Siirry sisältöön

Distributiivi

Wikipediasta

Distributiivi on sijamuoto tai sijamuodon ja adverbinjohdon välillä oleva muototyyppi, joka ilmaisee toistuvaa tai useita eri kohteita koskevaa toimintaa tai tilaa.

Unkarin distributiivi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarin kielessä distributiivi kuuluu niihin muototyyppeihin, jotka toisissa kieliopeissa kuvataan sijamuotona, toisissa adverbien johdostyyppinä.[1][2] Sen pääte on -nként, jota edeltää tarvittaessa sidevokaali, takavokaalisissa sanoissa -o/-a, etuvokaalisissa -e/-ö. Se ilmaisee useampiin tapauksiin, paikkoihin tai ajankohtiin liittyvää toimintaa tai tilaa: helyenként ’paikoin, paikoittain’, fejenként ”päätä kohti”, ’henkilöä kohden’, esténként ’iltaisin’, naponként ’päivittäin’.[2]

Suomen ja viron ”distributiivi”

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jussi Ylikosken mukaan suomen -ttain/-ttäin-päätteisiä ja niitä vastaavia viron -ti loppuisia muotoja, jotka perinteisesti kuvataan kieliopeissa adverbijohdoksiksi, voidaan pitää ns. kääpiösijana eli johdostyyppinä, jolla on sijamaisia piirteitä. Sen sijamainen käyttö, esimerkiksi attribuuttien liittäminen (maittain ja Viron maakunnittain / riigiti ja Eesti maakonniti) ei ole yleiskielen kielioppien mukaista, mutta tällaisia rakenteita esiintyy, vaikka kielenpuhujien käsitykset niiden hyväksyttävyydestä usein vaihtelevat.[3]

  1. É. Kiss, Katalin & Siptár, Péter & Kiefer, Ferenc: Új magyar nyelvtan, s. 136. Osiris Kiadó, 2003. Teoksen verkkoversio.
  2. a b Csepregi, Márta: Unkarin kielioppi, s. 139–140. Finn Lectura, 1991. ISBN 951-8905-39-8
  3. Jussi Ylikoski: Eesti maakonniti ja Suomen maakunnittain: viron ja suomen kääpiösijat rinnakkain. Sananjalka, 30.10.2020, 62. vsk, nro 62, s. 76–101. doi:10.30673/sja.90751 ISSN 2489-6470 Artikkelin verkkoversio. (suomeksi)