5.2025.

[1] Peter Matthews: ”equative”, The concise Oxford dictionary of linguistics. Oxford: Oxford Univ. Press, 2014. ISBN 978-0-19-175306-0

[2] Aleksi Sahala: Johdatus sumerin kieleen, s. 106. Helsinki: Suomen Itämainen Seura, 2017. ISBN 978-951-9380-91-9

[3] Tsez - Glottopedia glottopedia.org. Viitattu 26.5.2025.

[4] Oleg Belyaev: Evolution of Case in Ossetic. Iran and the Caucasus, 2010, 14. vsk, nro 2, s. 287–322. doi:10.1163/157338410X12743419190269 ISSN 1609-8498 Artikkelin verkkoversio.

[5] Matti Punttila: Gradaatiosta. Virittäjä, 4.1.1985, 89. vsk, nro 4, s. 478–478. ISSN 2242-8828 Artikkelin verkkoversio. (suomeksi)

[6] Haspelmath, Martin: ”Equative constructions in world-wide perspective”, Similative and equative constructions: a cross-linguistic perspective / edited by Yvonne Treis, Martine Vanhove. Amsterdam ; Philadelphia: John Benjamins Publishing Company, 2017. ISBN 978-90-272-0698-5

[7] VISK - § 950 Se oli Mikko ja Hän on mielikirjailijani scripta.kotus.fi. Viitattu 26.5.2025.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]