Karjaa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Karjaa
Karis
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Raasepori
Karjaa.vaakuna.svg Karjaa.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°04′15″N, 023°39′45″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Raaseporin seutukunta
Perustettu 1930 (kaupungiksi 1977)
Kuntaliitokset Karjaan mlk (1969)
Liitetty 2009
– liitoskunnat Pohja
Tammisaari
Karjaa
– syntynyt kunta Raasepori
Pinta-ala 214,76 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 196,82 km²
– sisävesi 17,94 km²
Väkiluku 9 155  [2]
(31.12.2008)
väestötiheys 46,51 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 17,2 %
– 15–64-v. 64,5 %
– yli 64-v. 18,3 %

Karjaa (ruots. Karis) on entinen Suomen kaupunki. Karjaa sijaitsee Uudellamaalla, Suomen etelärannikolla. Karjaa yhdistyi Pohjan ja Tammisaaren kanssa 1. tammikuuta 2009 Raaseporin kaupungiksi.

Karjaan keskustaajamassa on 8 079 asukasta (31.12.2011).[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karjaan alue on ollut alun perin varsinaissuomalaisten asuttama alue. Tälle alueelle saapuivat myöhemmin Länsi-Uudenmaan ensimmäiset ruotsalaissiirtolaiset, jotka nimittivät alueen suomalaiskylää Finnbyksi. Kylän nautinta-alue ulottui merelle, ruotsalaisten asutuksen perusteella nimeämään Finneholmenin saareen asti. Kyseisen saaren nimi on varhaisissa lähteissä kirjoitusasussa Veckasaar, joka on lienee ollut saaren alkuperäinen suomenkielinen nimi.[5]

Karjaa mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1326 ja se oli keskiajan alussa Länsi Uudenmaan keskusalue. Karjaan vanha keskus oli Finnby, suomalaisten kylä, joka sijaitsee nykyisen Karjaan liepeillä. Tämän kylä lähistöllä oleville viljelyskelpoisille maille myös keskiajalla alueelle tulleet ruotsalaiset asettuivat.[5]

Karjaan keskeisyydestä kertoo se, että siellä tehtiin koko maakunnan piispantarkastukset ja siellä asui myös Uudenmaan veronkantaja. Myöhemmin hallintokeskus muutti Karjaalta Raaseporin linnaan.[5]

Karjaan kaupunkiin kuului myös Mustio (ruots. Svartå), joka sijaitsee Karjaan keskustasta n. 14 km Lohjan suuntaan. Mustio on ollut Suomen ensimmäisen rautaruukin sijoituspaikka 1500-luvun puolivälissä. Ruukin perustajana Ruotsin silloinen kuningas Kustaa Vaasa. Väitetään myös, että Suomen toisen auton olisi hankkinut Mustiolle kamariherra Hjalmar Linder 1900-luvun alussa. Vuonna 1873 avattu Hanko–Hyvinkää-rata ja vuonna 1899 avattu rautatieyhteys Turkuun synnyttivät Karjaalle asutustaajaman. Suora junayhteys Helsinkiin saatiin, kun säännöllinen rautatieliikenne Pasilan ja Karjaan välillä alkoi 1. syyskuuta 1903.

Karjaan kirkonkylästä tuli kauppala vuonna 1930, ja samalla Karjaan kauppala erosi Karjaan maalaiskunnasta, johon Mustiokin kuului. Karjaan maalaiskunta liittyi 1. tammikuuta 1969 Karjaan kauppalaan ja vuonna 1977 Karjaa muuttui kauppalasta kaupungiksi.

Ennen lakkauttamistaan Karjaan kunnallisveroprosentti ehti olla Suomen korkein, 21 prosenttia. Kaupunki oli kaksikielinen ja enemmistö, 59 prosenttia asukkaista, puhui äidinkielenään ruotsia ja 38 prosenttia suomea. Karjaa kuului Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kaupunginvaltuustossa oli 35 kaupunginvaltuutettua.

Kylät ja taajamat sekä kyliä kirkonkirjojen mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Backby, Backgränd, Bengtsmora, Björnbollstad, Bondby, Brasby, Bredvik, Brynikbacka, Bålaby, Båtsmora, Bällarby, Bällby, Degerby, Domargård, Dönsby, Finnbacka, Finnby, Grabbacka, Gösbacka, Heimos, Hållsnäs, Högben, Ingvallsby, Joddböle, Jällsby, Kansbacka, Karjaan asema (Karis station), Karjaan keskusta (Karis centrum), Kasabacka, Kasaby, Kaunislahti (Grundsjö), Kiila (Kila), Kleven, Knapsby, Konungsböle, Kroggård, Kudiby, Kurby, Kvarvbacka, Leppi (Läpp), Lågbacka, Lövkulla, Mangård, Meltola (Mjölbolsta), Mjölnarby, Mustio (Svartå), Nyby, Osmundsböle, Pappila (Prästgården), Päsarby, Reiböle, Romsarby, Sannäs, Sepänkylä (Smedsby), Snällböle, Starkom, Sutarkulla, Svarvarböle, Svedja, Torsböle, Visanbacka, Västanby, Österby

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karjaan kautta kulkee valtatie 25, josta eroaa liittymä noin kolme kilometriä keskustasta kantatie 51:lle Helsinkiin

Karjaan rautatieasemalla pysähtyvät useimmat Helsingin ja Turun väliset junat. Sieltä kulkee myös taajamajunia Hankoon.

Karjaalla on Bäljensin rautatietunneli.[6]

Yrityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • SBA-Interior Ab, Mustio, laivateollisuus (huonekalut, seinä- ja lattiaelementit), sekä laser- ja metallityöalihankinta. Suurin yksittäinen työnantaja Karjaan kaupungissa (v. 2004)
  • Oy Sisu Auto AB, Suomen ainoa kuorma-autotehdas.

Urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 1.1.2009.
  4. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2011 8.2.2013. Tilastokeskus. Viitattu 22.3.2013.
  5. a b c Kari Tarkiainen: Ruotsin itämaa, s. 121, 124. Svenska litteratursällskapet i Finland. Helsinki., 2010.
  6. Resiina-lehti

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]