Jaakko Teppo
| Jaakko Sakari Teppo | |
|---|---|
 Jaakko Teppo keikalla Kuusankoskella 21.5.1987. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. helmikuuta 1953 |
| Muusikko | |
| Aktiivisena | 1980–1995 |
| Tyylilajit |
kupletti iskelmä |
| Soittimet | laulu, kitara |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Jaakko Sakari Teppo (s. 16. helmikuuta 1953 Iisalmi[1]) on suomalainen kuplettilaulaja ja kansantaiteilija. Erityisesti hänen tuotannossaan, niin musiikillisessa kuin pakinoissakin ovat esillä oman kotiseudun, Savon ja Pohjois-Karjalan murre, maaseutukulttuuri ja yhteiskunnalliset ongelmat, joihin hänen satiirinsa kohdistuu. Teppo on julkisesti kertonut olevansa näkemyksiltään vasemmistolainen.[2]
Jaakko Tepolla on ollut tapana peilata yhteiskunnallisia asioita kuvitteellisen Ruikonperän kylän tapahtumien, erityisesti sen asukkaiden kuten Toivo "Topi" Ryynäsen, Veikko Römppäisen sekä Visa P. A. Kottisen tekemisten sekä olemisten kautta.
Jaakko Tepon tunnetuimpia kappaleita ovat ”Pamela”, ”Pilkillä”, ”Hilma ja Onni”, ”Mikko-sika Mallorcalla”, ”Työttömän veisu”, ”Ieva”, ”Rötösrock” ja ”Sammakkoprinssi”.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koko kansan kuplettitähti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teppo opiskeli koneinsinööriksi. Hän sai paperit vasta 35 vuotta myöhemmin.[3] Hän ei ole koskaan tehnyt koulutustaan vastaavaa työtä. Keikkailu kuplettilauluperinteen ylläpidon merkeissä suuntautui ensin lähialueille, mutta myöhemmin myös pääkaupunkiseudulle.
Vuosina 1978 ja 1979 Jaakko Teppo voitti kuplettilaulun Suomen mestaruuden, jonka ansiosta suosio ja kiertuetahti koveni entisestään.
Suosionsa huipulla "Ruikonperän multakurkku" oli 1980–1990-luvuilla, jolloin kuplettilauluja syntyi kuuden CD-levyllisen verran. Kerrotaan, että Jaakko Teppo olisi sanoittanut sekä säveltänyt uusia kappaleita pysäköintialueilla ja jopa auton ohjauspyörässä. Välissä hän ehti toimia vielä pakinoitsijana lehdissä, muun muassa Karjalan Heili -lehdessä[4] ja radiossa. Vuonna 1984 hänet valittiin Suomen seksikkäimmäksi miesesiintyjäksi. Kisassa taakse jäivät muun muassa Urpo Martikainen, sekä Ilkka "Frederik" Sysimetsä. 1992 Jaakko Teppo valittiin Vuoden viihdetaiteilijaksi.
Sairauskohtauksesta uuden sukupolven suosioon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jaakko Tepon menestyksekäs ura katkesi vuonna 1995 aivoinfarktiin, jonka osittain laukaisi Tepon epäonnistunut yritys julkaista Iisalmessa ilmaisjakelulehti Piällysmiestä. Tämä yhdessä siitä seuranneine velkataakkoineen vei Tepon työkyvyttömyyseläkkeelle. Puolikkaan työeläkkeensä lisäksi Jaakko Tepolle myönnettiin valtion taiteilijaeläke. Hän on lopettanut keikkailun, mutta jatkaa pakinoiden kirjoittamista lehtiin. Nykyisin Jaakko Teppo kirjoittelee vakituisesti Joensuussa ilmestyvään Karjalan Heili -ilmaisjakelulehteen.[5]
2000-luvulla Tepon kappaleita ovat esittäneet hänen poikansa Ilja ja Johannes sekä Sössölandian Kultakurkut -yhtye, jossa esiintyvät Ismo ja Ilkka Alanko sekä Cyde Hyttinen. Vuonna 2009 ilmestyi Pörsänmäen Sanomat -tribuuttilevy, jossa Tepon kappaleita esittävät muun muassa Nightwish, Kotiteollisuus, Happoradio, Värttinä, Jarkko Martikainen, Eläkeläiset ja useat muut suomalaiset artistit. Myös Turnusband-orkesteri on 2000-luvulla versioinut Jaakko Tepon kappaleita raskaammalla otteella.[6]
16. heinäkuuta 2006 ilmestyi Jaakko Teppo -aiheinen DVD-levy nimeltä Onnen kerjäläiset[7].
Joensuun Popkatu-tapahtuman yhteydessä pidettiin 10. heinäkuuta 2007 Jaakko Teppo -ilta, jolloin julkistettiin Karjalan kunnailla 1984 -äänite sekä Jaakko Teppo -laulelmakilpailu. Karjalan kunnailla -äänite on äänitetty Joensuussa Karjalan Messuilla vuonna 1984.
Huhtikuussa 2008 julkaistiin Jaakko Tepon siihen asti kattavin kokoelmajulkaisu Jälkitauti – Kaikki levytykset 1980–1986. Tupla-CD:n muodossa julkaistu kokoelma sisältää yhteensä 56 esitystä, joukossa 15 aiemmin julkaisematonta kotiäänitystä ajalta ennen ensimmäistä albumia.
Heinäkuussa 2009 kokoelma sai jatkoa, jolloin julkaistiin tupla-CD Sammakkoprinssi – Kaikki levytykset 1987–1993. Kokoelma sisältää 63 esitystä, joista noin viidesosa on aiemmin julkaisemattomia.
Vuoden 2009 syksyllä aloitti kiertueensa "Onnen kerjäläiset – Jaakko Teppo musikaali", joka kiersi maata myös vuonna 2010.
Vuodesta 2010 Jaakko Teppo on toiminut taustavaikuttajana poikiensa Iljan ja Johanneksen perustamassa joensuulaisessa viihdealan yrityksessä, Fun Pandemia Oy:ssa[8].
Aleksis Kiven Seura myönsi Jaakko Tepolle Eskon puumerkki -tunnustuspalkinnon 2017.
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jaakko Teppo on myös innokas raviharrastaja.
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ruikonperän multakurkku (1980, CD, LP, MC)
- Katuojalaulaja (1981, CD, LP, MC)
- Onnen kerjäläinen (1984, CD, LP, MC)
- Uutisraivooja (1993, CD, MC)
- Pers'aukisten piiritarkastaja (1995, CD, MC)
Kokoelmalevyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nevergreens (1988)
- Parhaat / 20 parasta (1989)
- Ruikonperän multakurkku (1995)
- Parhaat (Audiovox Records 1998)
- Ruikonperän suosikit A-P (Poptori 2005)
- Ruikonperän suosikit R-Y (Poptori 2005)
- Jälkitauti – Kaikki levytykset 1980–1986 (Rocket Records 2008)
- Sammakkoprinssi – Kaikki levytykset 1987-1993 (Rocket Records 2009)
- Ruikonperän sanaseppo (Valitut Palat 2018)
- Rakkaus ja metsärahat – Kaikki laulut 1980–1995 (Ainoa Productions 2019)
Livelevyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Parhaat vitsit (1993, C-kasetti)
- Karjalan kunnailla 1984 (2007, CD)
Singlet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hilma & Onni / Haiseva henki (1980)
- Työttömän laulu / Rakkaus & metsärahat (1982)
- Pilkillä / Tuupovaaran yössä (1982)
- Pamela / Onnen kerjäläinen (1984)
- Mikko sika Mallorcalla / Rötösrock (1984)
- Ryynäsen Vartti / Rantaleijona (1986)
- Sammakkoprinssi / Lenita (1992)
Dvd[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Matti Kaukonen & Jaakko Teppo: Jaakko Teppo – Haaska mies (Johnny Kniga 2008) ISBN 978-951-0-33879-7
Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen seksikkäin miesesiintyjä 1984[9]
- Esiintyvien taiteilijoiden ET-klubi: vuoden viihdetaiteilija 1991[10]
- Reino Helismaa -palkinto 1994[11]
- Eskon puumerkki 2017[12]
- Savolainen sanavalmius -palkinto 2020[13]
- Valtion taiteilijaeläke[14]
- Suomi-palkinto 2022[15]
Näytelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Onnen kerjäläiset - Jaakko Teppo musikaali (2009-2010), tuotanto Freedex tuotanto oy & Provisual oy, käsikirjoitus & ohjaus Ville Virkkunen, rooleissa Ismo Apell, Jarkko Tiainen, Johanna Debreczeni, Ville Seivo, Manu Havisalmi, Emma Virkkunen, Mervi Turpeinen, Markku Eskelinen (kesä 2010) ja Niina Pekkanen (kesä 2010), bändi Pertti Feller, Janne Suhonen, Kämy Kämäräinen, Jani Raatikainen, lavastus Jani Jalkanen, äänet & valot Voiceboys oy.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tiitto, Veikko: Jaakko Teppo. Pomus.net. Viitattu 4.3.2009.
- ↑ Iikka Taavitsainen: Jaakko Teppo kirjassaan: Timo Soini kyseli politiikkaan, mutta totesi kommunistiksi savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 19.11.2016.
- ↑ Ruikonperän Multakurkku saa insinöörin paperit 35 vuoden jälkeen savonsanomat.fi. Viitattu 19.11.2016.
- ↑ Jaakko Teppo laittoi kitaran naulaan: "Kuka se Ziikki on?" iltalehti.fi. Viitattu 19.11.2016.
- ↑ Jaakko Tepolle ei löydy mitat täyttävää seuraajaa HS.fi. 13.7.2008.
- ↑ Turnusbandin kotisivut
- ↑ Jaakko Teppo - Onnen kerjäläiset (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.funpandemia.fi
- ↑ Antti Halonen: ”Myö naatittiin monenlaista sekotusta” - kulinaria Jaakko Tepon laulussa Jälkitauti. Kulinaarinen tiedekunta, 2009. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Niemi Päivi: Ruikonperän multakurkku palkittiin Helsingin Sanomat. 13.1.1992. Viitattu 3.11.2022.
- ↑ STT: Reino Helismaa -palkinto Jaakko Tepolle Helsingin Sanomat. 18.3.1994. Viitattu 3.11.2022.
- ↑ Eskon puumerkki Jaakko Tepolle – "häntä kuunnellessa on iloinen kuin oinas" Nurmijärven Uutiset. 10.10.2017. Viitattu 3.11.2022.
- ↑ Hötkyilemättömyys toi Savolainen sanavalmius-palkinnon Ilkka Herolalle - Pohjois-Savon liitto www.pohjois-savo.fi. Arkistoitu 3.11.2022. Viitattu 3.11.2022.
- ↑ Aivoinfarktin jälkeinen elämänmuutos teki hyvää Jaakko Tepolle: ”En minä oo yllytyshullu – ennää” Ilta-Sanomat. 3.3.2019. Viitattu 3.11.2022.
- ↑ Suomi-palkinto kahdeksalle Helsingin Sanomat. 30.11.2022. Viitattu 30.11.2022.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Antti Heikkinen: Jaakko Teppo – Suuri elämäkerta (Fun Pandemia 2016) ISBN 978-952-9-37480-9
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jaakko Tepon viralliset kotisivut
- Jaakko Teppo Meteli.netissä
- Jaakko Tepon MySpace-sivut
- Jaakko Teppo Ylen Elävässä arkistossa
- Jaakko Teppo Onnen Kerjäläiset musikaali
- Jaakko Teppo Tribuuttilevy
|
