Sipoo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sipoo
Sibbo
Sipoo.vaakuna.svg Sipoo.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°22′37″N, 025°15′43″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Kuntanumero 753
Hallinnollinen keskus Nikkilä
Perustettu 1425
Pinta-ala ilman merialueita 342,64 km²
228:nneksi suurin 2019 
Kokonaispinta-ala 698,60 km²
172:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 339,62 km²
– sisävesi 3,02 km²
– meri 355,96 km²
Väkiluku 20 924
50:nneksi suurin 31.8.2019 [2]
väestötiheys 61,61 as./km² (31.8.2019)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 19,7 %
– 15–64-v. 63,4 %
– yli 64-v. 16,9 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 62,6 %
ruotsinkielisiä 33,2 %
– muut 4,2 %
Kunnallisvero 19,25 %
287:nneksi suurin 2019 [5]
Kunnanjohtaja Mikael Grannas
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
  2017–2021[6]
 • RKP
 • Kok.
 • Vihr.
 • SDP
 • Kesk.
 • Ps.
 • KD

17
11
5
5
2
2
1
www.sipoo.fi
Sipoon saaristoa

Sipoo (ruots. Sibbo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Helsingin seudulla, Uudenmaan maakunnassa. Sipoon naapurikuntia ovat lännessä Helsinki, Vantaa, Kerava, Tuusula ja Järvenpää, idässä Porvoo ja Pornainen sekä pohjoisessa Mäntsälä. Kunnassa on 20 924 asukasta[2] ja sen pinta-ala on 698,60 km², josta 339,62 km² on maata ja loput 3,02 km² sisävesialueita.[1] Sipoo on osa Helsingin metropolialuetta [7]

Kunta on kaksikielinen. Asukkaista 63 prosenttia ilmoittaa äidinkielekseen suomen ja 33 prosenttia ruotsin.

Vuoden 2009 alussa Sipoosta siirrettiin noin 30 neliökilometrin laajuinen alue Helsinkiin. Siirrettyyn alueeseen kuuluvat muun muassa Östersundom, Karhusaari ja Landbo.

Sipoon rannikolla on suosittuja kesäasutussaaria, joista suurimpia ovat Löparö, Norrkullalandet, Simsalö ja Kaunissaari (ruots. Fagerö). Asutus keskittyy kunnan pientaajamiin (Box, Martinkylä, Söderkulla, Talma ja Västerskog) sekä Nikkilään. Sipoon asukasmäärä on kasvanut 1980–90-luvuilla pääkaupunkiseudun muuttoliikkeen vuoksi. Asukkaiden työssäkäynti suuntautuu kuitenkin pääasiassa Helsinkiin.

Sipoo liittyi HSL-alueeseen 1. tammikuuta 2012, joten Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Kauniaisissa, Keravalla ja Kirkkonummella käytössä oleva matkakortti kelpaa myös Sipoon linja-autoliikenteessä. Siirtymäkauden liikennöintisopimukset kuitenkin jatkuvat vielä monta vuotta; viimeinen sopimus päättyy vasta vuoden 2019 lopussa.[8]

Helsingin metrolle suunnitellun itäisen jatkeen Mellunmäestä olisi tarkoitus alustavasti ulottua Sipoon Majvikiin[9] ja siitä mahdollisesti vielä Sipoonlinnaan asti.[10]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sipoossa on tehty joitakin kivikautisia esinelöytöjä. Pronssikaudelta on jäänyt hiidenkiukaita. Hämäläisten on arveltu siirtyneen alueelle viimeistään vuoden 1000 tienoilla. Siitepölytutkimusten perusteella maata on viljelty alueella kuitenkin jo 800-1000-luvuilla. Vahvoja vanhoja hämäläiskyliä ovat olleet Paipis, Savijärvi ja erityisesti Linnanpelto eli Borgby. Myös Mårtensbyssä, Savijärven tytärkylässä Nickbyssä ja Borgbyn tytärkylässä Härtsbyssä on ollut alkuperäisiä hämäläistaloja.[11][12]

Ensimmäisten ruotsalaisten siirtolaisten on arvioitu tulleen alueelle 1300-luvulta lähtien. Ruotsalainen asutus levittäytyi Sipoonjokea pitkin pohjoiseen ja asutti sen rannat voimakkaimmin Sipoon kirkon seudulla, jossa vanhan suomalaisasutuksen jäljet ovat melkein täysin hävinneet. Ruotsalaisasutus on pohjoisessa keskimäärin nuorempaa kuin lännempänä, mihin viittaa se, että pitäjän suurimmilla kylillä on kristillisen etunimen sisältämät nimet.[11]

Sipoo oli aluksi Porvoon kappeliseurakuntana. Sipoon seurakunta perustettiin 1425. 1600-luvulla pitäjään perustettiin lukuisia aateliskartanoita kuten Östersundom, Hitå ja Eriksnäs. 1600-luvulla pitäjässä oli myös salpietarikeittämö ja 1700-luvulla aloitettiin kalkin louhinta ja tiilenvalmistus. 1700–1800-luvun elinkeinoja olivat lisäksi laivanrakennus ja talonpoikaispurjehdus. Täysin ruotsinkielisestä Sipoosta tuli kaksikielinen vuonna 1953, enemmistökielenä ruotsi. Vuodesta 2003 suomi on virallisesti ollut kunnan enemmistökieli.

Vuoden 2009 alueliitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin kaupunki esitti kesällä 2006 valtioneuvostolle, että läntisestä Sipoosta liitettäisiin noin 50 neliökilometriä maata Helsinkiin. Sipoon kunta vastusti esitystä ja piti perusteluita liitokselle lainvastaisina. Valtioneuvosto päätti 28. kesäkuuta 2007 äänin 8–4 Sipoon lounaisosan, selvitysmies Pekka Myllyniemen ehdotuksen mukaisen noin 30 neliökilometrin suuruisen alueen liittämisestä Helsinkiin vuoden 2009 alusta [13]. Päätöksestä jätettiin useita valituksia korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin hylkäsi ne 15. tammikuuta 2008.[14]

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sipoossa on muun muassa kalkkilouhos, ja kunta on pitkään ollut maatalousvaltainen. Tunnettuja sipoolaisia tuotteita ovat Ingmanin meijerituotteet ja Livalin valaisimet.

Keravan Energia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keravan Energian omistavat Keravan ja Sipoon kunnat. Yritys ostaa ydinvoimaa Olkiluodon voimalasta. Keravan Energia sijoittaa 17 miljoonaa euroa Fennovoiman ydinvoimalaan. Keravan Energian toimitusjohtaja on Fennovoiman emoyhtiön toimitusjohtaja elokuusta 2015.[15] [16]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen. Sipoon ja Helsingin välistä osakuntaliitosta ei kuitenkaan ole huomioitu tiedoissa vuosien 1980–2008 osalta, tämä selittää väkiluvun pienen laskun vuoden 2010 kohdalla.[17]

Sipoon väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
12 971
1985
  
13 875
1990
  
14 671
1995
  
15 497
2000
  
17 477
2005
  
18 719
2010
  
18 253
2015
  
19 399
Lähde: Tilastokeskus.[17]

Kylät ja taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sipoon maarekisterikylät:[18] Borgby, Boxby, Broböle, Eriksnäs, Gesterby, Hangelby, Härtsby, Hindsby, Hitå, Immersby, Kallbäck, Kirkonkylä, Löparö, Martinkylä, Massby, Myras, Nevas, Nikkilä, Östersundom, Paippinen, Pigby, Savijärvi, Skräddarby, Spjutsund, Svartböle ja Träskby.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Sipoossa oli 20 310 asukasta, joista 16 832 asui taajamissa, 3 227 haja-asutusalueilla ja 251 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Sipoon taajama-aste on 83,9 %.[19] Sipoon taajamaväestö jakautuu kuuden eri taajaman kesken:[20]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Helsingin keskustaajama* 8 103
2 Söderkulla* 7 306
3 Träskby 579
4 Etelä-Paippinen 304
5 Linnanpelto 293
6 Savijärvi 247

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Sipoon keskuspaikka Nikkilä ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on Martinkylän ja Talman tavoin osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Sipoon lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle.[20] Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 268 296 asukasta ja sen pinta-ala on 680,12 neliökilometriä.[21] Söderkullan taajama ulottuu osittain Helsingin kaupungin ja pieneltä osin myös Vantaan kaupungin alueelle.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Sipoossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[22]

Nämä seurakunnat muodostavat Sipoon seurakuntayhtymän (ruots. Sibbo kyrkliga samfällighet).

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sipoon alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[23]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Sipoon kunnan nykyisellä alueella.

Sipoonjoki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sipoonjoki on noin 37 kilometriä pitkä, monihaarainen joki, josta noin 30 km sijaitsee Sipoossa. 1800-luvun lopulla joki oli vielä niin leveä ja syvä, että siinä pystyi liikkumaan laivoillakin. Nykyisellään se muistuttaa joiltakin osiltaan enemmänkin ojaa. Joen mukaan on nimetty Sipoon toinen yläaste, Sipoonjoen koulu.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fiskträsk on järvi Sipoossa

Sipoon tiilikirkko (T. Decker, 1885) ja vanha Pyhän Sigfridin harmaakivikirkko (1400-luvun alkupuolelta), Paippisten kyläkirkko, Savijärven ja Söderkullan kartanot.

Sipoon vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sipoon kunnan vaakunan on suunnitellut heraldikko Olof Eriksson. Vaakunassa on mustaa taustaa vasten hopeinen suden pää aaltoilevaksi muotoillun parrun päällä. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanvaakunan 16.6.1954 ja Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan 25.2.1955.

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Topeliusviikko, tammikuun puolivälissä
  • Susihiihto, maaliskuun alussa
  • Susirock, toukokuun lopulla
  • Sipoon messut kesäkuun alussa[24]
  • Sipoon kesä soi, kesällä
  • Kesäteatteri (Sipoon teatteri), heinä-elokuussa
  • Naarassuden juoksu, elokuun lopulla
  • Kalkkirantajazz, elokuun alussa

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sipoon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla paistetut maksaviipaleet sipulin ja pekonin kera, erilaiset laatikkoruoat, lihakeitto, riisipuuro, luumukeitto ja piimälimppu.[25]

Tunnettuja sipoolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sipoon ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiatietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2019M01*-2019M08* 31.8.2019. Tilastokeskus. Viitattu 8.10.2019.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. Kuntavaalit 2017, Sipoo Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2017.
  7. http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/region_cities/city_urban/city_maps/FI
  8. Sipoon kunnanvaltuuston pöytäkirja 3.10.2011
  9. Metro raideliikenneratkaisuna [kaavaluonnos] Yhteinen Östersundom. Viitattu 27.5.2019.
  10. Näin itämetro jatkuisi Sipoossa Tekniikka&Talous. Viitattu 27.5.2019.
  11. a b V.-P. Suhonen: Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi vuonna 2007 Museovirasto/RHO. Viitattu 3.7.2016.
  12. Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 62. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
  13. http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/id63643.html
  14. KHO:2008:1 Korkein hallinto-oikeus.
  15. Fennovoiman emoyhtiön Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtaja vaihtuu yle 21.8.2015
  16. Keravan Energia jatkaa Fennovoima-hankkeessa
  17. a b Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2017 28.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 19.3.2019.
  18. Sipoo Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 10.10.2018.
  19. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
  20. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
  21. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
  22. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  23. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta
  24. https://www.sipoonmessut.fi/ Sipoon messut
  25. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 63. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]