Pääkaupunkiseutu

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pääkaupunkiseutu tummansinisellä, yhdessä vaalensinisen alueen kanssa muodostuu Helsingin seutu.

Pääkaupunkiseudulla (lyhenne PK-seutu[1]) tarkoitetaan Suomessa Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien muodostamaa aluetta.[2][3] Viisi Suomen viidestätoista yliopistosta ja useimmat suuryritysten pääkonttorit sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, kuten myös Suomen päälentoasema Helsinki-Vantaa.

Pääkaupunkiseudun kunnilla on jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskeva lakisääteinen yhteistyövelvollisuus, joka vuoden 2009 loppuun kuului Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle ja vuodesta 2010 alkaen joukkoliikenne HSL:lle ja jätehuolto (kuten myös vesihuolto) HSY:lle. Kuntayhtymässä voi olla jäseninä muitakin kuntia kuin pääkaupunkiseudun neljä kuntaa (HSL:ssä on Kirkkonummi, Kerava, Tuusula, Sipoo ja seudun ulkopuolelta Siuntio, sekä HSY:ssä jätehuollon osalta Kirkkonummi) ja kuntayhtymä voi tuottaa palveluja myös muille kuin jäsenkunnilleen. Laki pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yhteistoiminnasta tuli voimaan marraskuussa 2009 ja sitä on sovellettu täysimääräisesti vuoden 2010 alusta.[2]

Pääkaupunkiseudun kunnat numeroina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin tuomiokirkko näkyy kauas merelle.
Nokian entinen pääkonttori Keilaniemessä. Espoo on kuuluisa monien suuryhtiöiden pääkonttoreista.
Kunta Asukkaita
31.12.2015[4]
Pinta-ala km²
maata
1.1.2015[5]
Pinta-ala km²
makeaa vettä
1.1.2015[5]
Pinta-ala km²
merivettä
1.1.2015[5]
Pinta-ala km²
yhteensä
1.1.2015[5]
Kunnallis-

veroprosentti
2016[6]

Helsinki 630 225 213,92 0,86 500,70 715,48 18,50
Espoo 270 005 312,19 18,01 197,82 528,02 18,00
Vantaa 214 641 238,35 1,99 0 240,34 19,00
Kauniainen 9 476 5,89 0,11 0 6,00 16,50
Yhteensä 1 124 347 770,35 20,97 698,52 1 489,84

Kasvukeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääkaupunkiseutu on yli 1,1 miljoonan asukkaan kasvukeskus ja Helsingin seudun metropolialueen ydin Suomenlahden rannalla. Alueen väkiluku oli 1 134 347 (31.12.2015)[4] eli noin joka viides suomalainen asuu pääkaupunkiseudulla,[4] seudun pinta-ala on kuitenkin vain 0,2 prosenttia koko maasta. Pääkaupunkiseudun väestön odotetaan väestöennusteen mukaan kasvavan seuraavina vuosikymmeninä muuta maata nopeammin.[7] Seudulla on tiiviistä maankäytöstä huolimatta myös laajoja virkistys- ja luonnonalueita, kuten Nuuksion ja Sipoonkorven kansallispuistot.

Väestöntiheys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asutus on keskimäärin väljää – jopa Pohjoismaiden mittakaavassa – mutta tiivistä Suomen oloissa. Toisaalta Pohjoismaiseen taajamamääritelmään perustuvan Helsingin keskustaajaman väkiluku vuonna 2014 oli 1 214 210 asukasta ja pinta-ala 669 km². Tämä tarkoittaa yhtenäistä kaupunkimaisesti asutettua aluetta, joka on vähintään 200 asukkaan keskittymä ja jossa rakennusten väli ei ylitä 200 metriä. Helsingin taajama-alue ulottuu yhtenäisenä yhdeksän kunnan alueelle ja sen väestötiheys on keskimäärin 1 749 asukasta neliökilometriä kohden. Taajaman muoto Helsingin ulkopuolella on orgaaninen eikä se noudata hallinnollisia rajoja, esimerkiksi pääradan varressa se ulottuu kapeahkona nauhana aina Järvenpäähän asti.

Palvelujen jakautuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoon Leppävaarassa sijaitseva Sello on yksi Suomen suurimpia kauppakeskuksia.
Meilahden tornisairaala.

Pääkaupunkiseudun palvelujen suurin keskittymä on Helsingin keskusta, mutta palveluja on sen ohella runsaasti hajautuneena myös aluekeskuksiin. Näitä aluekeskuksia on yhteensä 18: Helsingissä Itäkeskus, Herttoniemi, Malmi ja Kannelmäki, Vantaalla Myyrmäki, Kivistö, Aviapolis, Tikkurila, Koivukylä, Korso ja Hakunila sekä Espoossa kaupunkikeskukset Leppävaara, Tapiola, Matinkylä, Espoonlahti, Espoon keskus ja paikalliskeskukset Kauklahti ja Kalajärvi.

Useissa aluekeskuksissa etenkin kaupalliset palvelut ovat keskittyneet suuriin kauppakeskuksiin: Itäkeskuksessa sijaitsee Itis, Kannelmäessä Kaari, Myyrmäessä Myyrmanni, Aviapoliksessa Jumbo, Leppävaarassa Sello ja Matinkylässä Iso Omena.

Huonekalu- ja rautakauppa on laajalti keskittynyt syrjäisemmille alueille, mutta pääteiden varsille, kuten Roihupeltoon, Kuninkaalaan, Varistoon, Finnoohon ja Lommilaan.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viisi Suomen viidestätoista yliopistosta sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Helsingin yliopisto toimii Helsingin kaupungin alueella pääosin keskustassa, Kumpulassa, Meilahdessa ja Viikissä. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu toimii Helsingin keskustassa ja muut korkeakoulut suurimmaksi osaksi Espoon Otaniemessä. Svenska Handelshögskolan toimii Helsingin keskustassa, Maanpuolustuskorkeakoulu Santahaminassa ja Taideyliopisto eri puolilla kantakaupunkia.

Eri puolilla pääkaupunkiseutua toimii Metropolia-, Laurea, Haaga-Helia- ja Humak-ammattikorkeakoulujen kampuksia. Ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu Arcada toimii Helsingin Arabianrannassa.

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääkaupunkiseutu kuuluu HYKS-sairaanhoitoalueeseen yhdessä Kirkkonummen ja Keravan kanssa. Sairaanhoitoalue on osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä. HYKSillä on valtakunnallinen vastuu muun muassa elinsiirroista, vaativasta neurokirurgiasta ja vaikeiden palovammojen hoidosta.

HYKSin sairaaloita sijaitsee eri puolilla Helsinkiä, suurimpina Meilahden ja Töölön sairaalat, sekä Espoossa Jorvin sairaala ja Vantaalla Peijaksen sairaala.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinki-Vantaan lentoasema Vantaalla on Suomen vilkkain lentoasema.

Helsingistä lähtevät valtatiet 1, 3, 4 ja 7 sekä kantatiet 45 ja 51. Pääkaupunkiseutua palvelevat kehätiet Kehä I, Kehä II ja Kehä III. Pääkaupunkiseudun mittakaavassa pääteinä voidaan pitää myös Vihdintietä ja Itäväylää.

Helsingistä lähtevät Suomen päärata ja Rantarata. Vantaankosken rata ja Kehärata sijaitsevat kokonaisuudessaan pääkaupunkiseudulla, kuten suurimmaksi osaksi myös Vuosaaren satamarata.

Suomen päälentoasema Helsinki-Vantaan lentoasema sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Pienkoneita palvelee Helsinki-Malmin lentoasema. Helsingin Satama koostuu kolmesta osasta: Vuosaaren satama palvelee pääosin tavaraliikennettä, kun taas Helsingin keskusta-alueilla sijaitsevat Eteläsatama ja Länsisatama palvelevat matkustajaliikennettä.

Joukkoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin metron juna Vuosaaren sillalla.

Pääkaupunkiseudun kunnilla on lakisääteinen velvollisuus hoitaa yhteistoiminnassa alueidensa joukkoliikenne. Joukkoliikenteen hoitamista varten perustettu kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne (HSL) aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa, sitä ennen Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) hoiti liikenteen suunnittelun Helsingin sisäisen liikenteen osalta ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) seutuliikenteen sekä Espoon ja Kauniaisten, Vantaan ja Keravan sisäisen liikenteen osalta. Jäsenkunnat ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi ja Sipoo sekä vuodesta 2018 lähtien myös Siuntio ja Tuusula. HSL:n operoimilla joukkoliikennelinjoilla tehdään vuosittain noin 345 miljoonaa matkaa. Yhtymän perustarkoitus on luoda kattavat liikkumismahdollisuudet ja toimia seudun viihtyisyyden ja elinvoimaisuuden puolesta.[8]

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenneverkon rungon muodostavat metro, lähijunat sekä runkobussilinjat 550 ja 560. Näitä täydentävät monet bussilinjat ja Helsingin kantakaupungin alueella myös raitiovaunut.

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HSL on vastuussa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) laatimisesta. Ensimmäinen suunnitelma HLJ 2011 hyväksyttiin vuoden 2011 keväällä ja se kattaa kaikkien Helsingin seudun 14 kunnan alueen. Suunnittelussa ei tarkastella yksittäisiä hankkeita, vaan koko aluetta ja koko liikennejärjestelmää, johon kuuluvat kaikki joukkoliikennemuodot, kevyt liikenne, yksityisautoilu ja myös tavaraliikenne. Liikennejärjestelmää kehitetään pitkäjänteisesti aina vuoteen 2050 asti. Suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain.[9]

Jätehuolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lakisääteinen pääkaupunkiseudun kuntien välinen yhteistyövelvollisuus koskee myös jätehuoltoa. Jäte- ja vesihuollon hoitamista varten perustettiin YTV:n toiseksi seuraajaksi kuntayhtymä Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY), joka aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa. Sen jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa, mutta se huolehtii sopimuspeusteisesti myös Kirkkonummen jätehuollosta. HSL:n jäsenkunnista Kerava, Sipoo, Siuntio ja Tuusula eivät kuulu HSY:hyn. Kerava ja Tuusula kuuluvat jätehuollon osalta Kiertokapula Oy:hyn, Sipoo Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:hyn sekä Siuntio Rosk 'n Roll Oy Ab:hen. Jokaisella näistä kunnista on oma vesilaitos.

Jätteitä voi tuoda esimerkiksi HSY:n Sortti-asemille. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Espoon länsiosissa, ja siellä on esimerkiksi Pohjoismaiden suurin kaatopaikka. Vantaan itäosissa sijaitsee Suomen suurin jätevoimala.

Tärkeimpiä nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaan Pyhän Laurin kirkko on pääkaupunkiseudun vanhin rakennus.

Helsingissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: YTV

Vuodesta 1970 lähtien pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä ja jätehuoltoa hoiti lakisääteinen Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta -kuntayhtymä. Yhteistyövaltuuskunta saattoi erillisin sopimuksin tarjota palvelujaan myös pääkaupunkiseudun kuntien ulkopuolelle: YTV:llä ja Keravalla oli sopimus seutulippuliikenteestä ja Kirkkonummen kanssa yhteistyösopimus kattoi sekä seutulippuliikenteen ja jätehuollon.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo: P 10.12.2015. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 10.12.2015.
  2. a b Laki pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yhteistoiminnasta Finlex.fi. Oikeusministeriö, Edita Publishing Oy. Viitattu 28.4.2013.
  3. Pääkaupunkiseutu, Suur-Helsinki ja Helsingin seutu; Kotus
  4. a b c Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä 31.12.2015. Väestörekisterikeskus. Viitattu 9.1.2016.
  5. a b c d Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2015 (PDF) Maanmittauslaitos. Viitattu 10.7.2015.
  6. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2016 (PDF) 25.11.2015. Verohallinto. Viitattu 9.1.2016.
  7. Väestöennuste 2009–2060 30.9.2009. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2013.
  8. HSL-yhtymä HSL. Viitattu 5.12.2013.
  9. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HSL. Viitattu 5.12.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]