Nils Gustaf Borgström
Nils Gustaf Borgström (9. helmikuuta 1918 Helsinki – 10. lokakuuta 2002 Sipoo) oli suomalainen maanviljelijä, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.[1]
Nils Gustaf Borgsrömin vanhemmat olivat maanviljelysneuvos Nils Borgström ja Ruth Aschan ja puoliso vuodesta 1942 Christina Paulig, kauppaneuvos Eduard Pauligin tytär. Lääkäri Carl-August Borgström oli hänen veljensä. Nils Gustaf Borgström tuli ylioppilaaksi vuonna 1935 ja valmistui agronomiksi Helsingin yliopistosta. Sotavuosina hän palveli merivoimissa ja toimi Valtion viljavaraston asiamiehenä. Sotien jälkeen Borgström opiskeli vielä maataloutta Uppsalassa Ruotsissa. Vuonna 1945 hänestä tuli Sipoon Östersundomin kartanon omistaja setänsä Erik Borgströmin jälkeen.[1][2]
Nils Borgström osallistui isänsä kuoltua myös veljiensä kanssa omistamansa Baggbyn kartanon viljelyyn. Östersundomissa hän viljeli turnipseja, mutta paneutui erityisesti karjatalouteen. Vuonna 1951 hän toi lihakarjatuotannon edelläkävijänä Suomeen ensimmäiset Aberdeen-Angus-naudat. Borgström oli Sipoon kunnanvaltuutettu ja osallistui aktiivisesti karja- ja maatalousalan järjestötyöhön, samoin kuin puutarha- ja metsänhoitoalojen yhdistyksiin. Hänellä oli myös liike-elämän luottamustehtäviä ja hän hoiti opetustehtäviä Helsingin yliopistossa. Vuonna 1976 hänet kutsuttiin Ruotsin metsä- ja maatalousakatemian jäseneksi. Maanviljelysneuvoksen arvonimen Borgström sai vuonna 1969. Sotilasarvoltaan Borgström oli reservin yliluutnantti (1961).[1][2][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Nils Borgström Biografiasampo. Viitattu 15.4.2022.
- ↑ a b Kuka kukin on 1978, s. 87. Viitattu 15.4.2022.
- ↑ Ihmiset. Kartanonomistaja kasvatti lihakarjaa. Maanviljelysneuvos Nils Gustaf Borgström. (Tilaajille) Helsingin Sanomat. 5.5.1998. Viitattu 15.4.2022.
|
