Savolaismurteet

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Savolaismurteiden puhuma-alue

Savolaismurteet ovat suomen kielen itämurteita, joiden alue on niiden nimestä huolimatta paljon laajempi kuin pelkkä Savo: se käsittää myös Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Etelä-Pohjanmaan itäisimpiä pitäjiä sekä pääosan Koillismaasta.

Alamurteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edellä mainittuihin alamurteisiin luokitellaan

Savolaismurteiden piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Yleiskielen d-kirjaimen vastikkeet
Mahtaako suaha kalloo
  • yleiskielen ts:n vastineena ht
Tyttö männöö mehtään.
  • diftongien reduktio: i-, u- ja y-loppuiset diftongit muuttuneet e-, o- ja ö-loppuisiksi
Aeka näöttää.
  • kieltoverbin omaleimainen imperatiivi (käskymuoto)
Elä sinä siinä yhtään yritä.
  • verbien liittomuodot
Hän on lähtennä.
  • liitepartikkeli -kin
Nyttii minnäi ymmärrän.
  • Liudennus
Velj'mies patsas
  • Švaa-vokaali
Ilimoi on pielly
  • Loi-monikko
ristilöitä

Savolaismurteet kulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savolaismurretta kirjallisessa tuotannossaan käyttäneisiin kirjailijoihin on kuulunut muiden muassa Kalle Väänänen.

Sarjakuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjakuvassa savolaismurteita on käytetty muiden muassa Jorma "Jope" Pitkänen sarjakuvassa Näkymätön Viänänen.

Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useissa elokuvissa on kuultu savon murretta. Tunnettu savolaismurteen käyttäjä on näyttelijä Esa Pakarinen, jonka savolaismurretta puhuviin hahmoihin kuluu muiden muassa Severi Suhonen. Jopa itse Pekka Puupää puhui savon murretta ensimmäisestä elokuvasta lähtien 1953, kun häntä esitti Esa Pakarinen. Muita tällaisia elokuvia on mm. Napapiirin sankarit.[1]

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savolaismurteeita on Suomessa käytetty sekä taide- että kevyessä musiikissa. Taidemusiikista tunnetaan Aaro Jalkasen alkujaan virolaisen kuorolaulun sävelmään kirjoittama "Kallavesj". Kevyessä musiikissa Savolaismurretta ovat käyttäneet muiden muassa säveltäjä ja sanoittaja Eino Kettunen, jonka tunnettuja savolaismurteella sanoitettuja kappaleita ovat muiden muassa Joensuun Elli ja 2000-luvulla myös internet-ilmiönä tunnetuksi tullut Ievan polkka, sekä näyttelijä Esa Pakarinen, jonka esittämiin tunnettuihin kappaleisiin kuluu muiden muassa Lentävä kalakukko, 1900-luvun loppuvuosikymmeninä savolaismurretta on käyttänyt lauluissaan laulaja-lauluntekijä Jaakko Teppo. Huumorimusiikkia savolaismurteella ovat esittäneet myös huumoriryhmä Halavatun papat, ja sen johtohahmo Jamppa Kääriäinen. Vuonna 2006 ensimmäisen pitkäsoittonsa julkaisi Verjnuarmu, joka omien sanojensa mukaan "yhistää mussiikissaan savon ylen kaaniin murteen raskaaseen tuomijopäevän soetantaan".

Tieteen kielenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 Helsingin yliopistossa hyväksyttiin ensimmäistä kertaa kokonaan savolaismurteella kirjoitettu kandidaatintutkielma[2]. Jani Koskisen itäisiin savolaismurteisiin kuuluvalla Keski-Karjalan seudun murteella kirjoitetun "tutkiilman" aihe on saamelaiskielten vaikutus skandinaavisiin kieliin. Omien sanojensa mukaan Koskinen halusi tutkielmansa kielivalinnalla osoittaa, että "suomen kirjakielj ei ou millään laila paremppoo tahe oikkiimppoo kieltä kunj mikkään murre, ja mikä tahhaa murre soppii mihen tahhaa käyttöyhteytteen."[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Barks, Carl: Voe tokkiinsa, Aku - Aku Ankan sarjakuva-albumi savon murteella. 2003.
  • Eskelinen, Unto: Tavvoo savvoo - savon kielen sanakirja. 1998.
  • Savolainen, Jukka: Savon siännöt. 2005.
  • Lehmonen Matti: Kalevala savon kielellä. Atena kustannus Oy 1999.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]