Kuopio

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuopio
Kuopio.vaakuna.svg Kuopio.sijainti.suomi.2017.svg

vaakuna

sijainti

Kuopion keskusta Puijon tornista nähtynä
Kuopion keskusta Puijon tornista nähtynä
Sijainti 62°53′33″N, 027°40′42″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Kuopion seutukunta
Hallinnollinen keskus Kuopion keskustaajama
Perustettu 1775
Kuntaliitokset Kuopion mlk (1969)
Riistavesi (1973)
Vehmersalmi (2005)
Karttula (2011)
Nilsiä (2013)
Maaninka (2015)
Juankoski (2017)
Kokonaispinta-ala 4 326,35 km²
14:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 3 241,02 km²
– sisävesi 1 085,33 km²
Väkiluku 118 100
9:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 36,44 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 15,0 %
– 15–64-v. 65,1 %
– yli 64-v. 19,8 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 96,3 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 3,6 %
Kunnallisvero 20,5 %
183:nneksi suurin 2017 [5]
Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen[6]
Hallituksen puheenjohtaja Antti Kivelä[7]
Kaupunginvaltuusto 59 paikkaa
– puheenjohtaja Sari Raassina[8]
  2017–2021[9]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • Vihr.
 • Ps.
 • Vas.
 • KD

14
12
11
8
6
5
3
www.kuopio.fi
Kuopion kauppahalli ja Veljmies-patsas remontin jälkeen (2017).
Vuosien 1882–1886 aikana rakennetun Kuopion kaupungintalon hinnalla olisi katettu silloinen koko kaupungin budjetti yli kahdeksi vuodeksi.
Hotelli Puijon maja Puijon tornin juurella (2017).
Piispanpuisto Kuopion keskustassa
Piispanpuisto Kuopion keskustassa.
Kuopion venesatama. Taustalla muun muassa Maljalahden kerrostaloja ja Puijon torni.
Väinölänniemen uimaranta eli ”Vänäri”
Gustaf Raninin vanha tehdasrakennus on muutettu asuinkäyttöön (2017).
Maljalahden rakenteilla oleva asuinalue Kallaveden rannassa vuonna 2017.

Kuopio on Suomen kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Kallaveden rannalla Pohjois-Savon maakunnassa. Kaupungin väkiluku on noin 118 000, ja sen pinta-ala on 4 326,35 km², josta 1 085,33 km² on vesistöjä.[1] Kantakaupunki sijaitsee Kallaveteen etelästä työntyvällä Kuopionniemellä, joka jakaa Kallaveden kahteen toisistaan lähes erilliseen osaan. Väestötiheys on 36,44 asukasta/km². Pinta-alasta metsää on puolet, ja suurin osa vesialueesta on Kallavettä. Kuopio on saaristolain mukainen saaristo-osakunta. Kuopio on pinta-alaltaan Suomen viidenneksi suurin kaupunki-nimitystä käyttävä kunta Rovaniemen, Pudasjärven, Kuusamon ja Kuhmon jälkeen.

Kuopio on Itä-Suomen valtakunnanosan keskus ja suurin kaupunki. Kuopion naapurikunnat ovat Lapinlahti, Iisalmi, Leppävirta, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Pielavesi, Kaavi, Juuka ja Tuusniemi. Kuopio oli Kuopion läänin pääkaupunki vuoteen 1997 asti, jolloin Kuopion lääni sekä Pohjois-Karjalan ja Mikkelin läänit yhdistettiin Itä-Suomen lääniksi, jonka pääkaupungiksi tuli Mikkeli.

Kuopio on tunnettu valtakunnallisesti yhtenä merkittävimmistä opiskelukaupungeista sekä vetovoima- ja kasvukeskuksista.[10][11][12] Kuopion historiaa 1960-luvun lopulta lähtien leimaavat useat kuntaliitokset. Niiden johdosta nykyään Kuopioon kuuluu paljon myös maaseutua. Kun Maaninka liittyi Kuopioon vuoden 2015 alussa, Kuopiosta tuli Suomen suurin maidontuottajakunta ja Suomen toiseksi suurin naudanlihantuottajakunta.[13] Lisäksi Kuopiota on leimannut 2010-luvun lopulla lukuisat suuret hankkeet ja projektit, joita kaupungissa on valtakunnallisesti eniten heti pääkaupunkiseudun jälkeen.[14] Tahkon suuren matkailukeskuksen myötä Kuopiosta on kasvanut myös merkittävä matkailukaupunki. Vuoden 2017 Kuntaratingin mukaan 20 suurimman kaupungin joukosta Kuopiossa on tyytyväisimmät asukkaat, ja vuoden 2018 tutkimuksen mukaan Kuopio on asuntosijoittajalle paras kaupunki.[15][16]

Kaupungin nimen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiankirjat tuntevat useita erilaisia alkuperiä Kuopio-nimelle.[17]

  • 1500-luvulla Tavinsalmella vaikuttanut Kauhanen vaihtoi nimensä muotoon Skopa, josta muotoutui kansan suussa Coopia ja edelleen Cuopio.
  • Kuopion on selitetty tulevan myös verbistä kuopia.
  • Kotuksen erikoistutkija Sirkka Paikkalan mukaan Kuopionniemen uskotaan periytyvän vanhan Jääsken pitäjän Kuopiolan kylän Kuopioisilta, jotka pitivät alueella eräsijojaan. Kuopioisten juuret taas juontanevat karjalaiseen Prokopij-miehennimeen.[18] Myös nimistöntutkimuksen auktoriteetti Viljo Nissilä on ollut samalla kannalla.[19]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kuopion maantiede

Kuopio on satamakaupunki, jota ympäröi sisämaan suurimpiin kuuluva saaristo. Erikoispiirteenä ovat lisäksi suuret korkeuserot, Puijo ja Puijon torni näkyvät koko kaupunkiin. Kuopion tori on kaupungin kiistaton keskipiste ja keskusta noudattaa tiheästi rakennettua ruutukaavaa useine puistoineen ja kapeine rännikatuineen[20]. Matkustajasataman alue on uusiutunut voimakkaasti 2000-luvulla, varsinainen kaupungin laajeneminen tapahtuu etelään, Saaristokaupungin alueelle. Nykyisiin kuntarajoihin nähden Kallavettä on pidetty Kuopion sisäjärvenä[21][22].

Ympäristöltään kaupunki on varsin omaleimainen. Vesistön reunustaman keskustan pinnanmuodot ovat siinä määrin vaihtelevia, että tasainen tontti on haluttu harvinaisuus[23]. Asutus on levinnyt keskustan ulkopuolelle joukkoliikenteelle edullisen tiiviin ja harvan sormimallin mukaisesti[24], ja uudet kaupunginosat on rakennettu kuntavetoisesti kerralla – esimerkiksi Saaristokaupunki oli edeltävät 25 vuotta rakennuskiellossa[25]. Tällä Kuopion kaavoitusperinteellä on pitkä historia[25]. Edellä mainituista seikoista johtuen Kuopion taajaman asukastiheys oli aina 1990-luvun puoliväliin saakka Suomen suurin.[26] Petosen perustamisen ja lisääntyneen omakotirakentamisen myötä taajaman asukastiheys laski kuitenkin Helsingin taajama-aluetta pienemmäksi 1 700 as./km²:iin.[26][27] Myös autoistumisaste on Helsingin jälkeen matalin (425 autoa per 1 000 asukasta, maan keskiarvo 551/1 000[28]).[29] Arvokas Kuopion lehtokeskus sijaitsee pääosin Kuopion ja Siilinjärven alueella[30][31].

Rantaviivaa Kuopiolla on 4 760 kilometriä.[32] Suomen kunnista Kuopiossa on toiseksi eniten kesämökkejä ja vapaa-ajan asuntoja. Vuonna 2013 kesämökkien määrä oli 8 684. Kesäasuntojen lukumäärä Kuopiossa on kasvanut viime vuosina kuntaliitosten myötä.[33]

Vesistöjen runsauden johdosta Kuopiolla on suomalaisittainkin leveyspiiriin nähden huomattavan edullinen ilmasto. Vuotuinen tehoisan lämpötilan summa on Kuopiossa jokseenkin yhtä korkea kuin niinkin paljon etelämpänä sijaitsevilla paikkakunnilla kuin esim. Tampereella ja Lahdessa.[34]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kuopion historia

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Kuopion seudulle noin 8000 eaa.

Ennen kaupunkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1550-luvun alussa muun muassa Mikael Agricolan vaikuttamana Kuopionniemelle perustettiin kirkko ja kirkkopitäjä,[35] joista eräät katsovat Kuopion saaneen alkunsa.[36] Kirkko olisi voitu perustaa myös pohjoisemmaksi Tavinsalmen kuninkaankartanon läheisyyteen, entisen Maaningan kunnan alueelle, jolloin Kuopiota ei olisi ehkä koskaan perustettu.[37]

Kaupungin muodostaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenraalikuvernööri Pietari Brahe antoi Kuopion pitäjän kirkonkylälle kaupunginoikeudet vuonna 1653, mutta jo 1670-luvulla kaupunki kuihtui tavalliseksi kirkonkyläksi. Nykyinen Kuopion kaupunki on perustettu vuonna 1775. Perustamispäivänä pidetään 17. marraskuuta 1775, jolloin kuningas Kustaa III antoi määräyksen kaupungin perustamisesta Savo-Karjalan läänin pääkaupungiksi.[38]

Historialliset katunäkymät ja rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puu-Kuopiosta on jäljellä kolme aluekokonaisuutta tai katunäkymää: Kuninkaankatu – Minna Canthin katu ympäristöineen (mm. korttelimuseon rakennukset), Puistokatu ympäristöineen (mm. Puistokoulu, Puistokatu 13, 1899), Asemakatu ympäristöineen (mm. Asemakoulu 1897) sekä kasarmialue (puiset tarkk'ampujakasarmit ja venäläiset tiilikasarmit). Lisäksi on jäljellä muutamia yksittäisiä puutaloja.

Luettelo eräistä merkittävistä rakennuksista 1700–1800-luvuilta:

Uudet liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1800-luvulla kaupungin kehitykseen vaikutti paremmat liikenneyhteydet: Varkauden Taipaleen kanavan valmistuminen 1840, Saimaan kanavan avautuminen 1856 (samana vuonna valmistui Puijon ensimmäinen torni) ja Savon radan valmistuminen 1889. Lisäksi vuonna 1858 Kuopion sai oikeuden suoraan ulkomaankauppaan. Kaupunkiin alkoi syntyä puutavarakaupan ympärille teollisuutta: sahoja, rullatehdas ja tulitikkutehdas. Myös ympäröivän maakunnan maataloustuotteet synnyttivät teollisuutta, esimerkiksi voi oli merkittävä vientituote.[40]

Koulutus ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopion koululaitoksen historia on pitkä, ensimmäinen triviaalikoulu perustettiin Kuopioon vuonna 1788 (tosin Viipurin vuonna 1534 perustettu triviaalikoulu oli muuttanut jo vuonna 1777 Kuopioon[41]) ja kimnaasi eli lukio 1844.[42] 1800-luvun lopulla perustettiin myös teollisuuskoulu (1886[43]), kauppakoulu (1887[44]) ja sairaanhoitajakoulu (1896[45]). 1897 rikkoontui myös 10 000 asukkaan rajapyykki.[46]

Koulutuksen kehittäjinä ja koulujen perustajina toimivat noihin aikoihin pääasiassa kaupungin kulttuuriväki (muun muassa J. V. Snellman), toimittajat (muun muassa Juhani, Kalle ja Pekka Aho) ja varakkaimmat liikemiehet (esim. G. Ranin ja H. Saastamoinen). Naisasialiikkeen (johon kuuluivat muun muassa M. Canth ja E. Stenius-Aarneenkallio) tasa-arvotyö eteni vapaaehtois- ja hyväntekeväisyystyön mahdollistamisesta naisille kohti naisten kouluttamista käsityö- ja tyttökouluissa ja myöhemmin yhteiskouluissa – fennomaanien vaikutuksesta jo hyvissä ajoin suomen kielellä. Koulut elivät 1800-luvun puolella ja 1900-luvun alussa paljolti keräysten ja mesenaattien voimin.

Kunnallistekniikka ja palvelut kehittyvät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki sai vesijohdon vuonna 1913 ja hallintokonttori valmistui 1915. Ensimmäinen päätös vesijohtoverkoston rakentamisesta oli tehty jo vuonna 1878. Valmistunut vesijohto korvasi talousveden nostamisen käsivoimin Kallavedestä, lammista ja lukuisista yksittäisistä kaivoista. Suodatusmenetelmät eivät olleet kuitenkaan riittävät (hiekkasuodatus), joten muun muassa lavantaudista päästiin eroon vasta 1939 Itkonniemelle rakennetun, kemialliseen vedenpuhdistukseen perustuvan laitoksen myötä.[47]

1920-luvulla Kuopio kasvoi ripeästi ja 20 000 asukkaan raja rikottiin.[48] Kaupunkikuva muuttui korkeiden kivitalojen rakentamisen myötä. Haapaniemen, Itkonniemen ja Linnanpellon kaupunginosat kaavoitettiin. Autoliikenne alkoi tuolloin rajoitetusti Kuopiossa. Liikenne oli kuitenkin vielä paljon höyrylaivojen ja Savon radan varassa. Kuopiosta liikennöineitä perinteisiä sisävesihöyrylaivoja ovat muun muassa S/S Heinävesi, S/S Karjalankoski (ent. S/S Apollo), S/S Koski (nyk. M/S Koski) ja S/S Lokki.

Vuonna 1929 ensimmäiseksi kaupunginjohtajaksi valittiin Kaarlo Sallinen.[38] Urheilupaikkoja perustettiin myös innolla Kuopioon, tuolta ajalta ovat peräisin Väinölänniemen urheilukentät, joita muiden muassa juoksija Hannes Kolehmainen käytti ahkerasti. Vuosikymmenen lopulla kurjuuden keskelle valmistuivat Kallansillat ja Niiralan koulu.

Toisen maailmansodan jälkeinen kasvu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan jälkeen kaupungin väkiluku kasvoi huomattavasti, syynä muun muassa Karjalan evakkojen asuttaminen ja suuri syntyvyys. Väestön räjähdysmäinen kasvu pakotti laajentamaan kouluja. 1940-luvun lopussa alettiin myös tukea koulumatkoja[49] ja tarjota ilmaista kouluruokaa (varattomat olivat saaneet sitä Kuopiossa jo vuodesta 1902[50]). Suuri lukumäärä nuorisoa ja ajoittainen tekemisen puute synnytti myös erilaisia ilmiöitä kaupunkiin, kuten torimellakan vuonna 1965.[51][52] 1960-luvulla aloitettiin ensimmäinen varsinaisen lähiön, Puijonlaakson, rakentaminen. Sittemmin uudet alueet kasvoivat kukin vuorollaan: 1960-luvulla Puijonlaakso ja Tiihotar (osana Saarijärveä); 1970-luvulla Saarijärvi, Kelloniemi ja Levänen; 1980-luvulla Jynkkä ja Neulamäki. Kuopion pinta-ala kasvoi huomattavasti vuonna 1969, kun Kuopion maalaiskunta liitettiin kaupunkiin ja vuonna 1973 kun Riistavesi liitettiin kaupunkiin.

Korkeakoulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1966 annettiin laki korkeakoulun perustamisesta Kuopioon ja sen toiminta aloitettiin vuonna 1972. Uusi korkeakoulu toi mukanaan paljon nuoria ihmisiä ja uusia mahdollisuuksia kaupungin kehitykseen. Korkeakoulusta tuli Kuopion yliopisto vuonna 1984.[53] Vuoden 2010 alussa Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyivät Itä-Suomen yliopistoksi.

Viime vuosikymmenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuren Petosen alueen rakentaminen alkoi 1986. Vuonna 2003 siellä asui jo 14 000 ihmistä.

Petosen ja keskustan yhdistävän Saaristokaupungin rakentaminen alkoi vuonna 2003 ja se jatkuu vuoteen 2015 saakka. Valmistuttuaan kaupunginosassa tulee asumaan 14 000 asukasta. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 1,6 miljardia euroa, josta kaupungin osuus on 160 miljoonaa euroa.[54]

Saaristokaupunki-hankkeessa on hyödynnetty monia uusia toimintamalleja. Siihen haettiin ideoita muun muassa osallistumalla Europan 8 -arkkitehtuurikilpailuun. Alueen rakentamista ohjaa puolestaan Taiteen kaava, joka on taiteen ja kulttuurin yleissuunnitelma, jonka pohjalta Saaristokaupunkia rakennetaan hyväksi asumisen kulttuuriympäristöksi.[55] Taiteen kaava liittyy aikaisemmin tehtyyn päätökseen, jonka mukaan Kuopion kaupungin omissa rakennushankkeissa tulee olla taidetta 0,5–1,5 % rakennuskustannuksista.[54] Saaristokaupungissa järjestettiin asuntomessut 2010. Kuopiossa oli asuntomessut myös vuonna 1980.

Rajuimman muodonmuutoksen on kokenut Kuopion ruutukeskustan alue, joka oli vielä muutama vuosikymmen sitten pääasiassa puutalokaupunkia. Muutama vanha rakennus on säilytetty, muun muassa korttelimuseon alue on ehjä kokonaisuus. Keskustan entisestäänkin korkea asukastiheys kasvaa etenkin sataman alueella kerrostalorakentamisen myötä.

Vaikka Kuopio kasvaa etelässä, eräät kaupungin pohjoispuolella lähellä Kuopion lentoasemaa sijaitsevat Siilinjärven osat ovat jopa lähempänä Kuopion keskustaa. Kyseisillä omakotitalovaltaisilla alueilla asuu erityisesti lapsiperheitä. Pendelöinti Siilinjärveltä on voimakasta – noin 3 600 käy töissä Kuopiossa. Siilinjärvi on puolestaan kuopiolaisten suosituin työssäkäyntipaikkakunta. Kokonaisuudessaan työmatkaliikenne oli vuonna 2004 noin 8 600 henkilöä Kuopioon päin ja noin 5 000 henkilöä Kuopiosta muihin kuntiin päin.[56]

Maatalousvaltaisen Maaningan liityttyä Kuopioon, kaupungista kasvoi suurin maidontuottajakunta Suomessa.[57] Vuotta myöhemmin Kuopio kuitenkin menetti kyseisen aseman niukasti Kurikalle.[58]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopio on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki. Vuoden 2018 alussa väkiluku oli 118 209. Ulkomaan kansalaisia on yli 3000 henkeä (4.5.2018).[59] Kuopiolaisten keski-ikä on 40,6 vuotta (2014).[60]

Väestönkehitys 1970-luvulle asti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi 1815[61] 1840[61] 1850[61] 1860[61] 1870[61] 1880[61] 1890[61] 1900[61] 1910[61]
Väkiluku &&&&&&&&&&&01087.&&&&001 087 &&&&&&&&&&&02071.&&&&002 071 &&&&&&&&&&&02849.&&&&002 849 &&&&&&&&&&&04066.&&&&004 066 &&&&&&&&&&&05639.&&&&005 639 &&&&&&&&&&&06871.&&&&006 871 &&&&&&&&&&&08882.&&&&008 882 &&&&&&&&&&011723.&&&&0011 723 &&&&&&&&&&015845.&&&&0015 845
Vuosi 1920[62] 1925[63] 1930[62] 1935[62] 1940[64] 1945[65] 1950[64] 1955[66] 1960[64] 1965[64] 1970[67] 1975[67]
Väkiluku &&&&&&&&&&018725.&&&&0018 725 &&&&&&&&&&022295.&&&&0022 295 &&&&&&&&&&024082.&&&&0024 082 &&&&&&&&&&024258.&&&&0024 258 &&&&&&&&&&025157.&&&&0025 157 &&&&&&&&&&028071.&&&&0028 071 &&&&&&&&&&033353.&&&&0033 353 &&&&&&&&&&037910.&&&&0037 910 &&&&&&&&&&044911.&&&&0044 911 &&&&&&&&&&052200.&&&&0052 200 &&&&&&&&&&063766.&&&&0063 766 &&&&&&&&&&071844.&&&&0071 844



Kuopiossa asui 1900-luvun alussa vain noin 10 000 asukasta.[46] Väestönkehitys nopeutui sotien jälkeen. 1920-luvulla asukasmäärä ylitti 20 000.[48]

Väestö 1970-luvun jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vakaan kehityksen johdosta asukasmäärä kaksinkertaistui välillä 1960–1990, jonka päätteeksi asukkaita oli noin 80 000. Väestö on kasvanut edelleen sekä kuntaliitosten että luonnollisen lisäyksen kautta. Vuosina 2004–2006 kaupunki oli muuttotappiollinen, mutta luonnollinen väestönlisäys riitti pitämään asukasmäärän kasvussa.[68] Vuonna 2007 muuton suunta kääntyi ja voittoa tuli 30 henkeä. Luonnollinen väestönlisäys mukaan lukien kasvu oli yhteensä 340 henkeä.[69] 2010-luvulla kaupungin väestönkasvu on selvästi nopeutunut.[70]

Ajanjaksolla 1995–2005 Kuopio oli Pohjois-Savon ainoa asukasmääräänsä kasvattanut kunta.lähde? Tarkastelujaksolla maakunnan asukkaiden kokonaismäärä väheni noin 7 500:lla.[71] Kehitys on jatkunut samansuuntaisena. Vuonna 2007 Kuopion seutu oli Pohjois-Savon ainoa väestömääräänsä kasvattanut kaupunkiseutu. Se on kasvanut useimpina vuosina kuitenkin hitaammin kuin muu Pohjois-Savo tyhjenee, poikkeuksena tästä vuosi 2011.[69]

Kaupungin uusimmassa strategiassa Kuopion tavoitteena on kasvaa 150 000 asukkaan kaupungiksi.[72]

Puijon torni

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kuopion väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
99 687
1985
  
102 686
1990
  
104 675
1995
  
108 199
2000
  
108 890
2005
  
110 208
2010
  
112 336
2015
  
116 921
Lähde: Tilastokeskus.[73]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 lopussa Kuopiossa (mukaan lukien siihen liittyneellä Juankoskella) oli 117 740 asukasta, joista 99 640 asui taajamissa, 16 790 haja-asutusalueilla ja 1 310 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kuopion taajama-aste on 85,6 %.[74] Kuopion taajamaväestö jakautuu 15 eri taajaman kesken:[75]

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Toivala-Vuorelan taajama ulottuu pääosin Siilinjärven kunnan alueelle.

Kuntaliitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääosa Kuopion maalaiskuntaa (noin 7 600 asukasta[76]) liitettiin kaupunkiin 1969 ja Riistaveden kunta (noin 2 200 asukasta[76]) 1973. Vehmersalmen kunta (noin 2 000 asukasta[76]) liittyi Kuopion kaupunkiin 1. tammikuuta 2005 ja Karttula (noin 3 500 asukasta) vuoden 2011 alussa.[77]

Nilsiä liittyi Kuopioon vuoden 2013 alusta, jolloin kaupungin asukasluku nousi yli 100 000:n.[78][79]

Maaninka aloitti kuntaliitosneuvottelut Kuopion kanssa vuonna 2011. Maaninka liittyi Kuopioon vuoden 2015 alussa.

Kuntaliitos Siilinjärven kanssa on ollut ikuisuuskysymys, jota on pyritty jälleen viime aikoina edistämään Kuopion suunnasta. Siilinjärvi ei ole kuitenkaan ollut halukas etenemään asiassa.

Tuusniemi on hakeutumassa Paras-hankkeen ja tulevaisuudennäkymien johdosta Kuopion seutukuntaan, ja voimakkaampaan yhteistyöhön Kuopion kaupungin kanssa, hakien muun muassa palvelutoiminnan keskittämistä suurempiin kokonaisuuksiin ja oman asukasmäärän nousua kasvukeskuksen imussa.[80][81] Ensimmäisenä konkreettisena toimenpiteenä Tuusniemi erosi joulukuussa 2007 Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymästä.[82] Kuopion kaupunki on tuottanut 1. tammikuuta 2009 alkaen Tuusniemen kunnan perusterveydenhuollon palvelut.[83] Tuusniemen kunnanvaltuusto päätti kesällä 2014, ettei se lähde kuntaliitosselvitykseen Kuopion kanssa. Kuopio on ilmoittanut ettei se tule ilman kuntaliitosta tuottamaan Tuusniemelle enää terveyspalveluita. Juankoski puolestaan ehdotti kaikille naapurikunnilleen kuntaliitosselvitysten aloittamista vuonna 2008[84], johon on sittemmin ryhdytty. Juankosken ja Kuopion kaupunginvaltuustot hyväksyivät kuntaliitoksen syksyllä 2014 ja valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa 2016 kaupunkien yhdistymisen.[85][86][87]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kuopiossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[88]

Nämä seurakunnat muodostavat Kuopion evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän. Järvi-Kuopion seurakunta toimii myös Kaavin ja Tuusniemen kuntien alueilla, sen osalta on tässä mainittu vain Kuopion alueella toimivat alueseurakunnat.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kuopion alueella toimii Kuopion ortodoksinen seurakunta.[89]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kuopion kaupungin nykyisellä alueella.[88]

Asuminen ja alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopion tuomiokirkko
Kuopion Lyseon lukio
Kaupungin vuokrataloyhtiö Niiralan Kulma Oy:n ”Pirtin torni” Petosella.

Kuopiolaisista 85 % asuu kaupunkimaisesti ja 15 % maaseudulla. Kuntaliitosten seurauksena maaseutua on Kuopiossa paljon.[90]

Vuonna 2013 Kuopiossa oli 49 821 asuntoa, joista kerrostaloissa 30 217, omakotitaloissa 11 776, rivitaloissa 6 203 ja muissa rakennuksissa 1 459. Asunnon keskikoko on 70,5 m². Keskimäärin asunnossa asuu 1,9 asukasta.[91]

Vuokra-asuntoyhtiöistä (yhteensä 18 300 vuokra-asuntoa) suurimmat ovat kaupungin omistamat Niiralan Kulma Oy (5 836) ja Kuopas (1 889). Muista merkittävimpiä ovat VVO Kiinteistöt (1 383) ja Kiinteistö KYS (1 165).[92]

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopiossa on yli 70 kaupunginosaa ja kylää[23].

Kunnan suuralueet ja niihin kuuluvat tilastoalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[93]

  • Keskusta lähialueineen: Keskusta, Niirala, Haapaniemi, Rönö ja sen lähisaaret, Siikalahti
  • Läntinen Puijo: Puijonlaakso–Taivaanpankko, Julkula, Niuva–Länsipuijo–Rypysuo, Puijonsarvi (Päiväranta)
  • Itäinen Puijo: Puijo (Inkilänmäki), Itkonniemi–Männistö–Linnanpelto, Saarijärvi–Rahusenkangas, Kettulanlahti, Kelloniemi–Likolahti
  • Neulamäki: Savilahti, Neulamäki, Kolmisoppi–Vuorilampi
  • Särkiniemi – Särkilahti
  • Jynkkä ja Levänen: Levänen, Pieni Neulamäki, Jynkkä,
  • Petosen puistokaupunki: Litmanen, Pitkälahti, Pirtti (pl. Savolanniemi)
  • Saaristokaupunki: Savolanniemi, Lehtoniemi–Keilankanta, Rautaniemi
  • Hiltulanlahti: Kiviharju, Vanuvuori, Hiltulanlahti
  • Sorsasalo
  • Eteläinen maaseutualue: Puutossalmi, Pellesmäki, Kurkimäki
  • Länsiranta: Haminalahti, Hirvilahti
  • Itäinen maaseutu ja Riistavesi: Ranta-Toivala, Jännevirta, Kurkiharju, Länsi-Riistavesi, Itä-Riistavesi, Melalahti
  • Vehmersalmi
  • Karttula: Itä-Karttula, Syvänniemi, Karttula
  • Nilsiä: Tahko, Pajulahti, Murtolahti, Palonurmi, Nilsiä
  • Maaninka: Käärmelahti, Pulkonkoski, Kinnulanlahti, Tuovilanlahti, Maaninka

Suunnittelualueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[94]

Maarekisterikylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

lähde?

401 Neulaniemi, 404 Niuvanniemi, 405 Puijo, 406 Julkula, 407 Kuopio, 408 Hatsala, 409 Hakkarala, 410 Haminalahti, 411 Hiltulanlahti, 412 Hirvilahti, 413 Hirvimäki, 414 Koivusaari, 415 Jynkkä, 416 Jännevirta, 417 Kaislastenlahti, 418 Kurkiharju, 419 Lamperila, 420 Leväinen, 421 Muuruvesi, 422 Niemisjärvi, 423 Pappila, 424 Pellesmäki, 425 Pieksä, 426 Puutossalmi, 427 Ritisenlahti, 428 Ritoniemi, 429 Rytky, 430 Savilahti, 431 Savisaari, 432 Sotkanniemi, 433 Toivala, 434 Vaajasalo, 435 Vehmasmäki, 440 Kotasalmi, 441 Kuopion-Pelonniemi, 442 Leppäranta, 443 Lohilahti, 444 Melalahti, 445 Ohtaanniemi, 446 Pelonniemi, 448 Pölläkkä, 449 Riistavesi, 451 Ryönä, 452 Syrjänsaari, 453 Rissala, 454 Hakunila, 455 Iivarinsalo, 456 Enonlahti, 457 Enonsalo, 458 Hormastenlahti, 459 Juonianlahti, 460 Jänissalo, 461 Litmaniemi, 462 Miettilä, 463 Niinimäki, 464 Putroniemi, 465 Puutosmäki, 466 Roikansaari, 467 Räsälä, 468 Ukonlahti, 469 Vehmersalmi, 470 Vuorisalo

Muut kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asuma, Kortejoki, Niittylahti, Savulahti, Sikoniemi, Vartiala, Vehka

Nähtävyydet ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Puijolta.
Kuopion museo

Kuopio on tehnyt tunnetuksi itseään muun muassa kalakukolla, savon murteella sekä Puijolla. Kuopiolaisiin on liitetty määrite lupsakkuus, jolla tarkoitetaan hyväntahtoisuutta, leikkimielisyyttä ja elämästä nautiskelua. Kuopiolaisia on myös pidetty vääräleukaisina, jotka hakevat aina vaihtoehtoisia kielellisiä ilmaisuja sanomalleen.

Kuopion tori on kaupungin kaupallinen keskipiste. Sen ympärille ovat keskittyneet muun muassa pankit, tavaratalot (Carlson ja Sokos) sekä kauppakeskukset (Vihtori, Aapeli, Minna, H-talo, Sektori, IsoCee). Itse torilla myydään jos jonkinlaista tavaraa, etenkin markkina-aikaan, mutta tunnetuimmat tuotteet lienevät muun muassa kalakukot ja lihapiirakat.[95] Torin laidalla sijaitsevan vuonna 1902 valmistuneen kauppahallin yksi tunnetuimmista tuotteista, etenkin paikallisten keskuudessa, lienee jo kahden sukupolven ajan leivottu Kotileipomo Hiltusen ohrarieska. Torin lähistöllä, ruutukaava-alueella on myös vilkas ravintola- ja viihde-elämä.

Kesäkausina myös Kuopion matkustajasataman seutu keskustan lähellä on toiminnaltaan elinvoimaista sen omalla torilla, ravintoloissa ja ravintolalaivoissa järjestettävien tapahtumien, sekä matkailun vuoksi. Kuopion sataman laajentaminen sekä useat alueelle kohdistuvat matkailuhankkeet ovat työn alla.[96]

Kuopion keskustassa sijaitsevat Kuopion museo ja Kuopion taidemuseo. Valtakunnallisesti merkittävä Suomen ortodoksinen kirkkomuseo on keskustan läheisyydessä Ison hautausmaan vieressä. Kuopion tuomiokirkko ja J.V. Snellmanin puisto muodostavat ympäristöllisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Kuopiossa sijaitsee myös autonomian aikaan rakennettu Pyhän Nikolaoksen katedraali, joka toimi Suomen ortodoksisen kirkon pääkirkkona vuosina 1940-2017. Lisäksi keskustan laidalla sijaitsee valtakunnallisestikin merkittävä ja maineikas Kuopion musiikkikeskus.[97]

Tunnettuja Kuopiossa järjestettäviä tapahtumia ovat muun muassa Finland Ice Marathon -luistelutapahtuma, Kuopio Tanssii ja Soi, Kuopio Rockcock, Puijon mäkihyppykilpailut, Kuopion kansainväliset viinijuhlat sekä ANTI – Contemporary Art Festival.

Tanssiteatteri Minimi palkittiin vuoden 2007 teatterina.[98]

Kuopion kaupunginteatterin perusparannuksen yhteydessä valmistui kaksi uutta katsomoa: 464-paikkainen ja 212-paikkainen. Teatterin ulkopuolelle rakennettiin ulkoilmanäyttämö. Uudistunut teatterirakennus avattiin elokuussa 2014.[99]

Kuopiossa on eri puolille kaupunkia kiinnitetty muistolaattoja. Niitä on enemmän kuin missään muussa suomalaiskaupungissa, 63 kappaletta, minkä lisäksi ulkotiloissa on muita julkisia taideteoksia ja muistomerkkejä vielä 59 kappaletta. Laattojen isänä pidetyn kanslianeuvos Heikki Viitalan aikana, alkaen 1970-luvulta, laattoja pystytettiin jopa 50 kappaletta. 2000-luvulla uusia ei ole juurikaan enää tilattu.[37] Spede Pasasen muistolaatta Päivärinteentie 21:n edustalla lähellä linja-autoasemaa paljastettiin huhtikuussa 2015.

Sarka – Luova Pohjois-Savo hankkeen vuonna 2009 tehdyn yrityskartoituksen mukaan Kuopiossa toimi tuolloin 450 luovan alan yritystä, kun koko Pohjois-Savossa niitä toimi yhteensä 900.[100]

Kuopion urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puijon pesäpallostadion
Etualalla Niiralan kaupunginosa ja sen yläpuolella Hatsalan puolella sijaitseva Kuopio-halli ja kuvan oikeassa laidassa Kuopion uimahalli.

Kuopio on perinteikäs urheilukaupunki, minkä joukkueita pelaa useissa eri lajeissa pääsarjatasoilla. Kenelle tahansa suomalaiselle urheilunharrastajalle seurat KuPS ja KalPa, sekä nimet kuten Aulis Rytkönen, Juhani Wahlsten, Hannes Kolehmainen ja Matti Hautamäki ovat tuttuja. 2010-luvun loppupuolella menestys on ollut nousujohteista myös salibandyssa (Salibandyseura Welhot) ja ennen kaikkea amerikkalaisessa jalkapallossa (Kuopio Steelers). 2017 perustettiin todellinen lentopallon suurseura, Savo Volley.

Kaupungin urheiluelämä on varsin pitkälle keskittynyt Väinölänniemen stadionin, Kuopion keskuskentän (aik. Magnum Areena), Niiralan Monttuna tunnetun Hatsalassa sijaitsevan jäähallin[101] sekä Puijon ympärille. Kuopioon on suunnitteilla keskuskentän paikalle uusi monitoimiareena urheilua sekä muita suurempia yleisötapahtumia varten.[102]

1970-1980-luvulla rakennettua jäähallia eli Niiralan Monttua saneerataan ja laajennetaan.[103] Jäähallin saneerauksen lisäksi Kuopioon on rakenteilla samalle alueelle uudenaikainen ja tilava uimahalli.[104] Nämä liittyvät Kuopion kaupungin Kuntolaakso-hankkeeseen, mikä tuo myös asunto-, ravintola- ja pysäköintiratamista Niiralan Montun alueelle. Hankkeen on arvioitu valmistuvan vuonna 2020.[105]

Aikoinaan Kuopio oli myös merkittävä hiihto- ja mäkihyppykaupunki. Uudelleen 2010-luvun lopulla Kuopion mäkihyppy sai nostetta kun Mika Kojonkoski päätti rakentaa kiinalaisen mäkihypyn kotipesän Kuopioon.[106] Myös hiihdon kansainvälisiä arvokisoja houkutellaan pidemmän tauon jälkeen takaisin Kuopioon Puijon urheilulaakson mittavilla parannuksilla.[107]

Nilsiän ja Kuopion kaupunkien yhdistyessä 1. tammikuuta 2013 Tahkovuoren laskettelu- ja lomakeskuksesta tuli kuopiolainen.

Kuopiossa on myös sisäurheilua ja suuria yleisötapahtumia varten Kuopio-halli, sekä karting-rata, joka sijaitsee Neulamäessä. Kuopion ravirata on Sorsasalon kaupunginosassa.

Katso: Kuopion jalkapallo

Suurimpia urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maantiet ja rautatiet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varkaus, Mikkeli, Lahti, Helsinki (Etelään)
Jyväskylä, Tampere, Loimaa, Turku (Länteen)
Iisalmi, Kajaani, Kuusamo, Sodankylä (Pohjoiseen)
Joensuu, Niirala (Tohmajärvi) (Itään)

Siilinjärveltä
Viitasaari (Länteen)
Nurmes, Kuhmo (Koilliseen)

Valtatie 5 kulkee moottoritienä kaupungin etelärajalta Vehmasmäestä aina Siilinjärvelle saakka. Ensimmäinen osa moottoritietä, keskustasta Päivärantaan valmistui 1968, ja toinen osa moottoritietä HiltulanlahtiVehmasmäki on vuodelta 2000. Lisäksi tie on ainoa yhteys Kuopiosta pohjoiseen. Rinnakkaistie, jota käyttävät myös hitaat ajoneuvot, valmistui 2014 moottoritien eteläpuolelle. Rautatie Päivärannan ja Vuorelan välillä sijoittuu moottoritien ja rinnakkaistien väliin. Junaliikennettä palvelee Savon rata, jota pitkin on suorat yhteydet Helsingin, Oulun ja Turun suuntiin. Lisäksi on hyvät vaihtoyhteydet Pieksämäen kautta länteen ja itään (Jyväskylä, Tampere, Turku, Joensuu). Pendolino-junilla pääsee Helsinkiin/Helsingistä kahta reittiä, joko Tampereen tai Kouvolan kautta. Syksyllä 2006 valmistunut Kerava–Lahti-oikorata yhdessä VR:n aikataulumuutosten kanssa lyhensi matka-aikaa Helsinkiin noin tunnin.

Yöjunia ei Kuopiossa ole matkustajakäyttöön tarjolla. Helsingin ja Kuopion välillä kulkee kuitenkin useita yölinja-autovuoroja. Lisäksi Helsingistä Pieksämäelle kulkee maanantaista perjantaihin yöpikavuoro, jolta on Pieksämäellä varhainen jatkoyhteys Kouvola–Rovaniemi-pikajunalla Kuopioon. Linja-autoliikennettä Kuopiosta suuntautuu runsaasti Savon ja Pohjois-Karjalan lähikaupunkeihin sekä Jyväskylään ja Kajaaniin. Poikittainen pikavuoro Joensuun ja Vaasan välillä kulkee päivittäin Kuopion, Viitasaaren ja Seinäjoen kautta molempiin suuntiin. Näiden lisäksi linja-autoliikenne suuntautuu tiheästi myös Helsinkiin ja Ouluun.

Ilmailu ja vesiliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

M/S Ukko on yksi Kuopion satamasta kesäisin liikennöivistä ja suosituimmista sisävesilaivoista.

Kuopion lentoasema (Rissala) sijaitsee 14 kilometrin päässä Siilinjärvellä. Kentältä on päivittäin useita vuoroja Helsinkiin ja lisäksi paljon lomaliikennettä.

Kuopiossa on matkustajasatama, josta on kesäisin liikennettä Heinävedelle ja Savonlinnaan sekä paikallisristeilyitä. Kuopion matkustajasatama oli aiemmin tunnettu sisävesihöyrylaivoistaan, mutta nykyään kaikki Kuopiosta vakituisesti liikennöivät sisävesilaivat ovat dieselmoottorialuksia. Kyseessä on Vuoksen vesistön vilkkain satama.[108]

Kuopiosta liikennöivät kesäisin muun muassa seuraavat alukset: M/S Koski, M/S Puijo ja M/S Ukko. Satunnaisesti satamassa saattaa nähdä myös aiemmin sieltä säännöllisesti liikennöineitä höyrylaivoja, kuten S/S Karjalankoski.

Kumpusaaressa on syväsatama, josta rahtiliikennettä Saimaan kanavan kautta Itämerelle. Lisäksi satamatoimintaa on Sorsasalossa. Kelloniemen öljysatama on jäänyt pois käytöstä (öljykuljetukset kielletty sisävesillä).

Paikallisliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaristokatu

Paikallista linja-autoliikennettä hoitaa Kuopion liikenne (Koiviston Auto). Paikallisliikenteen bussit liikennöivät laajasti myös Siilinjärven asuinalueilla. Osan Siilinjärvelle suuntautuvasta paikallisliikenteestä hoitaa Pohjolan Liikenne. Vuonna 2012 Kuopiossa ilmaistiin kiinnostusta lähijunaliikennettä kohtaan. Jos suunnitelmien mukainen lähijunaliikenne toteutuisi, se kattaisi laajimmillaan välin IisalmiPieksämäki. Tosin näin laajalla yhteysvälillä kyseessä olisi pikemminkin taajamajunaliikenne. Pelkästään Kuopion kaupungin ja sen lähialueet kattava liikenne on kuitenkin asukastiheyden ja rautatie- sekä asemainfrastruktuurin nykyisen kunnon ja tulevaisuuden investointitarpeiden johdosta todennäköisempää.[109]

Taksitiheys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopiossa on 695 asukasta yhtä taksia kohden.[110]

Etäisyyksiä maanteitse[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimmat työnantajat[111]
Työnantaja Työntekijöitä Kuopiossa (1.1.2008)
Kuopion kaupunki 5 905
KYS 3 898
Itä-Suomen yliopisto (Kuopion yliopisto) 1 732
Osuuskauppa PeeÄssä 734
Savon koulutuskuntayhtymä 706
Niuvanniemen sairaala 629
Posti Group 553
ISS Palvelut 490
Savonia-ammattikorkeakoulu 439
Honeywell 370
Kesko 296
Keskisuomalainen 296
Tieto 288
OP-Pohjola 265
Lemminkäinen 263
Kallaveden lukio
Kallaveden lukio
Technopolis
Itä-Suomen yliopiston Mediteknia ja Canthia

Kuopion elinkeinorakenne on erittäin monipuolinen. Kuopiossa on yhteensä noin 5 050 yritystä ja yhteisöä, joista yli 190 käy kauppaa myös ulkomaille. Työpaikkoja on 48 534 (2011). Merkittävä rooli kuopiolaisen elinkeinoelämän kehittämisessä on Kuopion kaupungin yrityspalvelulla. Yrityspalvelu edesauttaa Kuopiossa toimivien yritysten kehittymistä ja parantaa yritysten toimintaympäristöjä. Toimintaympäristöjen kehittämisessä keskeisintä on tontti- ja toimitilatarjonnan parantaminen. Matkailulla on suuri merkitys Kuopion elinkeinoelämälle. Majoitus- ja ohjelmapalveluiden järjestäminen antaa monelle työpaikan.[112]

Rauhalahden leirintäalue on yksi osoitus kuopiolaisesta osaamisesta. Se on maamme ainoa viiden tähden leirintäalue.[112]

Kuopiossa toimii Kuopion Yrittäjät, Savon Yrittäjien paikallisyhdistys.

Vähittäiskauppa investoi, teollisuus keskittyy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittävimpiä viimeaikaisia yrityshankkeita ovat Honeywellin Suomen toimintojen keskittäminen Kuopioon, Ark Therapeuticsin geenilääketehtaan valmistuminen, Bella-Veneiden rakentama veneteollisuuden keskittymä Marine Park Haapaniemen Siikaniemeen sekä Junttanin vuoden 2008 lopussa Kylmämäkeen valmistuneen 15 miljoonan euron kokoonpanotehtaan rakentaminen. Junttanin nykyisen tehtaan tontille Särkilahteen tulee tilat isolle kauppakeskukselle. Savoconin ja TKD Suomen 11 miljoonalla eurolla ostamalla 9,7 hehtaarin tontilla on rakennusoikeutta 58 500 neliömetrille. Yrityskaksikko aikoo panostaa kohteeseen yhteensä noin 40 miljoonaa euroa.[113] Merkittävä teollinen toimija on myös Sorsasalossa toimiva Savon Sellu Oy, joka on nykyään Powerflute Oyj:n omistuksessa. Viimevuosien suurimpia hankkeita ja investointeja on Finnpulpin maailman suurimman ja moderneimman havusellutehtaan rakentamisen valmistelu Kuopioon.[114]

Vähittäiskaupan investoinneista merkittävimmät ovat jouluksi 2007 valmistunut Prisman laajennus sekä elokuussa 2008 valmistunut Päivärannan K-Citymarket. Pitkälahteen on avattu rautakauppa Kodin Terra sekä Matkuksen alueelle marraskuussa 2012 Ikano-konsernin kauppakeskus ja aiemmin keväällä IKEA-tavaratalo.

Matkuksesta Kuopion eteläinen portti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itellan (nyk. Posti Group) 22 600 neliömetrin postikeskus Matkuksen yritysalueella, noin 14 km kaupungin keskustasta etelään, valmistui tuotantokäyttöön vuoden 2010 alkupuolella.[115]

Vuoden 2012 lopulla Matkukseen avattiin IKANO-konsernin omistama IKEA-tavaratalo ja sen viereen kauppakeskus.

Keskustan alatori ja kävelykatualue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 torin ja kauppahallin alle valmistui liiketiloja, jotka yhdistivät torin länsi-, etelä- ja itälaidat maanalaisella kauppakäytävällä. Samalla laajennettiin torin alla sijaitsevaa pysäköintilaitosta. Kävelykatualue saatiin valmiiksi syksyllä 2014.

Kauppahallin ulkoremontti valmistui marraskuussa 2012[116] ja sisätilojen remontti toukokuussa 2013. Kauppahallin kyljessä aiemmin ollut kalahalli purettiin ja sen paikalle rakennettiin kahvilarakennus.[117]

Torin sekä keskustan muiden suurempien saneerausten jälkeen Kuopion kaupunkikeskusta on hiljalleen elävöitynyt nousujohteisesti. Huolimatta suurista kauppakeskuksista, Kuopion keskustan liiketilojen käyttöaste on suhteellisesti valtakunnan korkeimpia.[118]

Rakennusten korkeus kasvaa keskustassa sekä uudisrakentamisen että korotusten myötä. Täydennysrakentamista on tehty viime vuosina erityisesti sataman alueella. Tiivistyvän kaupunkirakenteen myötä myös pysäköintijärjestelyjä uusitaan. Maapohjaparkkipaikkoja on suunniteltu muutettavaksi parkkitaloiksi muun muassa Niiralan jääkiekkohallin yhteydessä.[119]

Matkakeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkakeskuksen uudistushanketta edelsi vuosien kaavoitus- ja suunnittelutyö.[120] Alueen infrastruktruuria uusittiin laajasti muun muassa siirtämällä maanalainen puro tulevien tornitalojen tieltä.[121] Technopolis ilmoitti kesällä 2015 vetäytyvänsä hankkeesta.[122] Matkakeskuksen, Kuopion Portin,[123] rakentaminen käynnistyi keväällä 2018.[124]

Savilahdessa sijaitsevat muun muassa Technopolis Kuopio, Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampus, KYS, sekä jatkossa myös Savonia-ammattikorkeakoulu.

Tiedepuisto kasvaa, korkeakoulut yhdelle kampukselle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savilahdessa sijaitseva Kuopion tiedepuisto on kasvanut nopeaa vauhtia läpi koko 2000-luvun. Tiedepuistossa sijaitseva Technopolis Kuopio on nykyisin jo 3 000 työpaikan yhteisö. Savonia-ammattikorkeakoulun 12 200 neliömetrin tilat sijaitsevat nykyään Technopoliksen kiinteistössä. Savilahdessa opiskelee noin 2 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa.[125] 2020-luvulla Savilahdesta kasvaa eurooppalaisittain merkittävä opiskelu- ja osaamiskeskittymä, minkä tarpeisiin alueelle rakennetaan kokonainen asuinalue. Hankkeet ja projektit ovat käynnistyneet 2010-luvun lopulla.[126] Savilahden alueella on nykyään yli 9000 opiskelijaa ja 10 000 työpaikkaa, mutta määrä tulee kasvamaan useilla tuhansilla 2020-luvun aikana.[127]

Tilastoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työpaikkoja vuoden 2012 lopulla oli yhteensä 50 811. Työllisenä oli 45 364 eli 89,3 % työvoimasta. Työvoiman ulkopuolella olevien suurin ryhmä on eläkeläiset (25 056 henkilöä). Eläkeläisten määrä on kasvanut 10 vuodessa (2002–2012) 13,1 %. Opiskelijoiden määrä on ollut vuodesta 2011 noin 10 000.

Vuonna 2011 työpaikoista 81,9 % oli palvelujen toimialalla. .

Työpaikat aloittain vuonna 2011

Terveys- ja sosiaalipalvelut 10 755, kauppa-, majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 479, julkinen hallinto ja koulutus 6 939, hallinto- ja tukipalvelut 3 588, rakentaminen 3 502, teollisuus 3 400, ammatillinen, tekninen ja tieteellinen toiminta 2 771, kuljetus ja varastointi 2 573, muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 2 293, informaatio ja viestintä 1 522, maa-, metsä- ja kalatalous 1 248, rahoitus ja vakuutus 875, kiinteistöala 548, kaivostoiminta, energia-, vesi- ja ympäristönhuolto 544 sekä tuntematon 497.

Vuonna 2011 miestyöntekijöistä 11,1 % ja naistyöntekijöistä 5,3 % toimi yrittäjinä. Yhteensä yrittäjiä oli 3 934.

Kuopion työttömyysaste oli 11,8 % vuoden 2014 tammi–kesäkuun aikana. Vertailukaupunkien kesken Kuopio sijoittuu työttömyyden osalta viidenneksi. Kuopion työttömyys on koko maahan vertailtaessa alle keskitason.[128]

Koulutus- ja tutkimuslaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korkeakoulut Kuopiossa[129]
Korkeakoulu Opiskelijoita Kuopiossa (2006)
Kuopion yliopisto 6 400
Savonia-ammattikorkeakoulu 5 150
Humanistinen ammattikorkeakoulu 150
Sibelius-Akatemia 100

Kuopio on aina ollut ja on edelleen koulukaupunki.[130][131] Historian saatossa Kuopiossa on tehty useampiakin päänavauksia koulutuksessa. Yrjö Maunu Sprengtportenin perustama Suomen ensimmäinen maavoimien upseerikoulu[132]Haapaniemen sotakoulu (nykyisessä Satamapuistossa) – aloitti vuonna 1780, suomenkielinen sokeainopetus alkoi Kuopiosta vuonna 1871[133] (kuuromykkäinkoulu 1862[134]). Mm. Minna Canthin voimakkaan panoksen myötä perustettiin ensimmäinen suomenkielinen Kauppakoulu vuonna 1887, jonka johtokunnassa Canth toimi aina kuolemaansa vuonna 1897 saakka, sekä yliopistoon johtava Yhteiskoulu toisena, kuusi vuotta Helsingin jälkeen vuonna 1892.[135]

Nykyään kaupungissa on 40 peruskoulua (9 414 oppilasta[129]) ja Alavan koulu (sairaalakoulu), 5 lukiota (2 287 opiskelijaa[129]) ja aikuislukio (297 opiskelijaa[129]) sekä kansalaisopisto. Esiopetuksen piirissä on 923 oppilasta.[129]

Tärkeimmät ammatillisen ja korkeakoulutuksen oppilaitokset ovat Itä-Suomen yliopisto ja Sibelius-Akatemian Kuopion osasto, Pelastusopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Savon ammatti- ja aikuisopisto. Lisäksi koulutusta tarjoaa muun muassa Palvelualan Opisto Kuopio, johon on yhdistetty myös Kuopion talouskoulu, sekä Kuopion konservatorio, Pohjois-Savon opisto ja Humanistinen ammattikorkeakoulu. Itä-Suomen yliopisto on pärjännyt suomalaisittain kansalinvälisissä vertailuissa merkittävän hyvin viime vuosina[136][137], ja Savonia-ammattikorkeakoulusta on kasvanut aikojen saatossa yksi Suomen monipuolisimmista ja suurimmista ammattikorkeakouluista.

Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoita on noin 4 000, lukioissa 2 600, ammattikorkeakouluissa 5 300 ja yliopistoissa 6 500.[129] Kaikki koulutusasteet (mukaan lukien esi- ja perusopetus) yhteenlaskettuna Kuopiossa on yli 30 000 oppilasta tai opiskelijaa, mikä muodostaa noin kolmasosan koko väestöstä.[129]

Kuopiossa työttömistä noin 56 % ja työllisistä noin 48 % oli keskiasteen koulutuksen saaneita vuonna 2012.[138]

Kuopiolaisten koulutustaso on korkea. 15 vuotta täyttäneistä kuopiolaisista 71,7 % on suorittanut vähintään keskiasteen tutkinnon (koko maa 65,5 %). Vuonna 2008 peruskoulun päättäneistä sijoittui 52,1 % lukiokoulutukseen, 38,1 % ammatillisiin ja 9,8 % ei jatkanut tutkintotavoitteista opiskelua. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on vähän pienempi kuin koko maassa (7,6 %), mutta suurten kaupunkien keskitasoa.[139]

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun tutkimuslaitosten lisäksi muun muassa Eviralla, Geologian tutkimuskeskuksella, Ilmatieteen laitoksella, Kansanterveyslaitoksella, Puolustusvoimilla, Työterveyslaitoksella, ja Valtion teknillisellä tutkimuskeskuksella on omat yksiköt Kuopion Savilahdessa sijaitsevassa tiedepuistossa.

Hallinto ja päätöksenteko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopion vanha logo (2001–2010)
Puisto Kuopiossa.
Sorvarinkatu on nk. rännikatu.
Kuopion Kaupunginteatteri
Kerrostaloja Lehtoniemessä.
Kerrostalo Saaristokaupungin kaupunginosassa.
Kallavesi kuvattuna Väinölänniemeltä.

Toiminta-ajatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopion kaupunki tarjoaa asukkailleen ja elinkeinoelämälle toimivan palvelu- ja yhdyskuntarakenteen sekä hyvän elin- ja toimintaympäristön. Toimintaa suuntaa kestävä kehitys ja toisista välittäminen.[71]

Visio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudelle avoin kansainvälinen hyvinvointiosaamisen kaupunkiseutu.[71]

Painotusalat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bio-, terveys- ja ympäristötieteet sekä niihin liittyvä teknologia (erityisesti sensoriteknologia) ja tietotekniikka.[71]

Terve Kuopio -hyvinvointihanke, Kuopion seudun hyvinvointiosaamiskeskus ja kansainvälisyys.[71]

Johtamisjärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinto perustuu Balanced Scorecard-mallin mukaiselle kaupunkistrategialle.[71] Johtamisjärjestelmän keskeisinä osina ovat myös toimialakohtaiset sekä poikkihallinnolliset strategiat ja strategiaohjelma vuoteen 2012.[71]

Kaupunginvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
SDP Kok. SKDL
Vas.
Kesk. SKL
KD
LKP SMP
PS
Vihr. Muut
1976 16 15 13 9 3 2 1 -- 74,4 %
1980 15 17 12 10 2 1 2 -- 73,1 %
1984 15 16 9 11 1 4 3 -- 68,6 %
1988 16 15 6 9 2 3 3 4 1a 63,9 %
1992 15 12 8 9 2 1 2 10 63,6 %
1996 16 16 7 12 1 -- 7 -- 54,0 %
2000 14 13 7 14 3 8 -- 48,4 %
2004 15 12 7 16 3 -- 6 -- 52,5 %
2008 12 15 5 13 2 3 9 -- 57,2 %
2012 12 14 4 13 2 9 5 -- 52,3 %
2017 11 12 5 14 3 6 8 -- 52,6 %
a Demokraattinen Vaihtoehto[140]
Lähde: Tilastokeskus[141] & Oikeusministeriö[142]

Kaupunginhallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginhallituksen paikkajako:

  • Keskusta 3 paikkaa
  • Kokoomus 2 paikkaa
  • SDP 2 paikkaa
  • Vihreä liitto 2 paikkaa
  • Perussuomalaiset 1 paikka
  • Vasemmistoliitto 1 paikka

Puheenjohtajana toimii Antti Kivelä (kesk.[7]).

Kaupunginjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginjohtaja Kausi
Kaarlo Sallinen (kok.) 1929–1937
Yrjö Nikkilä (kok.) 1937–1962
Eino Luukkonen (sd.) 1962–1975
Olavi J. Oksa (sd.) 1975–1982
Juhani Koskinen (kok.) 1982–1990
Kauko Heuru (kok.) 1990–1998
Kari Häkämies (kok.) 1998–2001
Petteri Paronen (sit.) 2001–2018
Jarmo Pirhonen (sit.) 2018–

[143] [144] [6]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja kuopiolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet Suomen eturivin kirjailijoista, poliitikoista, toimittajista sekä urheilijoista ovat lähtöisin Kuopiosta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b Eskanen, Jukka: Jarmo Pirhonen on Kuopion uusi kaupunginjohtaja 18.12.2017. Yle Uutiset. Viitattu 2.2.2018.
  7. a b Kaupunginhallituksen jäsenet Kuopion kaupunki. Viitattu 2.2.2018.
  8. Kaupunginvaltuuston jäsenet 1.6.2017 - 31.5.2021 Kuopion kaupunki. Viitattu 2.2.2018.
  9. Kuntavaalit 2017, Kuopio Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  10. Hypo: Tässä ovat Suomen 10 kasvukeskusta Arvopaperi. Viitattu 11.9.2018. (englanniksi)
  11. Kuopio meni Helsingin ohi vetovoimaisuudessa – kaupunginjohtaja: "Pitkäjänteinen työ näkyy" Yle Uutiset. Viitattu 11.9.2018.
  12. Pääkirjoitus: Kuopio onnistui nousemaan Itä-Suomen aluekeskukseksi Helsingin Sanomat. 20.11.2017. Viitattu 11.9.2018.
  13. http://kuopionkaupunginosat.fi/kuntakeskukset
  14. Viikkosavo: Tällainen on Kuopio kymmenen vuoden kuluttua - Viikkosavo Viikkosavo. 5.9.2018. Viitattu 11.9.2018.
  15. EPSI finlandKuntarating 2017 - EPSI finland www.epsi-finland.org. Viitattu 16.9.2018. (englanniksi)
  16. Tutkimus: Asuntosijoittajan paras kaupunki on nyt Kuopio – Varoitus kiinnostuksen lopahtamisesta Uusi Suomi. Viitattu 15.11.2018.
  17. Kuopion esittely: Historia 22.11.2006. Kuopion kaupunki. Viitattu 4.1.2007.
  18. Raatikainen, Riitta: Varkaudesta Puutokseen. (Sunnuntaisuomalainen) Savon Sanomat, 16.12.2007, 100. vsk, nro 344, s. 38.
  19. Pekka Lappalainen: Kuopion historia 1, s. 35-36. vaiheet v. 1782 asti. Kustannuskiila, 1982. ISBN 951-657-097-6.
  20. Kuopion rännikaduista tehdään nykyaikaa mennyttä kunnioittaen Yle uutiset, Kulttuuri. 2.10.2009. Viitattu 7.12.2009.
  21. ”Koti Kuopiossa -oivallinen valinta”, Kuopio 2009, s. 12. Kuopion kaupunki, 2009.
  22. Tolonen, Satu-Mari: Väätäiset vannovat Vehmersalmen nimeen. Kuopiolainen, 2004, nro 4, s. 3. Kuopion kaupunki. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 12.2.2009.
  23. a b ”Asuntomessut Kuopiossa 2010”, Kuopio 2009 suunnittelee ja rakentaa, s. 13. Kuopion kaupungin tekninen virasto, 2009.
  24. Kosonen, Leo: Kuopion Saaristokaupunki – kasvusuuntana täydennysrakentaminen (pdf) 25.10.2004. Kuopion kaupunki. Viitattu 13.2.2009.
  25. a b Tyyrilä, Anna-Mari: Saaristokaupungista tulee viiden sillan ja 14 000 asukkaan alue – Kuopio laajenee. Kuntatekniikka, 13.3.2007, nro 2, s. 6. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 13.2.2009.
  26. a b Kosonen, Leo: Kuopio 2015: Jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupunki, s. 42. kuva: Taajamien asukastiheys vuosina 1980–2000. Ympäristöministeriö, 2007. ISBN 978-952-11-2852-3. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 1.8.2008).
  27. Kaupunkiseutujen alueellinen laajeneminen hidastumassa 16.12.2003. Ympäristöministeriö. Viitattu 22.2.2007.
  28. Autoilija valvontaan ja verolle? Verkkouutiset. 26.4.2007. Viitattu 27.4.2007.
  29. Kuopion kaupungin ympäristöstrategia vuoteen 2012 (luonnos) 9.3.2006. Kuopion kaupunki. Viitattu 22.2.2007.
  30. Pohjois-Savon metsä- ja ympäristökertomus 2007, s. 9. Metsäkeskus, 2008. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 13.5.2009).
  31. Ihantola, Anna-Riikka: Lähes kaikki Kuopion lehtotyypit luokiteltiin uhanalaisiksi Savon Sanomat. 15.6.2008. Viitattu 13.5.2009.
  32. Esittely, Kaupunkitietoa, Kuopio.fi
  33. Asuminen, Kaupunkitietoa, Kuopio.fi
  34. Spectrum tietokeskus, osa 6 vuodelta 1978, s. 185
  35. Säämingissä 7. helmikuuta 1549 pidetyssä piispantarkastuksessa Turun tuomiokapitulin kanungit Mikael Agricola ja Knuut Juhonpoika kirjoittivat kirjeen Olavinlinnan linnanpäällikölle Kustaa Finckelle. Tarkastuksen pitäjät esittivät, että Pohjois-Savoon Tavinsalmen hallintopitäjän alueelle Kuopionniemelle rakennettaisiin kirkko. Vuonna 1552 Kustaa Fincke ilmoitti kuninkaalle, että kirkko on valmis. Fincke esitti kuninkaalle itsenäisen kirkkoherrakunnan perustamista. Kustaa Vaasa vahvisti tämän 14. maaliskuuta 1552. Kuopion kirkkopitäjä oli syntynyt. Viite: Mikael Agricola -juhlavuosi 2007 Kuopion evankelis-luterilaiset seurakunnat. Viitattu 5.1.2008.
  36. Tavinsalmen kuninkaankartano Maaningan kunta. Viitattu 5.1.2008.
  37. a b Heiskanen, Markku: Kuopiossa on 63 laattaa. (juttusarja Laattojen Kuopio) Viikkosavo, 2.1.2008, 129. vsk, nro 1, s. 2. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 3.1.2008.
  38. a b Historia ja perustiedot
  39. Savon Arkkitehdit SAFA 2003, Arkkitehtuurin opaskartta Kuopio. Koko kappaleen lähde.
  40. Paaskoski, Jyrki: "Vastuu ja velvoitus. Kolme sukupolvea Saastamoisen perheyrityksessä." Saastamoisen säätiö, Helsinki 2005.
  41. Kuopion koulutuslaitos 125 vuotta: Oppikoulut 1997. Kuopion koulutuspalvelukeskus. Viitattu 3.2.2008.
  42. Kuopion kimnaasi 14.10.2006. Pohjois-Savon muisti. Viitattu 3.2.2008.
  43. 120 vuotta tekniikan opetusta. 2005. Savonia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.2.2008.
  44. Liiketalouden Kuopion yksikkö: Historiaa Savonia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.2.2008.
  45. 110 vuotta terveysalan koulutusta Kuopiossa. 2006. Savonia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.2.2008.
  46. a b Kaupungin elämää 1872. 1997. Kuopion koulutuspalvelukeskus. Viitattu 3.2.2008.
  47. Kuopio 2007 – suunnittelee ja rakentaa, 2007. Kuopion kaupungin tekninen virasto.
  48. a b Kaupungin elämää 1922. 1997. Kuopion koulutuspalvelukeskus. Viitattu 3.2.2008.
  49. Kaupungin elämää 1947. 1997. Kuopion koulutuspalvelukeskus. Viitattu 3.2.2008.
  50. 1872 Koulun arkea: Rangaistukset. 1997. Kuopion koulutuspalvelukeskus. Viitattu 3.2.2008.
  51. Torimellakka Kuopiossa 1965 yle.fi. Viitattu 16.9.2018.
  52. Risto Löf: Erikoislehti kertoo: Miksi nuoriso riehui Kuopion torilla? savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 16.9.2018.
  53. Kuopion kaupunginjohtajat 21.4.2004. Pohjois-Savon muisti. Viitattu 4.1.2007.
  54. a b Tyyrilä, Anna-Mari: Saaristokaupungista tulee viiden sillan ja 14 000 asukkaan alue – Kuopio laajenee.. Kuntatekniikka, {{{Vuosi}}}, nro 2/2007, s. 6–12. Artikkelin verkkoversio Viitattu 5.5.2010.
  55. Taiteen Kaava – Taiteen ja kulttuurin yleissuunnitelma 20.8.2007. Kuopio. Viitattu 18.12.2007.
  56. Kuopion väestö, elinkeinot ja asuminen 2008-2012 (ISSN 0785-0352) 4.6.2007. Kuopio. Viitattu 18.12.2007.
  57. Kuopio on maan suurin maidontuottaja
  58. Kurikka ohitti Kuopion suurimpana maitopitäjänä
  59. Tilastotietoa | Kuopio www.kuopio.fi. Viitattu 16.9.2018.
  60. http://kuopio.fi/c/document_library/get_file?uuid=513ea348-a731-4f47-8079-f4f81fba2418&groupId=12167
  61. a b c d e f g h i Suomen tilastollinen vuosikirja 1925 (PDF) (sivu 9, taulukko 11. Kaupunkien, kauppalain ja taajaväkisten yhdyskuntain väkiluku vuosina 1815–1924) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria/ Tilastollinen päätoimistoViitattu =19.5.2013.
  62. a b c Suomen tilastollinen vuosikirja 1936 (pdf) (s. 12, Taulukko 13. Kaupunkien, kauppalain ja taajaväkisten yhdyskuntain väkiluku vuosina 1815—1935.) 1936. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 13.3.2016.
  63. Suomen tilastollinen vuosikirja 1927 (pdf) (s. 9, Taulukko 11. Kaupunkien, kauppalain ja taajavakisten yhdyskuntain väkiluku 1815—1926.) 1927. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 14.3.2016.
  64. a b c d Suomen tilastollinen vuosikirja 1966 (pdf) (sivu 9. Taulukko 13. Kaupunkien ja kauppalain väkiluku vuosien 1815— 1965 lopussa) 1967. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 13.3.2016.
  65. Suomen tilastollinen vuosikirja 1946-47 (pdf) (s. 12, Taulukko 16. Kaupunkien väkiluku vuosina 1815—1947.) 1948. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 13.3.2016.
  66. Suomen tilastollinen vuosikirja 1956 (pdf) (sivu 9. 13. Kaupunkien ja kauppalain väkiluku vuosien 1815—1955 lopussa) 1957. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 13.3.2016.
  67. a b Suomen tilastollinen vuosikirja 1975 (pdf) (sivu 9. Taulukko 13. Kaupunkien ja kauppalain väkiluku vuosien 1815— 1975 lopussa) 1976. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 13.3.2016.
  68. ”Väestö”, Kuopio 2007 – Tietoa taskuun, s. 5. Kuopion kaupunki, 2007.
  69. a b Tiihonen, Marita: Kuopiolle viimein muuttovoittoa.. Savon Sanomat, 18.1.2008, 101. vsk, nro 17, s. A5.
  70. Kuopion väestö kuopio.fi.
  71. a b c d e f g (TA 2005:4) Kuopion kaupungin strategia vuoteen 2012, 2005. Hallinto- ja kehittämiskeskus. ISSN 0785-0352.
  72. Kuopion strategia 2020 Kuopio, kuopio.fi.
  73. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.2.2018.
  74. Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  75. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  76. a b c ”Alue”, Kuopio 2007 – Tietoa taskuun, s. 4. Kuopion kaupunki, 2007.
  77. Myöhänen, Pentti & Manner, Matias & Hartikainen, Jarno: "Karttula sulautuu Kuopioon" ja "Karttula ja Kuopio yhteen". Savon Sanomat, 1.7.2008, nro 178, s. 1 ja 3.
  78. Nilsiäläisille opas kaupungin palveluista kuntaliitoksessa kuopiossa.fi.
  79. Kuopio ja Nilsiä yhdistyvät Hs.fi. 2.5.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 2.5.2012.
  80. PARAS vastauslomake Tuusniemi: Tuusniemi.fi, Tuusniemen kunta. Viitattu 13.9.2007.
  81. Tuusniemen kunnan strategia 2005-2008 Tuusniemi.fi. Tuusniemen kunta. Viitattu 13.9.2007.
  82. Myöhänen, Pentti: Tuusniemi vaihtaa Kuopio-yhteistyöhön.. Savon Sanomat, 17.12.2007, 100. vsk, nro 346, s. 28.
  83. Tuusniemen perusterveydenhuollon tuottamisvastuusta aiheutuvat muutokset kaupungin 2009 talousarvioon Sosiaali- ja terveyslautakunnan esityslista. 1.4.2009. Kuopion kaupunki. Viitattu 18.4.2009.
  84. Juankoski selvittää kuntaliitosta 14.12.2007. Oikea Asema. Viitattu 16.12.2007.
  85. Kuopion ja Juankosken kaupungit lyövät hynttyyt yhteen tammikuussa www.iltalehti.fi. Viitattu 16.6.2016. fi-FI
  86. Juankoski päätti liittyä Kuopioon Savon Sanomat. 26.8.2014. Viitattu 27.8.2014.
  87. Kuopion ja Juankosken hallitukset hyväksyivät kuntaliitoksen 18.8.2014. Yle Uutiset. Viitattu 29.1.2015.
  88. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  89. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/kuopion-ortodoksinen-seurakunta
  90. http://kuopio.fi
  91. http://kuopio.fi/web/kaupunkitietoa/asuminen
  92. ”Asuminen”, Kuopio 2007 – Tietoa taskuun, s. 6. Kuopion kaupunki, 2007.
  93. kuopio.fi, Kuopion väestö alueittain
  94. Kuopio.fi Suunnittelualuejako 2005
  95. Kustaan tori Tervetuloa Snellmanin ajan Kuopioon!. Kuopion kaupunki. Viitattu 13.2.2009.
  96. Uusia tuulia satamassa www.nmt.fi. 28.3.2018. Viitattu 11.9.2018.
  97. Organisaatio ja historia - Kuopion Musiikkikeskus Kuopion Musiikkikeskus. Viitattu 11.9.2018.
  98. Reunamäki, Hannu: Minimistä Vuoden Teatteri. Savon Sanomat, 21.10.2007, 100. vsk, s. B17.
  99. http://kuopio.fi/web/tilakeskus/teatteriremontti
  100. http://www.sarkaa.fi/
  101. Kuopion karttapalvelu: Kuopion jäähallin sijainti ja kaupunginosajako Kuopion kaupunki, kuopio.fi. Viitattu 22.10.2018.
  102. Jukka-Pekka Räsänen: Keskuskenttä etenemässä: pohdinnassa jopa 8 000 katsojan stadionin kustannusvaikutus (Maksumuuri) Savon Sanomat, savonsanomat.fi. Viitattu 11.9.2018.
  103. KalPa pääsee takaisin kotiin – Niiralan Montun remontti läpäisi tarkastuksen jatkoaika.com. Viitattu 11.9.2018.
  104. Jerri Koskinen: Koko Suomen upein ja toiseksi suurin uimahalli Kuopioon – katso kuvat sisältä ja ulkoa (Maksumuuri) Savon Sanomat, savonsanomat.fi. Viitattu 19.10.2018.
  105. Kuntolaakso YIT, yit.fi. Viitattu 19.10.2018.
  106. Kiinalaisen mäkihypyn kotipesä Kuopioon Mika Kojonkosken opein - Mäkihyppy www.hiihtoliitto.fi. Viitattu 11.9.2018.
  107. Puijon urheilulaakson perusparannus jatkuu - Uutiset | Kuopio www.kuopio.fi. Viitattu 19.10.2018.
  108. Matkustajasatama | Kuopio www.kuopio.fi. Viitattu 11.9.2018.
  109. Anu Pöntinen: Lähijunia saatetaan nähdä Kuopiossa jo tällä vuosikymmenellä 21.8.2012. Yle Uutiset. Viitattu 5.4.2013.
  110. Alkuvuosi tuottaa takseille takkuisen tilin. Savon Sanomat, 1.2.2013, s. 4.
  111. Kuopion työpaikat ja elinkeinorakenne 1.1.2008. Kuopion kaupungin yrityspalvelu, 2008. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 8.1.2009).
  112. a b http://kuopio.fi/web/kaupunkitietoa/elinkeinoelama
  113. Juutilainen, Jouko: "Junttanin tiloihin kauppajätti" ja "Moottoritien varteen uusi kauppajätti".. Savon Sanomat, 19.1.2008, nro 18, s. 1 ja 12.
  114. Finnpulp - Finnpulp Oy www.finnpulp.fi. Viitattu 11.9.2018.
  115. http://projektiuutiset.fi/fi/artikkelit/itella-oyj-postikeskus
  116. Myöhänen, Kati: Intiankeltaista kauppahallia oudoksutaan Kuopiossa 8.11.2012. Yle. Viitattu 31.10.2014.
  117. Pölkki, Minna: Entisen kalahallin paikalla kahvitellaan Kuopiossa Hs.fi. 26.5.2013. Sanoma Media Finland. Viitattu 31.10.2014.
  118. Selvitys: Kuopion keskustassa on entistä vähemmän tyhjiä liiketiloja – lauantaisin auki olevia liikkeitä tarvittaisiin silti lisää Yle Uutiset. Viitattu 11.9.2018.
  119. Juutilainen, Jouko & Tiihonen, Marita: "Ykkösrastin tontille uusi iso ABC" ja "Vielä tulossa kolme suurkauppaa". Savon Sanomat, 8.1.2008, 101. vsk, nro 7, s. 1 ja 10.
  120. https://www.kuopio.fi/c/document_library/get_file?uuid=7ab7ee5e-755d-4616-ac66-ac0de3bd4097&groupId=12111
  121. http://www.maastorakentajat.fi/references/kuopion-matkakeskus/
  122. http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/technopolis-hylkaa-kuopion-linja-autoaseman-rakennushankkeet/2075946
  123. Kuopion Portti toivottaa tervetulleeksi kaupunkiin - Lapti Lapti. 18.12.2017. Viitattu 11.9.2018.
  124. Kaisu Lötjönen: Kuopion uuden matkakeskuksen rakentaminen alkoi – ratapihan uudistaminen odottaa yhä rahoitusta savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 11.9.2018.
  125. http://kaupunkilehti.fi/web/pdf/2014_03/24KALE1811P0.pdf
  126. Taru Rokka: Savilahti-projekti etenee – asevarikon kaavoitus valmisteilla savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 11.9.2018.
  127. Kansainvälistä vetovoimaa Savilahti Kuopio. 2.3.2016. Viitattu 11.9.2018.
  128. http://www.kuopio.fi/c/document_library/get_file?uuid=fcc73487-7bb8-4037-82a2-c284f24064ba&groupId=12167. Koko edeltävän kappaleen lähde.
  129. a b c d e f g ”Koulutus”, Kuopio 2007 – Tietoa taskuun, s. 10. Kuopion kaupunki, 2007.
  130. Kustaa lll:n käskystä Kuopio alkoi kehittyä koulukaupunkina. Viite: Napoleon ja Kuopio: Kuninkaiden Kuopio Pohjois-Savon muisti. Pohjois-Savon museot. Viitattu 11.1.2009.
  131. Landgrén, Lars-Folke: Kuopion ensimmäinen kirjapaino ja sen merkitys (pdf) Valtioneuvoston Snellman 200 -juhlasivusto. 2006. Viitattu 8.1.2009.
  132. Keisarin Kuopio (verkkonäyttely) Kuopio kun Napoleon Moskovaan aikoi – eli elämää Kuopiossa Napoleonin elinaikana 1769–1821. Pohjois-Savon muisti. Viitattu 3.2.2008.
  133. Moilanen, Aatu: Otetaan vastuu omista asioista: Suomen sokeainkoulut kansakoululaitoksen rinnalla vuosina 1865–1939. väitöskirja. Joensuun yliopisto, 2006.
  134. Erityisopetus 1872 1997. Kuopion koulutuspalvelukeskus. Viitattu 3.2.2008.
  135. Vuorikari, Outi: Minna Canth ja Kuopion uudet koulut. Kirjailija Minna Canth 1844-1897. Kuopion kaupunki. Viitattu 12.9.2007.
  136. Kansainväliset vertailut | UEF www.uef.fi. Viitattu 11.9.2018.
  137. Itä-Suomen yliopisto päihitti Helsingin yliopiston kansainvälisessä vertailussa Yle Uutiset. Viitattu 11.9.2018.
  138. Tilastotietoa, Kuopion kaupunki
  139. http://kuopio.fi/web/kaupunkitietoa/vaesto
  140. Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989), s. 82–83.
  141. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2017 (Tilastokeskus 2017)
  142. Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); ; Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012); Kuntavaalit 2017 (Oikeusministeriö 3.5.2017)
  143. Kaupunginjohtajat Kuopion kaupunki. Viitattu 21.6.2009.
  144. Heiskanen, Markku: Valtuuston päätös lainvastainen?. (kaupunginjohtajien puoluetaustat) Viikkosavo, 16.9.2006, s. 10. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 5.9.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]