Numlahden kartano

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Numlahden kartano (ruots. Numlax gård) sijaitsee Uudellamaalla Nurmijärven Valkjärven kylässä.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartano syntyi 1594 kun ratsumestari Klaus Hästesko sai läänityksenä viisi Paijalan kylän taloa ja hankki pian haltuunsa myös loput neljä kylän taloista. Talojen entisitä omistajista tuli kartanon rälssiviljelijöitä. Kartanoa hoiti Hästeskon vaimo Bengta Creutz ja hänen tyttärensä Anna Skoo peri kartanon isänsä kuoltua.lähde?

1600-luvun lopulla kartanon omisti Elisabet Crusebjörn (1638–1709). Hän oli vuokrannut sen Esaias Austrellille, joka kohteli säälimättömästi ja kovakouraisesti kartanon alustalaisia. Vuokraajan ja alustalaisten välit kiristyivät kunnes 2. maaliskuuta 1697 kartanon torppari Juho Markunpoika ja hänen veljenpoikansa Juho Abrahaminpoika murhasivat kirveellä Austrellin ja tämän vaimon Kristina Dahlin. Murhien jälkeen uhrit haudattiin kartanon eteisen lattian alle ja teon jäljet siivottiin pois. Torpparit murtautuivat kartanon huoneisiin ja keräsivät arkuista suuren ryöstösaaliin, johon kuului 200 taaleria rahaa, hopeisia pikareita ja lusikoita, sormuksia sekä erilaista vaatetavaraa ja ruokaa. Murhaajat pakenivat Nurmijärveltä ensin Viipuriin ja sieltä Tallinnaan, missä heidät pidätettiin huhtikuussa. Molemmat tuomittiin kesäkuussa 1697 kuolemaan ja menettämään omaisuutensa.

Rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartano osittain kaksikerroksinen päärakennus on peräisin vuodelta 1876. Pihapiirissä on myös luultavasti 1700-luvulta oleva pitkä mansardikattoinen siipirakennus. Kartanon tiilestä tehdyt talousrakennukset ovat 1900-luvun alkupuolelta.[1]

Kartanolla oli läheisen Kuhakosken rannalla mylly ja saha. Myöhemmin kartanolla oli myös oma sähkölaitos, tiilitehdas sekä meijeri.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nurmijärvi: Valkjärvi-Numlahti-Perttula kulttuurimaisema Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo. Museovirasto. Viitattu 23.2.2016.
  2. Nurmijärven historiaa Nurmijärven kunta. Viitattu 23.2.2016.