Savolaismurteet
Savolaismurteet ovat suomen kielen itämurteita, joiden alue on niiden nimestä huolimatta paljon laajempi kuin pelkkä Savo: se käsittää myös lähes koko Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Etelä-Pohjanmaan itäisimpiä pitäjiä sekä pääosan Koillismaasta.
Alamurteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edellä mainittuihin alamurteisiin luokitellaan
- Pohjois-Savon murteet
- Etelä-Savon murteet
- Savonlinnan seudun välimurteet
- Itäiset savolaismurteet eli Pohjois-Karjalan murteet
- Kainuun murteet
- Keski-Suomen murteet
- Päijät-Hämeen murteet
- Keuruun–Evijärven välimurteet
- Vermlannin savolaismurteet
Savolaismurteiden piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yleiskielen d-kirjaimen vastikkeet
- Mahtaako suaha kalloo
- yleiskielen ts:n vastineena ht
- Tyttö männöö mehtään.
- diftongien reduktio: i-, u- ja y-loppuiset diftongit muuttuneet e-, o- ja ö-loppuisiksi
- Aeka näöttää.
- kieltoverbin omaleimainen imperatiivi (käskymuoto)
- Elä sinä siinä yhtään yritä.
- Verbien liittomuodot
- Hän on lähtennä.
- liitepartikkeli -kin
- Nyttii minnäi ymmärrän.
- Liudennus
- Velj'mies patsas
- Ilimoi on pielly
- ristilöitä
Savolaismurteet kulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Savolaismurretta kirjallisessa tuotannossaan käyttäneisiin kirjailijoihin on kuulunut muiden muassa Kalle Väänänen.
Sarjakuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sarjakuvassa savolaismurteita on käytetty muiden muassa Jorma "Jope" Pitkänen sarjakuvassa Näkymätön Viänänen.
Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Useissa elokuvissa on kuultu savon murretta. Tunnettu savolaismurteen käyttäjä on näyttelijä Esa Pakarinen, jonka savolaismurretta puhuviin hahmoihin kuluu muiden muassa Severi Suhonen. Jopa itse Pekka Puupää puhui savon murretta ensimmäisestä elokuvasta lähtien 1953, kun häntä esitti Esa Pakarinen. Muita tällaisia elokuvia on mm. Napapiirin sankarit.[1]
Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Savolaismurteita on Suomessa käytetty sekä taide- että kevyessä musiikissa. Taidemusiikista tunnetaan Aaro Jalkasen alkujaan virolaisen kuorolaulun sävelmään kirjoittama "Kallavesj". Kevyessä musiikissa savolaismurretta ovat käyttäneet muiden muassa säveltäjä ja sanoittaja Eino Kettunen, jonka tunnettuja savolaismurteella sanoitettuja kappaleita ovat muiden muassa Joensuun Elli ja 2000-luvulla myös internet-ilmiönä tunnetuksi tullut Ievan polkka, sekä näyttelijä Esa Pakarinen, jonka esittämiin tunnettuihin kappaleisiin kuluu muiden muassa Lentävä kalakukko, 1900-luvun loppuvuosikymmeninä savolaismurretta on käyttänyt lauluissaan laulaja-lauluntekijä Jaakko Teppo. Huumorimusiikkia savolaismurteella ovat esittäneet myös huumoriryhmä Halavatun papat, ja sen johtohahmo Jamppa Kääriäinen. Vuonna 2006 ensimmäisen pitkäsoittonsa julkaisi Verjnuarmu, joka omien sanojensa mukaan "yhistää mussiikissaan savon ylen kaaniin murteen raskaaseen tuomijopäevän soetantaan".
Tieteen kielenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2013 Helsingin yliopistossa hyväksyttiin ensimmäistä kertaa kokonaan savolaismurteella kirjoitettu kandidaatintutkielma[2]. Jani Koskisen itäisiin savolaismurteisiin kuuluvalla Keski-Karjalan seudun murteella kirjoitetun "tutkiilman" aihe on saamelaiskielten vaikutus skandinaavisiin kieliin. Omien sanojensa mukaan Koskinen halusi tutkielmansa kielivalinnalla osoittaa, että "suomen kirjakielj ei ou millään laila paremppoo tahe oikkiimppoo kieltä kunj mikkään murre, ja mikä tahhaa murre soppii mihen tahhaa käyttöyhteytteen."[3] Vuonna 2018 Helsingin yliopistossa hyväksyttiin Koskisen niin ikään savolaismurteella kirjoittama pro gradu -tutkielma.[4][5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Iisakki Härmä: ”Elä häirihe, tiällä muataan” savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 13.5.2018.
- ↑ http://www.mv.helsinki.fi/jvukoski/Kantituatintutkiilma.pdf
- ↑ http://yle.fi/uutiset/kantituatintutkiilma_kirjutettu_savolaismurttiilla/6548186
- ↑ Kanerva, Arla: Murreaktivisti kirjoitti gradunsa savoksi – ”Se on vähän sama kuin käyttäisi saamelaislakkia ajaakseen omaa asiaansa olematta itse saamelainen”, sanoo yliopiston dekaani. Helsingin Sanomat, 21.12.2018. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.12.2018.
- ↑ Saarikivi, Janne & Rigina Ajanki: Murteen käyttö gradussa oli perusteltua. Helsingin Sanomat, 4.1.2019. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.1.2019.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Barks, Carl: Voe tokkiinsa, Aku – Aku Ankan sarjakuva-albumi savon murteella. 2003.
- Eskelinen, Unto: Tavvoo savvoo – savon kielen sanakirja (Arkistoitu – Internet Archive). 1998.
- Savolainen, Jukka: Savon siännöt. 2005.
- Lehmonen Matti: Kalevala savon kielellä. Atena kustannus Oy 1999.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Savolaismurteet (Arkistoitu – Internet Archive)
- Testaa savon murteen taitosi
- Tutkimus »Savon murteeseen» liittyvistä käsityksistä[vanhentunut linkki]
|