Siirry sisältöön

Hanko–Hyvinkää-rata

Wikipediasta
Hanko–Hyvinkää-rata
Perustiedot
Reitti Hyvinkää–Hanko
Avattu 1873
Omistaja Suomen valtio
Ylläpitäjä Väylävirasto
Tekniset tiedot
Pituus 148,4 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys kyllä
Liikenteenohjaus
Ohjauskeskus Helsinki (Pasila)
Suojastus kyllä
Kulunvalvonta JKV
Km   Lyh. Liikennepaikat
 Riihimäelle
99,0 Hy Hyvinkää
 Karkkilaan
 Helsinkiin
Hyvinkää (Hangon rata)
Suomen rautatiemuseo
Vantaanjoki
92,5 Vrl Viertola
Valtatie 3:n ylitys
Seututien 130 alitus
90,0 Npo Noppo
Valtatie 25:n ylitys
87,7 Periäinen
85,9 Altian raide
85,5 Rm Rajamäki
80,3 Kiv Kiljava
Seututien 132 alitus
77,1 Rö Röykkä
74,8 Kor Korpi
72,4 Tyrysoja
70,1 Haimoo
66,5 Sel Selki
62,9 Otp Otalampi
Seututien 120 alitus
60,3 Katinhäntä
55,4 Oja Ojakkala
 Olkkalaan (pur.)
Valtatie 2:n alitus
48,4 Nm Nummela
44,8 Hiidenmäki
Seututien 110 ylitys
Valtatie 1:n ylitys
40,8 Mui Muijala
34,8 Lo Lohja
 Lohjan satamaan (pur.)
 Lohjan satamaan
5,0 Loj Lohjanjärvi
Seututien 116 ylitys
31,4 Keskilohja
Valtatie 25:n alitus
24,6 Virkkala
21,5 Krn Kirkniemi
14,8 Mso Mustio
12,8 Ingvalla
7,9 Mel Meltola
 Helsinkiin
0,0 Kr Karjaa
 Turkuun
 Hankoon
Merkkien selitykset
Km   Lyh. Liikennepaikat
 Hyvinkäälle
 Helsinkiin
0,0 Kr Karjaa
 Turkuun
Seututien 111 ylitys
4,2 Kaskimaa
9,1 Raasepori
13,4 Dra Dragsvik
Valtatie 25:n ylitys
16,2 Tms Tammisaari
16,5 Sataman sivuraide
Pohjanlahti (silta)
19,0 Trollböle
22,3 Kisa
27,0 Sgy Skogby
sivuraide (SSAB)
31,9 Lpo Lappohja
Koverharin sivuraide
36,0 Krogars
39,1 Sta Santala
41,4 Dmv Dynamiittivaihde
45,8 Kop Koppnäs
48,2 Hkp Hanko-Pohjoinen
48,6 Hnkt Hanko tavara
49,3 Hnk Hanko asema
51,8 Tulliniemen raiteet
Merkkien selitykset

Hanko–Hyvinkää-rata on vuonna 1873 valmistunut yksiraiteinen, alun perin yksityinen rautatie, joka johtaa Hangosta 149 kilometrin päähän pääradan varrelle Hyvinkäälle. Muita kuntia radan varrella ovat Nurmijärvi, Vihti, Lohja ja Raasepori. Liikennepaikkoja radalla on 14.[1]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hyvinkään rautatieasema

Radan rakentamisen rahoittivat pietarilaiset liikemiehet.[2] Hankkeen etuna nähtiin Hangon edullinen sijainti talvisatamana, joka pysyi Pietaria pidempään jäätymättömänä ja mahdollisti siten ­ulko­maan­kaupan talvi­aikanakin. Rata koettiin jatkeeksi muutamaa vuotta aikaisemmin valmistuneelle Riihimäki–Pietari-radalle, ja yhdessä ratojen suunniteltiin välittävän Venäjältä Keski-Eurooppaan suuntautuvaa liikennettä. Radan rakennustyöt alkoivat maaliskuussa 1872 ja päättyivät syyskuussa 1873. Rakentajina oli suomalaisten lisäksi venäläisiä ja puolalaisia. Säännölliselle liikenteelle rata avattiin 8. lokakuuta 1873.[3] Liikennöinnin alussa matka-aika Hangon ja Hyvinkään välillä oli noin neljä ja puoli tuntia.[4]

Toiminta osoittautui tappiolliseksi, ja vuonna 1875 rata myytiin valtiolle hyvin edulliseen hintaan. Pietarin talviliikenteestä kovaa kilpailua kävi vuonna 1870 Viroon valmistunut Baltian rata.[5]

Sen jälkeen kun Helsingistä Karjaan kautta Turkuun johtava rantarata vuonna 1903 valmistui, Hanko–Hyvinkää-rata on jakautunut selvästi kahteen osaan: Hyvinkää–Karjaa-rataan ja Karjaalta Hankoon johtavaan Hangon rataan.

Hanko–Hyvinkää-ratayhteyden mukaan on saanut nimensä radan alkukohtaan Hyvinkäälle rakennettu uusi asuinalue Hangonsilta.

Liikennöinti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Radalla kulkee keskimäärin kahdeksan tavarajunaa päivässä, ja se on tärkeä Suomen vientiteollisuuden kuljetusreitti. Radalla kuljetetaan muun muassa metallituotteita, paperia, raakapuuta ja sellua.[1][6]

Kesällä 2025 henkilöjunaliikenne palasi sähköistetylle Hanko–Hyvinkää-radalle. Riihimäen ja Hangon välillä oli mahdollista matkustaa H-lähijunalla 23.6.–27.7. välisenä aikana, kun Espoon kaupunkiradan rakennustöistä johtuva liikennöintikatko rantaradalla esti junien kulun Helsingin ja Hangon välillä. H-lähijuna pysähtyi Riihimäen ja Karjaan välillä ainoastaan Hyvinkäällä Suomen Rautatiemuseolla[7] sen veturitallin takana olevalla raiteella.[8] Karjaasta eteenpäin Hangon radalla juna pysähtyy normaalisti H-lähijunan asemapaikoilla ja seisakkeilla.[9] Pysähtyminen Hyvinkään ja Karjaan välisillä asemapaikoilla Lohjalla, Vihdissä ja Nurmijärvellä olisi vaatinut kunnilta investointeja väliaikaisiin seisakkeisiin.[10][11] Lohja ja Vihti päättivät kustannussyistä jättäytyä kokeilun ulkopuolelle.[12] Lähijunavuoro osoittautui suosituksi ja kaikki kesän vuorot myytiin täyteen jo 26.6. mennessä.[13]

Sähköistys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikennevirasto laati Hanko–Hyvinkää-radan sähköistämisestä suunnitelman, joka oli nähtävillä kunnissa syksyllä 2013.[14] Viimeisin ratasuunnitelma valmistui syksyllä 2019. Sähköistyshankkeeseen kuului myös Hangon satamaradan, Kirkniemen pistoraiteen ja Lappohjan satamaraiteen sähköistäminen. Yhteensä sähköistettävien raiteiden pituus oli 165 kilometriä. Sähköistyksen lisäksi radan tasoristeyksiä parannettiin. Hankkeen käynnistämisestä päätettiin vuonna 2020.[6] Kustannusarvio oli 62 miljoonaa euroa[15] ja rakennustyöt tehtiin vuosina 2021–2024.[16]

Ensimmäinen sähköllä kulkenut juna ajoi Karjaan ja Hyvinkään välin 2. tammikuuta 2025, jolloin tehtiin radan koeajo.[17] Traficom hyväksyi sähköistyksen 29. tammikuuta 2025 ja ensimmäiset sähköiset tavarajunat kulkivat Hangon satamaan 3. helmikuuta 2025.[18]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 Hyvinkää–Hanko-radan kapasiteetin parantaminen (PDF) (s. 3) 2022. Väylävirasto. Viitattu 28.4.2023.
  2. ↑ Bergström, Matti & Kilpiö, Olavi (toimittajat): Leveät kiskot. Suomen yleiselle liikenteelle avatut yksityiset leveäraiteiset rautatiet, s. 119–177. Hyvinkää: Suomen rautatiemuseo, 2008. ISBN 978-951-96543-9-3
  3. ↑ Itälahti 2022, s. 18–19
  4. ↑ Itälahti 2022, s. 20
  5. ↑ Zetterberg, Seppo: Yhteisellä matkalla. VR 150 vuotta, s. 39. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-34742-3
  6. 1 2 Strandberg, Mira: Ilonhuudahduksia Länsi-Uudellamaalla – 30 vuoden lobbaukset tuottavat tulosta, kun Hanko-Hyvinkää –rata sähköistetään Hangötidningen/Hangon lehti. 18.6.2019. Arkistoitu 13.7.2019. Viitattu 13.7.2019.
  7. ↑ Lähijunalla Riihimäeltä Hankoon tulevana kesänä 7.5.2025. VR. Viitattu 14.5.2025.
  8. ↑ Lagström, Mia: Hanko-juna pysähtyy Rautatiemuseolla. Aamuposti, 21.5.2025. ISSN 1459-8663
  9. ↑ H-juna aloittaa liikenteen Hangon ja Karjaan välillä 8.1.2024 12.12.2023. VR. Viitattu 14.5.2025.
  10. ↑ Okko, Laura: Henkilöjunaliikennettä Nurmijärvelle? Hankoradan avaaminen henkilöliikenteelle on taas esillä Nurmijärven Uutiset. 17.6.2024. Viitattu 14.5.2025.
  11. ↑ Nurmilaakso, Jukka: Hankoradan henkilöliikenne tekemässä yllätyspaluun Vihtiin – kesäliikennettä suunnitellaan jo ensi vuodelle Vihdin Uutiset. 17.6.2024. Viitattu 14.5.2025.
  12. ↑ Nurmilaakso, Jukka: Henkilöliikenne kulkee kesällä myös Lohjalle ja Vihtiin – mutta ei pysähdy täällä Länsi-Uusimaa. 9.5.2025. Viitattu 14.5.2025.
  13. ↑ Kesän Riihimäki-Hanko -lähijunayhteydellä innokas vastaanotto – vuorot täynnä - VR vr.fi. 26.6.2025. Viitattu 21.8.2025.
  14. ↑ Hyvinkää–Hanko Liikennevirasto. Arkistoitu 1.8.2015. Viitattu 23.8.2015.
  15. ↑ Hyvinkää–Hanko-radan sähköistys ja tasoristeyksien parantaminen Väylävirasto. Viitattu 29.3.2020.
  16. ↑ Tiainen, Paula: Lukuisia vaarallisia tasoristeyksiä poistuu Hangon ja Hyvinkään väliltä, kun rata sähköistyy – Näin muutos vaikuttaa asukkaiden arkeen Yle Uutiset. 30.8.2021. Viitattu 31.10.2021.
  17. ↑ Ensimmäinen sähköjuna ajoi Hyvinkään ja Karjaan välillä. Aamuposti, 9.1.2025, s. 5.
  18. ↑ Ensimmäiset sähkövetoiset tavarajunat liikennöivät Hyvinkää-Hanko-radalla. Aamuposti, 5.2.2025, s. 5. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.2.2025.
Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hanko–Hyvinkää-rata&oldid=23505234”