Nurmijärvi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Uudenmaan kunnasta. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Nurmijärvi
Nurmijarvi.vaakuna.svg Nurmijärvi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.nurmijarvi.fi
Sijainti 60°27′45″N, 24°48′25″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Hallinnollinen keskus Nurmijärven kirkonkylä
Perustettu 1605
Kokonaispinta-ala 367,26 km²
246:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 361,87 km²
– sisävesi 5,39 km²
Väkiluku 42 191
26:nneksi suurin 31.8.2017 [2]
väestötiheys 116,6 as./km² (31.8.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 21,7 %
– 15–64-v. 63,0 %
– yli 64-v. 15,3 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 94,9 %
ruotsinkielisiä 1,2 %
– muut 3,9 %
Kunnallisvero 19,5 %
271:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Kimmo Behm
Kunnanvaltuusto 51 paikkaa
2017–2021[6]
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • Vihr.
 • Ps.
 • Vas.
 • KD

15
11
9
7
6
2
1

Nurmijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 42 191 ihmistä.[2] Nurmijärven pinta-ala on 367,26 km², josta 5,39 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 116,6 asukasta/km². Tuloveroprosentti on 19,5%.[5] Nurmijärven vaakuna on sinipohjainen, jossa on allekkain 2+3+2 luonnonväristä vaaleatukkaista miestä, eli seitsemän veljestä, viitaten Aleksis Kiven synnyinpaikkaan.

Nurmijärven naapurikuntia ovat Espoo, Vantaa, Tuusula, Hyvinkää ja Vihti. Se sijaitsee nopeiden henkilöautoyhteyksien päässä Helsingistä, jonne matka Klaukkalasta kestää noin 30 minuuttia ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle 25 minuuttia. Linja-autoja Helsinkiin kulkee erityisesti Klaukkalasta melko tiheästi valtatietä 3 pitkin. Nurmijärven henkilöliikenne Hyvinkää–Karjaa-radalla lakkautettiin vuonna 1977.

Nurmijärvi on väkiluvultaan Suomen suurin kunta, joka ei käytä itsestään kaupunki-nimitystä. Nimityksestään huolimatta Nurmijärvi on tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan kaupunkimainen kunta,[7] sillä sen suurimmassa taajamassa, Klaukkalassa, asuu yli 17 000 asukasta.[8] Muita taajamia ovat Nurmijärven kirkonkylä, Rajamäki ja Röykkä.

Joukkoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmijärvellä erityisesti Klaukkalasta on tiheät linja-autovuorot Helsinkiin. Klaukkalan Viirinlaaksoon on rakenteilla matkakeskus vanhan linja-autoaseman tilalle. Nurmijärvellä kulkee myös sisäisiä linja-autovuoroja. Nurmijärven kunnanvaltuusto on äänestänyt liittymisestä HSL-kuntayhtymään vuonna 2017, mutta liityntää ei ole tulossa. Myös junaradan jatkamista Klaukkalaan on suunniteltu, todennäköisesti Vantaankosken radan jatkoksi. Viirinlaakson matkakeskuksen alle on varattu tilaa mahdollista rautatieasemaa varten. Marraskuussa 2017 Nurmijärven kunta ja Nurmijärven Linja Oy vaativat selvitystä Helsingin kaupungilta, koskien tietöiden takia erittäin ruuhkaista Mannerheimintietä. Kunta ja Nurmijärven Linja haluavat sujuvoittaa linja-autojen kulkemista. He väläyttivät jopa yksityisautojen siirtämistä kiertoteille ruuhka-aikaan.[9]

Rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmijärven virastotalo, Rajamäen kirkko, Kiljavan sairaala, Rajamäen uimahalli, Klaukkalan kirkko, Seitsemän veljeksen koulu, Urheilupuiston koulu, Isoniitun koulu Klaukkalan koulu Syrjälän koulu Harjulan koulu, Arkadian yhteislyseo, Nurmijärven yhteiskoulu Klaukkalan terveysasema, Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko, monitoimitalo Monikko, Klaukkalan jäähalli, Nurmijärven kirkko, Rajamäen terveysasema, kauppakeskus Viiri, Taaborinvuoren kesäteatteri.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aleksis Kiven synnyinkoti.

Nykyisen Nurmijärven alueella oli asutusta jo esihistoriallisella ajalla, johon viittaavat arkeologiset löydöt ajoittuvat ajalle 45003500 eaa. Keskiajalle tultaessa alueella ei ollut vakituista asutusta, mutta myöhemmin asutus levittäytyi sekä Hämeestä että rannikolta siten, että vuonna 1540 kyliä oli viisitoista ja niissä taloja 115. Hallinnollisesti Nurmijärvi on muodostunut yhdistämällä alueita Lopen, Vihdin ja Helsingin pitäjistä. Itsenäinen seurakunta oli muodostettu jo 1605 ja Nurmijärven hallintopitäjä syntyi vuonna 1775, jolloin alueen asukasluku oli 1471. Hyvinkää erosi emopitäjästään Nurmijärvestä omaksi kunnakseen 1917 ja Siippoon kylä liitettiin Tuusulaan 1931.

Nimensä kunta on saanut keskellä pitäjää sijainneesta järvestä, joka kuivatettiin osittain 1920-luvulla ja kokonaan 1950-luvun lopulla. Toinen suurehko kuivatettu järvi on ollut Perttulassa sijainnut Kuhajärvi. Peltojen osuus kokonaispinta-alasta on Nurmijärvellä suurempi kuin monessa muussa Suomen kunnassa.

Ensimmäiset teollisuuslaitokset syntyivät 1800-luvun lopulla, joukossa myös apteekkari Albin Koposen Nurmijärvelle vuonna 1899 perustama Suomen ensimmäinen lääketehdas. Lääketehtaan päätuotteina oli alvejuuren juurakosta uutettu filisiini, jota myytiin Filisiini- ja Filicon-nimisinä lapamatolääkkeinä. Tehtaan tuottamaa filisiiniä myytiin kapseloituna Kiinaan ja Amerikkaan asti. Nykyisin kauppa, liikenne sekä muut palvelut työllistävät kaksi kolmannesta, teollisuus ja rakentaminen vajaan kolmanneksen ja maatalous runsaat 3 % väestöstä. Suurimpia yksittäisiä työnantajia ovat Altia Oyj ja Teknos Oy Rajamäellä, Polimoon Oy Klaukkalassa sekä Korsisaari Oy.

Nurmijärven asutus jakautui vielä 1960-luvun alkuvuosina tasaisesti kunnan eri osiin. Muuttoliike Nurmijärvelle alkoi kuitenkin kiihtyä vuosikymmenen puolivälin tienoilla ja asutuksen painopiste siirtyi kunnan eteläosiin. Jo vuonna 1970 suurin osa (65 prosenttia) Nurmijärven asukkaista asui taajamissa. Suurimmat taajamat olivat tuolloin Klaukkala (3 500 asukasta), Rajamäki (3 400 asukasta) ja kirkonkylä (2 800 asukasta). Näistä varsinkin Klaukkalan kasvu on perustunut miltei yksinomaan pääkaupunkiseudun läheisyyteen.[10]

Nurmijärven huomattavimpia maatiloja ovat olleet Numlahden ja Raalan kartanot.

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaanjoki virtaa Nurmijärven kunnan halki. Joen varrella Nurmijärven alueella sijaitsee Myllykoski, joka on suosittua kalastusaluetta.
Nurmijärven pohjoisosassa sijaitseva Sääksjärvi kuvattuna lentokoneesta.

Herunen, Kirkonkylä, Klaukkala, Korpi, Korven asema, Leppälampi, Lepsämä, Lintumetsä, Metsäkylä, Myllykukko, Mäntysalo, Nukari, Numlahti, Nummenpää, Palojoki, Perttula, Raala, Rajamäki, Röykkä, Suomies, Uotila ja Valkjärvi

Päätöksenteko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmijärven kunta kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin. Nurmijärven kunnanvaltuustossa on 51 jäsentä. Kunnanhallituksen puheenjohtaja on Outi Mäkelä ja kunnanvaltuuston Petri Kalmi.

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
SDP Kok. SKDL
Vas.
Kesk. SKL
KD
SMP
PS
Vihr. Muut
1976 13 8 22 80,2%
1980 13 12 7 7 2 -- 2a 79,2%
1984 11 12 3 9 1 1 4 2b 73,4%
1988 12 14 3 9 1 1 3 -- 69,8%
1992 13 12 4 7 2 -- 5 -- 70,2%
1996 14 14 4 11 2 -- 6 -- 59,5%
2000 12 14 3 16 2 -- 4 -- 53,3%
2004 12 14 3 17 2 -- 3 -- 58,8%
2008 10 16 2 16 1 3 3 -- 61,1%
2012 9 14 1 12 1 8 5 1c 59,1%
a Liberaalinen kansanpuolue
b Sitoutumattoman vastuuryhmän yhteislista (1), Kommunistinen työväen
ja toimihenkilöiden yhteislista (1)[11]
c Suomen ruotsalainen kansanpuolue
Lähteet: Tilastokeskus,[12] Oikeusministeriö[13]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmijärven kolme suurinta taajamaa ovat Klaukkala, Kirkonkylä ja Rajamäki. Näihin taajamiin ja niiden liepeille on kohdistunut 2000-luvulla voimakasta muuttoliikettä erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvien lapsiperheiden osalta. Väkiluvun kasvaessa taajamat ovat saaneet yhä enemmän kaupunkimaisia piirteitä.[14] Näissä taajamissa asuu 75 % kunnan asukkaista, haja-asutuskin on Nurmijärvellä yleistä. 2010-luvulla, muuttoliikkeen keskittyessä ympäryskuntien sijaan kasvavissa määrin kaupunkiseutujen ydinalueille ja ns. Nurmijärvi-ilmiön vähentyessä, Nurmijärven väkiluvun kasvu on hidastunut.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Nurmijärven väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
22 115
1985
  
24 696
1990
  
28 129
1995
  
30 014
2000
  
33 104
2005
  
37 391
2010
  
39 937
2015
  
41 905
Lähde: Tilastokeskus.[15][16]

Kuuluisia nurmijärveläisiä tai Nurmijärvellä syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmijärvellä on peruskoulutuksen osalta 17 alakoulua (yksi ruotsinkielinen), 2 yhtenäiskoulua, 1 erityiskoulu ja kolme yläkoulua.

Toisen asteen koulutuksen osalta Nurmijärvellä on kolme lukiota ja yksi ammattikoulu. Kirkonkylässä Nurmijärven yhteiskoulun lukio, Rajamäellä Rajamäen lukio ja Klaukkalassa Arkadian yhteislyseo. Viimeksi mainittu on yksityinen, kaksi muuta ovat Nurmijärven kunnan ylläpitämiä. Ammattikoulu sijaitsee Perttulassa.

Sääksjärven rannalla Kiljavalla sijaitsevat myös Sak-Opisto ja Humanistisen ammattikorkeakoulun Nurmijärven yksikkö.

Rajamäellä toimii Työtehoseuran aikuiskoulutuskeskus.

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmijärvellä toimii kolme kunnallista terveysasemaa: Kirkonkylän, Klaukkalan ja Rajamäen terveysasemat. Lisäksi Nurmijärvellä sijaitsee Kiljavan sairaala, joka toimii nykyään kuntoutussairaalana. Vuoteen 1932 asti Röykässä toimi Nummelan keuhkotautiparantola, ja samassa rakennuksessa toimi vuoteen 1989 asti Röykän psykiatrinen sairaala.

Liikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmijärvi tarjoaa runsaasti liikuntamahdollisuuksia erilaisten lenkkipolkujen, urheilualueiden, jäähallin ja kuntosalien myötä. Nurmijärven urheiluseuroja ovat mm. Nurmijärven Jalkapalloseura, Kurra Hockey, Nurmijärven Yleisurheilu, Rajamäen kehitys, Rajamäen Rykmentti, menestynyt salibandyseura SB-Pro sekä Nurmijärven Taitoluistelijat. Urheilualueita/kenttiä löytyy Klaukkalasta, Kirkonkylältä ja Rajamäestä.

Nurmijärvellä toimii neljä partiolippukuntaa: Jukolan Veljet ja Siskot, Klapaset, Rajamäen Metsänkävijät ja Lepsämän partio.

Nurmijärvellä sijaitsee myös Nurmijärvi Golf (NGK), joka sijaitsee Hanko-Hyvinkää-tien varrella. Kentällä on yhteensä 27 reikää sekä kaikille avoin par 3 -rata.[17]

Kaupalliset palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntaan oli/on suunnitteilla kauppakeskuksia Rajamäen Kylänpäähän ja Klaukkalan Viirinlaaksoon. Kylänpään kauppakeskuksen rakennustyöt aloitettiin aitaamalla rakennusalue loppukesästä 2017. Kylänpään kauppakeskukseen tulee kaksi päätoimijaa ja 6-8 pienempää liikettä. Viirinlaaksoon oli alunperin suunnitteilla Prisma, mutta HOK-Elanto vetäytyi hankkeesta, ja avasi uuden S-Marketin Brunniin. Viirinlaaksoon on tällä hetkellä rakenteilla kunnallistekniikkaa ja matkakeskus. Kauppakeskuksesta ei ole vielä tietoa. Kuitenkin kunnan kaupalliset palvelut ovat parantuneet väestönkasvun myötä. Nurmijärveltä löytyy runsaasti ruokakauppoja, apteekit, ravintoloita, pikaruokaravintoloita, erikoisliikkeitä, huoltoasemia ja autohuoltoja.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmijärven nimikkolintu on palokärki (Dryocopus martinus), nimikkoeläin on mäyrä (Meles meles), nimikkokasvi on kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix-mas). Kiljavalla sijaitsee kirkasvetinen ja laskuojaton Sääksjärvi, jonka vesi vaihtuu maaperän kautta. Se on itse asiassa Suomen suurin lähde, jota koristavat poikkeuksellisen upeat hiekkarannat. Kaikkiaan Nurmijärven alueella on vain vähän järviä: Valkjärvi Klaukkalan luoteispuolella, Vaaksinjärvi Röykässä ja Herustenjärvet kunnan pohjoispäässä. Pieni osa Vihtijärveä on Nurmijärven luoteiskulmassa.

Palojoen kylässä on vuodesta 1953 lähtien vietetty Taaborinvuoren Kivi-juhlia Aleksis Kiven kunniaksi. Ensimmäinen juhla järjestettiin teatterinjohtaja Vilho Siivolan aloitteesta.

Muutaman kilometrin päässä kirkonkylästä, Helsinki-Hämeenlinna -moottoritien ja vanhan kolmostien välissä, sijaitsee vuonna 2001 valmistunut tanssihalli Ruusulinna.

Kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmijärvellä on kolme evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvaa kirkkorakennusta. Vanhin niistä on Nurmijärven kirkko, joka on vuonna 1793 valmistunut puukirkko Nurmijärven kirkonkylässä. Muut evankelis-luterilaiset kirkot ovat Rajamäen kirkko ja Klaukkalan kirkko. Klaukkalassa sijaitsee myös ortodoksinen Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, elokuu 2017 31.8.2017. Tilastokeskus. Viitattu 7.10.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  5. a b Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Kuntavaalit 2017, Nurmijärvi Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2017.
  7. http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/kunta/001-2016/kunta_kr.html Tilastollinen kuntaryhmitys 2016
  8. http://www.nurmijarvi.fi/kuntatieto_ja_paatoksenteko/tietoa_kunnasta/taajamat_ja_kylat/klaukkala
  9. riikka.jokinen@media.fi: Nurmijärvi älähtää Helsingin tietöistä – 5 kilometrin matkaan kuluu jopa 40 minuuttia Nurmijärven Uutiset. Viitattu 16.11.2017.
  10. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 405–406. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973.
  11. Kunnallisvaalit 1984 (Tilastokeskus), s. 108.
  12. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2012 (Tilastokeskus 2012)
  13. Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012)
  14. Nurmijärven taajamat ja kylät Nurmijärven kunta. Viitattu 8.12.2009.
  15. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  16. Väestönmuutosten ennakkotiedot tapahtumaneljänneksen mukaan alueittain 2010 - 2017 30.6.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.7.2017.
  17. Nurmijärvi Golf Nurmijärvi Golf. Viitattu 9.8.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nurmijärvi.