Tämä on suositeltu artikkeli.

Turku

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Turku
Åbo
Turku.vaakuna.svg Turku.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Ylärivi: Näkymä Turun tuomiokirkon tornista kohti keskustaa2. rivi: Turun linna, lippu ja Tall Ships' Races Turussa3. rivi: Joulurauhan julistus, tuomiokirkko ja keskiaikamarkkinatAlarivi: Aurajokirantaa keskustassa ja Yliopistonkadun kävelykatu
Ylärivi: Näkymä Turun tuomiokirkon tornista kohti keskustaa
2. rivi: Turun linna, lippu ja Tall Ships' Races Turussa
3. rivi: Joulurauhan julistus, tuomiokirkko ja keskiaikamarkkinat
Alarivi: Aurajokirantaa keskustassa ja Yliopistonkadun kävelykatu
www.turku.fi
Sijainti 60°27′05″N, 022°16′00″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Hallinnollinen keskus Turun keskustaajama
Perustettu 1200-luvun lopulla
Kuntaliitokset Turun kuntaliitokset
Maaria (1967)
Kakskerta (1968)
Paattinen (1973)
Pinta-ala ilman merialueita 249,12 km²
250:nneksi suurin 2018 
Kokonaispinta-ala 306,36 km²
261:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 245,67 km²
– sisävesi 3,45 km²
– meri 57,24 km²
Väkiluku 189 930
6:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 773,1 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 12,9 %
– 15–64-v. 66,9 %
– yli 64-v. 20,3 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 84,0 %
ruotsinkielisiä 5,4 %
– muut 10,6 %
Kunnallisvero 19,5 %
271:nneksi suurin 2017 [5]
Turun kaupunginjohtaja Minna Arve[6]
Hallituksen puheenjohtaja Lauri Kattelus[7]
Turun kaupunginvaltuusto 67 paikkaa
– puheenjohtaja Elina Rantanen[8]
  2017–2021[9]
 • Kok.
 • Vihr.
 • SDP
 • Vas.
 • Ps.
 • Kesk.
 • RKP
 • KD

17
14
12
12
5
3
3
1

Turku (ruots. Åbo) on Suomen kaupunki ja Varsinais-Suomen maakunnan keskus, joka sijaitsee Aurajoen suulla Saaristomeren rannikolla. Kaupungin asukasluku on 2018 huhtikuussa 189 930[10] ja Turun seutukunnan 328 219[11]. Tämä tekee Turusta asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurimman kunnan ja kolmanneksi suurimman kaupunkialueen.

Kaupungin arvioidaan syntyneen 1200-luvulla, mikä tekee siitä Suomen vanhimman kaupungin. Vuosi 1229 mainitaan usein perustamisvuotena. Turku oli pitkään Suomen merkittävin asutuskeskus, maan ensimmäinen pääkaupunki 1809–1812, ja 1840-luvulle saakka myös Suomen suurin kaupunki. Turku on yhä alueensa paikallishallinnollinen, taloudellinen ja kulttuurinen keskus. Kaupunki on Lounais-Suomen aluehallintoviraston päätoimipaikka ja Varsinais-Suomen maakunnan pääkaupunki. Turussa sijaitsee lisäksi Suomen arkkipiispanistuin. Toisin kuin yliopisto ja useat valtion virastot, sitä ei siirretty uuteen pääkaupunkiin Helsinkiin Turun palon jälkeen.

Turku on tunnettu etenkin kulttuurikaupunkina. Pitkän historiansa vuoksi se on ollut näyttämönä useissa historiallisissa tapahtumissa, ja se on vaikuttanut laajalti koko Suomen historiaan. Historiansa sekä poliittisen ja maantieteellisen asemansa vuoksi Turulla on ollut merkittävä vaikutus lähes kaikilla kulttuurin saroilla. Vuonna 2011 Turku oli Euroopan kulttuuripääkaupunkina yhdessä Viron pääkaupungin Tallinnan kanssa[12].

Turkua pidetään usein Suomen porttina länteen. Kaupunki on merkittävä kaupallinen satamakaupunki, ja Turun satamasta on tiheä matkustajalauttaliikenne Maarianhaminaan sekä Tukholmaan. Lisäksi Turun lentoasema on Suomen neljänneksi vilkkain ja rahtimääriltään toiseksi suurin lentoasema.[13] Lounais-Suomi on yksi Suomen tärkeimmistä valmistavan teollisuuden tuotantokeskittymistä ja meriteollisuuden ydinalue. Tuotanto on voimakkaassa kasvussa ja kasvunäkymät ulottuvat yli 2020-luvun puolivälin. Lääketeollisuus on toinen Turun merkittävä teollisuuden alue. Sekä meri- että lääketeollisuuden voimakkaat kasvunäkymät ovat luoneet korkeasuhdannetta myös muille toimialoille, erityisesti rakentamiseen.[14]

Kaupunki on virallisesti kaksikielinen, ja vuoden 2017 lopussa sen asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia 5,4 %.[15]

Turun rajanaapureita ovat Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Parainen, Pöytyä, Raisio ja Rusko. Näistä Naantalin ja Paraisten kanssa Turulla on vain merirajaa ja Pöytyän, Mynämäen, Maskun ja Nousiaisten kanssa rajaa vain yhdessä pisteessä Kuhankuonon rajakivellä.[16] 1900-luvulla Turkuun on liitetty Maarian, Paattisten ja Kakskerran kunnat sekä alueita muiden muassa Kaarinasta ja Raisiosta.

Nimen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomenkielisen nimityksen kaupungille uskotaan periytyvän muinaisvenäläisestä kauppapaikkaa tarkoittavasta sanasta tǔrgǔ.[17][18] Turkua käytetään edelleen tietyissä murteissa samaisesta sanasta aikoinaan periytyneen torin merkityksessä vaikkakin Turku nykyään ymmärretään useammin kaupungin nimeksi kuin toria tarkoittavaksi sanaksi. Käsitys tällä hetkellä on se, että kyseisen sanan toivat Fennoskandian alueelle novgorodilaiset kauppiaat.[19] Turun ruotsinkielinen nimi Åbo, alunperin Aboa, tulee mahdollisesti jokea tarkoittavasta alusta å ja loppusosasta asukas eli bo(a).[20]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Turun historia

Keskiajan Turku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koroisten raunioille on pystytetty muistomerkiksi valkea risti.

Turun historia aloitetaan usein kirjeestä, jonka paavi Gregorius IX päiväsi 23. tammikuuta 1229. Kirjeessä annettiin lupa siirtää Suomen piispanistuin soveliaampaan paikkaan. Ilmeisesti tämä tarkoitti siirtoa Nousiaisista Koroisiin.[21] Aurajokilaakso oli ollut vaurasta ja suhteellisen tiheästi asuttua aluetta jo rautakaudella, joten ei ole yllättävää, että hiippakunnan keskus siirrettiin sinne.[22]

Varsinainen Turun kaupunki muodostui 1200-luvun lopulla hieman Koroistenniemeä alemmas Aurajoen varteen Unikankareen kummun läheisyyteen. Arkeologi Markus Hiekkanen on arvellut, että kaupunki perustettiin kuninkaan, piispan ja vuonna 1249 perustetun dominikaanikonventin yhteisestä aloitteesta. Kaupunkia ei kuitenkaan perustettu asumattomalle maalle, vaan paikalla oli peltoja ja luultavasti myös talonpoikaiskylä[23]. Kaupungin tarkkaa perustamisvuotta ei tiedetä, koska mitään aiheeseen liittyvää asiakirjaa ei ole säilynyt. Unikankareelle rakennettu tuomiokirkko vihittiin käyttöön vuonna 1300.[24]

Piispanistuimen ja dominikaaniluostarin sijaintipaikkana Turku oli keskiaikaisen Suomen kirkollinen ja opillinen keskus. Keskiaikainen Turku oli myös vilkas kaupan ja merenkulun keskus. Se oli Suomen suurin ja samalla koko Ruotsin valtakunnan suurimpia ja tärkeimpiä keskiaikaisia kaupunkeja. Kaupungin lähellä sijainnut Turun linna oli tärkeimpiä maallisen vallan tukikohtia Suomen alueella. Linnan antamasta suojasta huolimatta kaupunki joutui keskiajalla useita kertoja sotanäyttämöksi. Novgorodilaiset ryöstivät kaupunkia vuonna 1318 ja tanskalaiset 1509 ja 1522.[25][26]

Turku 1500-luvulta Ruotsin vallan loppuun[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun akatemian vihkiäiset vuonna 1640, osa Albert Edelfeltin maalausta.
Turun keskusta vuonna 1811 pian Ruotsin vallan ajan päättymisen jälkeen.

Keskiajan jälkeenkin Turku säilytti asemansa Suomen suurimpana kaupunkina. Juhana-herttuan pitäessä hoviaan Turun linnassa vuosina 1556–1563 turkulaiset saivat nähdä välähdyksiä keskieurooppalaisesta loistosta. Turun linnaa piiritettiin 1500-luvulla yhteensä kuusi kertaa Ruotsin valtataistelujen yhteydessä,[27] mutta 1600-luvulla kaupungin olot olivat paljon rauhallisemmat. Turun asema laajan alueen keskuksena korostui 1600-luvun aikana, kun sinne perustettiin lukuisia koulu- ja hallintolaitoksia. Esimerkiksi lääninhallitus perustettiin Turkuun vuonna 1617 ja Suomen ensimmäinen hovioikeus, Turun hovioikeus vuonna 1623[28]. Kuningatar Kristiina antoi käskyn perustaa Turkuun Suomen ensimmäinen yliopisto, Turun akatemia, vuonna 1640.[29] Turussa asui 1600-luvulla noin 3 000 asukasta, jotka olivat paitsi pappeja, kauppiaita, käsityöläisiä ja palvelijoita, nyt myös virkamiehiä, opiskelijoita ja yliopiston henkilökuntaa. Kreivi Pietari Brahe toimi Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1637–1640 ja 1648–1654 tehtävänään alueen hallinnon hoitaminen. Tätä tehtävää varten Turun linnassa oli kenraalikuvernöörin virasto.[30]

1600-luvun suotuisa kasvu tyrehtyi vuosina 1700–1721 suuren Pohjan sotaan ja sitä seuranneeseen isoonvihaan eli venäläiseen miehitykseen. Turku oli isonvihan aikana venäläisen miehityshallinnon keskus. Vuosina 1742–1743, hattujen sodan aikana, kaupunki miehitettiin jälleen pikkuvihan myötä. Pikkuviha päättyi Turun rauhana tunnettuun rauhansopimukseen.[31] 1700-luvun jälkipuolisko oli rauhaisampaa, ja sitä leimasi Turussa teollisuuden kasvu. Turussa toimi 1700-luvulla kaksi valtakunnan suurimpiin kuulunutta tupakkatehdasta. Laivojen rakentaminen alkoi Turussa vuonna 1732 perustetulla Åbo Gamla Skeppswarf -telakalla, ja telakkateollisuudesta kehittyi aikaa myöten kaupungin merkittävin teollisuudenhaara.[32] Kaupungin asukasluku nousi ja oli vuosisadan vaihtuessa jo noin 11 000. 1700-luvun lopulla kulttuuri ja tiede kukoistivat kaupungissa. Tästä esimerkkeinä olivat esimerkiksi ensimmäisen kasvitieteellisen puutarhan ja laboratorioiden perustaminen, sekä Suomen vanhimman sanomalehden Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo ilmestyminen vuonna 1771.[33] Vuonna 1790 Turussa perustettiin Suomen vanhin yhä toimiva yhdistys, Musikaliska Sällskapet i Åbo eli Turun Soitannollinen Seura.[34]

Venäjän vallan aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Turku 1800-luvulla
Turun palo vuonna 1827 oli katastrofi kaupungin kehitykselle.
Vuonna 1876 avattu rautatieasema yhdisti Turun entistä kiinteämmin muuhun Suomeen.

Turussa ei ryhdytty minkäänlaiseen vastarintaan venäläisten marssiessa kaupunkiin lokakuussa 1809 Suomen sodan yhteydessä. Elämä Turussa jatkui miehityksestä huolimatta rauhallisena. Turun hovioikeus jatkoi venäläisten saapuessa istuntoaan ja myöhemmin keväällä Turun piispa Jacob Tengström ja Turun akatemian opettajakunta vannoivat uskollisuudenvalan keisarille.[32]

Turusta tuli 1809 Suomen suuriruhtinaskunnan keskushallinnon sijoituspaikka eli autonomisen Suomen pääkaupunki. Turussa oli historiallisen asemansa vuoksi entuudestaan tärkeitä virastoja. Turun tuomiokapituli ja piispa olivat maan johtava kirkollinen auktoriteetti. Turussa sijaitsi yliopisto, ja kaupunki oli Suomen kaupan ja merenkulun keskus. Pääkaupunki siirrettiin kuitenkin Helsinkiin vuonna 1812, koska keisari Aleksanteri I:n mielestä Turku oli ruotsalaismielinen ja liian lähellä entistä emämaata. Myöhemmin Carl Erik Mannerheim, jota pidetään Suomen ensimmäisenä pääministerinä, kommentoi muistelmissaan, että pääkaupungin siirtäminen Turusta Helsinkiin oli hänen mielestään virhe, johon olivat vaikuttaneet suomalaiset ”onnenonkijat ja projektimaakarit”.[35]

Arkkipiispanistuinta lukuun ottamatta viimeisetkin keskushallinnon elimet ja Turun akatemia siirrettiin uuteen pääkaupunkiin vuoden 1827 Turun suuren palon jälkeen. Pohjoismaiden historian tuhoisimman kaupunkipalon jälkeen uuden asemakaavan Turkuun laati Carl Ludvig Engel. Jälleenrakennuksen jälkeen kaupunki oli arkkitehtuuriltaan Euroopan yhtenäisimpiä kokonaisuuksia. Turku pysyi Suomen suurimpana kaupunkina 1840-luvulle asti.[36] 1800-lukua leimasi kaupungin uuden nousun lisäksi kansallinen herätys, fennomania. Perusta liikkeelle oli niin sanotussa Turun romantiikassa.[37]

Suomen itsenäistymisen jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Turku 1900-luvulla
Aurakatu Turun keskustassa 1910-luvulla.
Turun linna kesällä 1941 Neuvostoliiton pommitusten jälkeen.

Heti Suomen itsenäistymisen jälkeen alkaneessa Suomen sisällissodassa Turku oli muiden suurten kaupunkien tapaan punaisten hallinnon alla. Sota oli kuitenkin lyhyt, ja kevään 1918 aikana Turussa olleet punaiset vetäytyivät. Talvi- ja jatkosodan aikana Turku kärsi Neuvostoliiton pommituksista. Muun muassa Turun linna kärsi tuhoa, ja sen lähialue sekä Martin kaupunginosa pommitettiin lähes täysin maan tasalle. Neuvostoliitto pudotti talvisodan aikana kaupunkiin 4 000 pommia, jotka tuhosivat tai vaurioittivat yli 600 rakennusta. Pommituksissa kuoli 52 ja haavoittui 151 henkeä. Turku olikin Viipurin jälkeen talvisodan pommitetuin kaupunki.[38] Presidentti, marsalkka Mannerheim oli sodan jälkeen sitä mieltä, että pääkaupunki pitäisi siirtää Helsingistä Turkuun, sillä Suomi joutui Moskovan välirauhassa vuonna 1944 luovuttamaan aivan Helsingin vierestä Porkkalan Neuvostoliitolle tukikohdaksi.[39]

Sodan jälkeen Turun väkiluku kasvoi voimakkaasti suurten ikäluokkien synnyn ja maaltamuuton myötä. Turkuun on liitetty kokonaan kolmen naapurikuntaa ja osia kahdesta naapurikunnasta ajanjaksolla 1930-luvulta 1970-luvulle.[40] Noina 40 vuotena Turku kymmenkertaisti pinta-alansa. Vielä 1930-luvulla Turkuun kuului lähes yksinomaan kantakaupungin ruutukaava-alue. Sitä ympäröineet Aurajoen pohjois- tai länsipuoliset alueet kuuluivat Maariaan, etelä- tai itäpuoliset Kaarinaan. Vuonna 1939 Turkuun liitettiin osa Kaarinan ja vuonna 1944 osa Maarian kunnasta. Näissä liitoksissa molempien kuntien kirkonkylätkin liitettiin Turkuun, samoin kuin Nummenmäen, Vähä-Heikkilän ja Raunistulan taajaväkiset yhdyskunnat, joista Raunistula oli kuulunut Maariaan, muut Kaarinaan. Vuonna 1967 Turkuun liitettiin loputkin Maarian kunnasta, vuotta myöhemmin Kakskerran saaristokunta ja vuonna 1973 Paattisten kunta. Raisiosta Turkuun on liitetty Mälikkälän, Pahaniemen, Artukaisten, Pansion ja Pernon kaupunginosat. Viimeisimpänä näistä liitettiin Perno alueelle rakennettavan Wärtsilän telakan vuoksi.[41] Tämän jälkeen kaupungin laajentuminen maa-alueilla on pysähtynyt naapurikuntien, etenkin Raision ja Kaarinan haluttomuuteen tehdä kuntarakenneselvityksiä Turun kanssa ja luovuttaa uusia maa-alueita Turulle. Vuonna 2006 valtioneuvosto määräsi kuitenkin Turun lähialueen kunnat yhteiseen selvitystyöhön kuntarakenteen uudistamisesta. Asia nousi uudestaan pinnalle 2010-luvulla ja vuonna 2015 Turun lähikunnat Raisio, Kaarina, Rusko ja Lieto päättivät hylätä kuntien yhdistymisen Suur-Turuksi[42]. 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alkupuolellla Turku on kehittynyt vilkkaaksi kauppa- ja matkailukaupungiksi.[22]

Kaupunkikuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

360 asteen panoraamakuva Turusta Turun tuomiokirkon tornista katsottuna.
360 asteen panoraamakuva Turusta Turun tuomiokirkon tornista katsottuna.

Ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Ruissalosta Pikisaareen syksyllä 2009.

Turun pinta-ala oli 2018-01-01 1. tammikuuta 2018 maanmittauslaitoksen mittausten mukaan 306,36 km², josta 245,67 km² on maata, 3,45 km² sisävesialueita ja loput 57,24 km² merivesialueita.[1] Turun rajanaapurikuntia ovat Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Pöytyä, Raisio ja Rusko. Mäet ovat etelästä pohjoiseen Kakolanmäki, Puolalanmäki, Samppalinnanmäki, Aninkaistenmäki, Yliopistonmäki, Vartiovuorenmäki ja Kerttulinmäki.[43] Kaupungin korkein kohta on Karhunsauna (89 metriä) joka sijaitsee Tortinmäessä.[44] Turku tunnetaankin seitsemän kukkulan kaupunkina. Kukkulat ovat C.L.Engelin nimeämiä. Vuonna 2015 Turun filharmoninen orkesteri jalkaantui kukkuloille ja Leif Segerstamin johdolla soitti Sibeliuksen Finlandian.[45]

Turun pohjoisimmasta kolkasta eteläisimpään on matkaa yhteensä 45 kilometriä. Sen pohjoisin osa, kaupunkiin 1973 liitetty entisen Paattisten kunnan alue, ulottuu pitkän ja kapean kiilan muotoisena Kuhankuonon kahdeksan kunnan rajapyykille, joka on Turun pohjoisin kohta. Turun alueen suurin leveys sen sijaan on vain 15 kilometriä. Turun lounaisosa koostuu saarista, joista suurimmat ovat Ruissalo, Hirvensalo, Satava ja Kakskerta.[46] Saarten metsät ovat pääosin mäntyvaltaisia, mutta niissä on myös reheviä lehtoja.[47]

Ruissalon saari Turun edustalla on sekä luonnoltaan että kulttuurihistorialtaan arvokas ja monipuolinen alue koko Suomessa ja Turun tärkeimpiä luonnonsuojelullisia kohteita. Sen lehdot kuuluvat kansalliseen lehtojensuojeluohjelmaan, ja lähes koko saari liitettiin Natura 2000 -verkostoon vuonna 2000. Jo ennen Natura-verkkoon liittämistä saarelle oli perustettu Ruissalon ja Marjaniemen luonnonsuojelualueet, joiden yhteispinta-ala on noin 85 hehtaaria. Ruissalo mukaan lukien Turun kaupungin alueella sijaitsee kymmenen luonnonsuojelualuetta. Lisäksi Turun kaupunki omistaa puolet Pähkinäisten saaresta Naantalissa.[48] Aivan Turun pohjoisimmassa kärjessä sijaitsee osa Kurjenrahkan kansallispuistosta.[49]

Vesistöt, merialue ja saaret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aurajokea Turun Halisissa.

Turku sijaitsee Saaristomeren rannalla Aurajoen suulla. Kaupungin keskustan halki virtaava Aurajoki on Suomen merkittävimpiä ja Varsinais-Suomen suurimpia jokia. Aurajokilaakson ikivanha kulttuurimaisema on kansallismaisema. Joki on vaikuttanut Turun historiaan merkittävästi. Kaupunki syntyi joen itäpuolelle (eli eteläpuolelle), ja siellä sijaitsevat tai ovat sijainneet muun muassa Turun tuomiokirkko, Turun akatemia, Vanha Suurtori, Raatihuone ja ensimmäiset koulut. Paikalliset kutsuvat sen vuoksi Aurajoen itäpuolta nimellä ”täl pual jokke” ja nykyisen ydinkeskustan ja Kauppatorin puolta nimellä ”tois pual jokke”. Joen eri puolia kutsutaan myös Åboksi (”täl pual”) ja Turuksi (”tois pual”) kaupungin yliopistojen (Turun yliopisto ja Åbo Akademi) vanhojen sijaintipaikkojen mukaan. Nimiä käytetään erityisesti, kun kerrotaan förin vievän ihmisiä risteilylle reitillä Turku–Åbo–Turku.[50]

Aurajoki virtaa Turussa hieman alle yhdeksän kilometrin matkan itä–länsi-suunnassa. Se on keskimäärin noin 50 metriä leveä. Turun keskustan kohdalla joen syvyys on 2,5–5 metriä, mutta tuomiokirkolta ylöspäin veneilykelpoinen uoma kapenee ja madaltuu huomattavasti. Joen ylittää Turun alueella yhdeksän siltaa sekä lisäksi lautta, Föri. Paikoin rautatiesillan jälkeen Nummessa olisi mahdollista ylittää joki juuri ja juuri kävellen. Veneilyä Tuomiokirkkosillasta yläjuoksulle päin haittaavat karit.[51] Aurajoki soveltuu kuitenkin hyvin melontaharrastukseen.[52]

Aurajoen lisäksi kaupungissa on useita pienempiä jokia ja ojia. Vähäjoki saa alkunsa Paattisilta Paattistenjoen nimellä, josta se virtaa Maarian läpi ja yhtyy Aurajokeen Koroisissa. Raisionjoki laskee mereen Ruissaloa vastapäätä Artukaisissa. Järvijoki kulkee Tortinmäen poikki ja laskee Aurassa Aurajokeen. Suurimmat järvet ovat Kakskerran saaressa sijaitseva Kakskerranjärvi, Hirvensalon saaressa sijaitseva Illoistenjärvi sekä tekojärvi Maarian allas.[53]

Nunnanoja ja Haaraoja yhtyvät Ikkalassa Paattistenjoeksi. Jaaninoja laskee Lausteelta Laukkavuoren ja Kuralan poikki Aurajokeen. Topinojan reitti kulkee Metsämäestä Halisten ja Räntämäen kautta Vähäjokeen. Vähäjokeen laskee myös Piipanoja, joka saa alkunsa Saramäestä ja yhtyy Vähäjokeen Orikedolla. Kuninkoja saa alkunsa Raisiosta, mutta virtaa Turussa muun muassa Länsikeskuksen ja Pläkkikaupungin ohitse ja sen jälkeen tunnelia pitkin sataman alitse Pohjoissalmeen.[54] Sikaoja on entinen Aurajoen sivuhaara, joka juoksi Kupittaalta Vähä-Heikkilän läpi Aurajokeen, mutta se on nyttemmin suljettu viemäriputkeen.

Aurajoki virtaa savisten viljelymaiden halki, joten sen vesi on sameaa ja sisältää ravinteita ja kiintoaineita. Sen ekologinen tila on välttävä. Joessa on ajoittain sinileväkukintoja ja hygieenisiä ongelmia. Merialueen tilaan vaikuttavat jokien tuomat ravinteet ja asutuksen jätevedet, teollisuuden kuormitus on vähäistä.[55]

Saari ja kesämökki Turun saaristossa.

Turun merialue ulottuu lännessä Airiston selälle. Sen ja keskustan välissä ovat Turun suurimmat saaret Hirvensalo ja Ruissalo sekä Hirvensalon eteläpuolella Satava ja Kakskerta. Turun satama sijaitsee pääosin Aurajoen suun ja Ruissalon sillan välisellä alueella, ja sinne johtava laivaväylä kulkee Hirvensalon ja Ruissalon välistä Pukinsalmea pitkin. Pohjoispuolisesta manneralueesta Ruissalon erottaa pitkä ja paikoitellen kapea Pohjoissalmi, jonka manteren puoleisella rannalla on myös osa Turun rahtilaivasatamaa.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halisten alue talvella.

Turun ilmasto on suhteellisen merellinen ja leuto. Vuoden keskilämpötila on noin 6 °C, ja sademäärä on tyypillisesti 700 mm vuodessa.[56] Pysyvä lumipeite saadaan yleensä vasta vuodenvaihteen tienoilla, ja valkea joulu tulee vain 6–8 kertaa kymmenestä.[57] Toisinaan Aurajoki jäätyy niin, että sen jään päällä voi kävellä, hiihtää tai luistella, mikä on varsin suosittua.[58][59][60] Aurajoen jäiden lähtemistä on tilastoitu vuodesta 1800: jäät lähtevät joesta yleensä maalis–huhtikuun vaihteessa. Vaihtelua kuitenkin esiintyy: vuonna 1875 jäät lähtivät vasta toukokuussa ja 1990 jo helmikuussa. Vuosi 2008 oli hyvin poikkeuksellinen, sillä ensimmäistä kertaa koko seuranta-aikana Aurajoki ei varsinaisesti jäätynyt lainkaan.[61]

Turussa on mitattu myös yksi Suomen kaikkien aikojen korkeimmista lämpötiloista: 35,9 °C 9. heinäkuuta 1914.[62] Lämpötila oli koko maan suurin mitattu lämpötila heinäkuun 2010 loppuun saakka, jolloin tämä kyseinen ennätys rikottiin Liperissä Joensuun lentoasemalla 37,2 asteella.[63]

Turku on asettanut kaupunginvaltuuston hyväksymässä kestävän kehityksen ohjelmassa tavoitteekseen olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2029 mennessä.[64]

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Turun kaupunginosat
Districts of Turku 2017.jpg

Turussa on 87 kaupunginosaa.[65] Turun kaupunki on jaettu yhdeksään suuralueeseen, joihin kuuluu 45 tilastoaluetta. Kussakin tilastoalueessa on yksi tai useampi pienalue, joita Turussa on yhteensä 134.[66]

1970-luvulla ja sen jälkeen Turkuun ovat muodostuneet suuret lähiöt, jotka rakennettiin edellä mainittujen pientaloalueiden ulkopuolelle. Turkulaisia lähiöitä ovat Patterinhaka, Iso-Heikkilä, Uittamo, Ilpoinen, Harittu, Luolavuori, Lauste, Varissuo, Pääskyvuori, Kurala, Kohmo, Halinen, Runosmäki, Hepokulta, Teräsrautela, Nättinummi, Länsinummi, Suikkila, Härkämäki, Jyrkkälä, Pansio, Perno ja Jäkärlä. Näistä Iso-Heikkilän kaupunginosassa sijaitseva Patterinhaka on Turun vanhin kerrostalolähiö.[67] Jäkärlä sijaitsee muusta kaupunkirakenteesta erillään pohjoisessa Liedon rajan lähellä. 1990-luvulta alkaen Turussa on rakennettu varsinkin Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran saarille, ja toisaalta jo rakennettuja alueita on pyritty tiivistämään täydennysrakentamisella.[68]

Turun keskusta-alue muodostuu ruutukaava-alueesta, jonka C. L. Engel suunnitteli Turun palon jälkeen vuonna 1827. Katuverkon suunnan perustaksi tuli Linnankatu, jonka mukaan mukaan muut kadut rakennettiin joko sen kanssa yhdensuuntaisiksi tai sitä vastaan kohtisuoriksi.[69] Kaavoitettu kaupunkialue rajautui lounaassa mereen, kaakossa Itäiseen Linjakatuun eli nykyiseen Kupittaankatuun ja luoteessa Läntiseen Linjakatuun eli nykyiseen Ratapihankatuun, joka tuolloisen suunnitelman mukaan olisi ulottunut merenrantaan saakka.[70] Engelin kaavan mukainen rakentaminen kesti vuosikymmeniä, ja jotkin kaupunginosat kuten Port Arthur rakennettiin pääosin vasta 1900-luvun alussa. 1900-luvun aikana kaupunki laajentui tasaisesti pohjoiseen, itään ja etelään. Turun saarille kaupunki alkoi laajentua enemmän vasta 1980- ja 1990-luvuilla, ja etenkin Hirvensalossa on edelleen paljon keskeneräisiä kaavoitettuja alueita.[71]

Turun keskustan suuralueella asuu noin 55 000 ihmistä.[72] Muiden suurten suomalaisten kaupunkien tapaan Turun keskusta on tiheästi ja suhteellisen korkeasti rakennettua. Korkein rakennus Turun keskustassa on Turun tuomiokirkko, jonka torni nousee 86 metriin. Korkeimmat asuinrakennukset ovat Puutarhakatu 11–13:ssa sijaitsevat vuonna 1956 rakennetut 44 ja 47 metriä korkeat kaksoistornit. Jos mennään keskusta-alueelta pois, niin korkein asuinrakennus on Majakkarantaan 2001 valmistunut Airiston tähti, joka on 58 metriä korkea. Korkein rakennelma Turussa on Pääskyvuoren linkkitorini 122 metriä ja keskusta-alueella Turku Energian savupiippu 101 metriä.[73] Virkistysalueita on säilynyt keskustassa etenkin kukkuloilla ja joen rannassa. Ruutukaava-alue vastaa monissa paikoin myös Turun vanhaa kuntarajaa.[74]

Keskustaa ympäröi pientalovaltaisten kaupunginosien kehä. Alueet olivat alun perin köyhän työväestön asuinalueita (muun muassa Nummi, Raunistula ja Vähäheikkilä), mutta nykyisin ne ovat etenkin lapsiperheiden suosimia. Pientaloalueena on pysynyt myös VIII kaupunginosa eli Port Arthur, joka tosin on osa jo Engelin kaavaan sisältynyttä ruutukaava-aluetta, mutta se rakennettiin suurimmaksi osaksi vasta 1900-luvun alussa. Alue on pysynyt matalana puutaloalueena, koska Turun asukkaat ovat kiivaasti vastustaneet alueen puutalojen purkua.[75] Alue on hyvin arvostettu, ja Suomen Kotiseutuliitto valitsi sen vuoden kaupunginosaksi vuonna 2001[76].

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Turun arkkitehtuuri
Alvar Aallon suunnittelema Turun Sanomien toimitalo Kauppiaskadulla.‎
Turun keskustaa kuvattuna Tuomiokirkon tornista 1800-luvun lopussa.
Sama näkymä kuin ylemmässä kuvassa vuodelta 2008.

Turun kaupunkimaiseman vanhimmat rakennukset ovat keskiaikaiset Turun tuomiokirkko ja Turun linna. Turun kaupungin vanhin asemakartta on 1600-luvun alkupuolelta. Vanhan asemakaavan pohjalta kaupungille laati ensimmäisen ruutukaavan maanmittari Hans Hansson vuonna 1652 Pietari Brahen käskystä. C. L. Engel uusi ruutukaavan vuonna 1828 heti Turun suuren palon jälkeen. Kaupungin alueella on myös alkuperäisiä Turun palosta selvinneitä rakennuksia, joista tunnetuin kokonaisuus lienee Turun Luostarinmäen käsityöläismuseon puutaloalue. Uuden vuoden 1828 asemakaavan pääkadut oli tehtävä 45 kyynärää ja sivukadut 30 kyynärää leveiksi. Asemakaavan mukaan pää- ja jokikatujen samoin kuin torien ja aukioiden reunoille tuli rakentaa vain kivitaloja.[77][78]

Engel on asemakaavan lisäksi suunnitellut kaupunkiin myös tunnettuja yksittäisiä rakennuksia, kuten Vartiovuoren tähtitornin sekä Ortodoksisen kirkon.[79] Palon jälkeen uudelleen rakennettu Tuomiokirkonpuiston ja Vanhan Suurtorin ympäristö on laajin uusklassisen arkkitehtuurin kokonaisuus kaupungin alueella. Siihen kuuluvat esimerkiksi Brinkkala, vanha raatihuone, Hjeltintalo sekä Juseliuksen talo. Uusklassismia kaupungissa edustaa myös Suomen vanhin teatteri, kauppatorin laidalla sijaitseva Åbo Svenska Teater.[78][80]

Suomen itsenäistymisen jälkeen Turun arkkitehtuurin merkittävimpiin kehittäjiin kuuluivat etenkin Alvar Aalto sekä Erik Bryggman. Heidän suunnittelemien töidensä ansiosta Turku oli aikoinaan merkittävä funktionalistisen arkkitehtuurin keskus. Funktionalismia Turussa edustavat muun muassa Aallon suunnittelema Turun Sanomien lehtitalo sekä Lounais-Suomen Maalaistentalo Humalistonkadulla ja Bryggmanin suunnittelemat Hospits Betel Yliopistonkadulla sekä Turun hautausmaan Ylösnousemuskappeli.[81][82]

Nobelin taloa purettiin vuonna 1962 tien leventämiseksi Uudenmaankadulla.

Sotien jälkeen kaupungin arkkitehtuurin suunta ja painopiste muuttuivat, kun tarvittiin nopeasti paljon uusia asuntoja. Betonirakentaminen kehittyi ja kaupunkiin rakennettiin ensimmäiset lähiöt, esimerkiksi Iso-Heikkilä, Uittamo ja Pääskyvuori. Turusta purettiin toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä useita vanhoja rakennuksia, joiden tilalle rakennettiin uusia ja entisiä korkeampia. Turun tauti on käsite, jolla tarkoitetaan vanhojen rakennuksien purkamista uusien ja aikalaisten rumina pitämien rakennusten tieltä, sekä tähän liittyvää poliittista korruptiota[83]. Suomen lehdistö alkoi käyttää käsitettä 1980-luvulla Turun kunnallispolitiikkaa ruotineissa kirjoituksissa.[84] 1970-luvulla pyrittiin suojelemaan vanhoja puutaloja ja puutaloalueita kerrostalorakentamiselta.[85]

1980-luvulla painopiste siirtyi takaisin kaupunkikuvan kehittämiseen ja arkkitehdit palasivat suunnittelemaan Turkuun rakennuksia. Arkkitehti Benito Casagrande on suunnitellut kaupunkiin useita rakennuksia 1970-luvulta lähtien. Tunnetuimpia kaupunkikuvassa lienevät kauppakeskus Hansakortteli sekä esimerkiksi Turku Science Parkin alueen rakennukset Data-City ja Bio-City.[86] Uusimpia arkkitehtonisia kokonaisuuksia kaupungissa ovat esimerkiksi uusi Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto, Turun yliopistollisen keskussairaalan T-sairaala, Turun korkein asuinrakennus Airiston Tähti, opiskelijoiden tornitalo Ikituuri ja kolmitorninen toimistotornitalo If-talo.[73]

Turku tunnetaan puupaaluille perustetuista rakennuksista. Perustamistapa on tuottanut ongelmia, sillä pohjaveden pinnan lasku aiheuttaa paalujen lahoamista. Paalun painuessa painuvat myös niille perustetut rakennukset. Turussa onkin jouduttu paaluttamaan uudestaan useita rakennuksia.[87]

Puistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Turun puistot
Puolalanmäki ja sitä ympäröivä Puolalanpuisto kuuluu valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luetteloon.

Turku tunnetaan lehtevien puistojen kaupunkina ja puistokulttuurin edelläkävijänä.[88]

Kupittaanpuisto on paitsi Turun myös koko Suomen vanhin ja laajin kaupunkipuisto. Puistossa on mahdollista harrastaa erilaisia liikunnallisia aktiviteetteja, sinne suuntaavat palloilijat, skeittaajat, uimarit, rullaluistelijat, jumppaajat, joogaajat ja keilaajat. Talvisin Kupittaalla voi harrastaa jääkiekkoa ja luistella tekojääradalla vauhtimadolla. [89] Kupittaalla on myös Seikkailupuisto ja sen yhteydessä lasten liikennekaupunki.[90]

Turun hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1807, ja sitä on laajennettu sen jälkeen useita kertoja. Alueen pinta-ala on 59,2 hehtaaria, ja sillä sijaitsee noin 45 000 hautaa. Hautausmaalle on haudattu useita merkkihenkilöitä, ja sen haudoilla on tunnettujen kuvanveistäjien suunnittelemia veistoksia ja muistomerkkejä. Alueella on viiden uskontokunnan hautausmaat.[91]

Vuosisadan ensimmäisinä vuosikymmeninä puistoja elävöitettiin rakentamalla lapsille leikkikenttiä ja altaita sekä Kupittaanpuistoon lintulammikoita.[92]

1970-luvulta lähtien kaupunkiin on rakennettu myös koirapuistoja, joista ensimmäiset sijaitsivat Raunistulassa ja Iso-Heikkilässä.[93]

Erik Bryggmanin suunnittelema Villa Ekman Hirvensalossa.

Muita puistoja:

Pansion Laivateollisuuden asuinaluetta,
Ruissalo on kuuluisa lukuisista pitsihuviloistaan.
Sähkövetureita Turun rautatieasemalla.

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri puolilla maata sijaitsevat kohteet kuvaavat rakentamisen kehitystä eri ajanjaksoina. Valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä on koko Suomessa yli 1200, Turussa yli 30. Kyseessä on Museoviraston laatima inventointi, joka on otettu käyttöön valtioneuvoston päätöksellä 2009.[94]

  • Aurajokisuun satama-, telakka- ja teollisuusalue
  • Turun rautatieympäristöt

Kunnalliset asiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päätöksenteko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun kaupungintalo Aurajoen rannassa.
Turun kaupunginvaltuuston paikkajako kaudella 2017–2020.

Turun kaupunginjohtajana on toiminut vuoden 2017 lopusta Minna Arve (kok). Turun hallinto muodostuu kaupunginjohtaja Arveen johtamasta konsernihallinnosta sekä neljästä toimialasta (hyvinvointi-, kaupunkiympäristö-, sivistys- ja vapaa-aikatoimiala). Kaupunginjohtajan varahenkilönä toimii apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen (sd).[95] Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on kaupunginvaltuutettu Lauri Kattelus (kok.), 1. varapuheenjohtaja Jukka Vornanen (vihr.) ja 2. varapuheenjohtajana Toni Eklund (sd). Turun 67 edustajan kaupunginvaltuusto johtaa kunnan hallintoa hyväksymänsä Turku-strategian ja hallitussopimuksen mukaan.[96] Valtuutetut varajäsenineen valitaan joka neljäs vuosi kunnallisvaaleissa. Kaupunginhallitus koostuu 13 valtuuston valitsemasta jäsenestä. Hallituksen tehtävänä on vastata kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä panna täytäntöön valtuuston tekemät päätökset.[97]

Siinä missä useat muut saman kokoluokan suomalaiset kaupungit ovat maantieteellisesti kauttakulkuyhteydessä toisiinsa, sijaitsee Turku rannikolla ja sen tärkeät liikenneyhteydet kulkevat ulkomaille. Tämän vuoksi kotimaan päätöksenteossa muut alueelliset hankkeet ovat usein saaneet tukea Turun jäädessä syrjään. Esimerkiksi Turun moottoritien rakentaminen lykkääntyi useita kertoja ja alueen raideliikenteeseen on panostettu muita saman suuruusluokan alueita vähemmän.[98] Suunnitteilla oleva Tunnin juna -hanke olisi merkittävä parannus Turun geopoliittiseen asemaan.[99]

Kaupunginvaltuuston puolueet ovat vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen suuruusjärjestyksessä: Kansallinen Kokoomus 17 paikkaa, Vihreät 14 paikkaa, Suomen Sosialidemokraattinen puolue 12 paikkaa, Vasemmistoliitto 12 paikkaa, Perussuomalaiset viisi paikkaa, Keskusta kolme paikkaa, Ruotsalainen kansanpuolue kolme paikkaa ja Kristillisdemokraatit yksi paikka.[100]

Kuntaliitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Turun kuntaliitokset

Vuonna 1930 Turun maa-alueen pinta-ala oli 2 333 hehtaaria, alle kymmenesosa nykyisestä.[101] Kaupunki käsitti tuolloin vain nykyisen keskikaupungin ruutukaava-alueen sekä jonkin verran niin sanottuja takamaita sen välittömässä läheisyydessä. Sitä ympäröivät alueet Aurajoen eteläpuolella kuuluivat Kaarinaan, pohjoispuolella Maariaan, mutta niiden alueelle oli jo muodostunut laajaa esikaupunkiasutusta.

Vuonna 1939 Turkuun liitettiin laaja osa Kaarinan ja vuonna 1944 Maarian kunnasta, muun muassa näiden kuntien kirkonkylät sekä Raunistulan, Nummenmäen ja Vähäheikkilän taajaväkiset yhdyskunnat. Myös eräitä Raisioon kuuluneita alueita on vuosina 1931, 1949 ja 1957 liitetty Turkuun. Vuonna 1967 siihen liitettiin loputkin Maarian kunnasta sekä vuonna 1968 Kakskerta ja vuonna 1973 Paattinen. Pienempiä alueita Turkuun on liitetty myös Ruskosta ja Liedosta.[101]

2000-luvun alusta lähtien Varsinais-Suomen liitto on hahmotellut Turun kaupunkiseudusta nauhamaista suurkaupunkia.[102] Vuonna 2015 valmistui erityinen kuntajakoselvitys Auran, Kustavin, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän, Ruskon, Sauvon, Taivassalon, Tarvasjoen ja Vehmaan kuntien sekä Kaarinan, Naantalin, Paimion, Raision ja Turun kaupunkien välillä.[103] Turun kaupunginvaltuusto puolsi, mutta muut kunnat vastustivat yhdistymisesitystä.[104]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Turun väestö
Vapun viettoa Turun ydinkeskustassa keväällä 2010.
Turun väestökehitys 1900–2016.[105]
Turun seudun väestöennuste ikäryhmittäin 2010–2040.[106]

Kaupungin asukasluku on 2018 huhtikuussa 189 930.[10] Turku on asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurin kaupunki, ja Turun seutu on kolmanneksi suurin kaupunkiseutu.[107]

Aurajokilaakso on ollut vaurasta ja suhteellisen tiheästi asuttua aluetta jo rautakaudella[108] Turku oli Suomen suurin kaupunki 1840-luvulle saakka, jolloin Helsinki kasvoi sen ohi.[109] 1900-luvulla väkiluku kasvoi voimakkaasti kaupungistumisen ja kuntaliitosten myötä. Toisen maailmansodan jälkeen kaupungin asukkaista naisia on ollut noin 12 000 enemmän kuin miehiä. Kaupungin väkiluku kasvoi jatkuvasti 1970-luvun puoleen väliin asti, minkä jälkeen se alkoi laskea hitaasti. Väkiluvun kasvu on taas jatkunut 1990-luvun alusta.[107]

Muuttotilastoissa näkyy erittäin selvästi, että korkeakoulut tuovat Turkuun runsaasti 18–30-vuotiaita uusia asukkaita. Turun ongelmana on ollut nuorten opiskelijoiden poismuutto kaupungista valmistumisen jälkeen, sekä asukkaiden muuttaminen Turun kehyskuntiin muun muassa alhaisemman veroprosentin vuoksi. Eniten Turusta muutti asukkaita vuonna 2016 Helsinkiin, Kaarinaan ja Raisioon. Eniten muuttovoittoa Turku sai Salosta, Raumalta, Porista ja Oulusta.[110] Turku on sijoittunut kolmesti peräkkäin kärkikolmikkoon Taloustutkimuksen muuttohalukkuutta mittaavissa tutkimuksissa.[111] Vuoden 2018 tutkimuksessa Turku sijoittui toiseksi Tampereen jälkeen[112]. Turun suuralueiden väkiluvut olivat vuonna 2016: Keskusta 54 490, Hirvensalo-Kakskerta 10 920, Skanssi-Uittamo 23 242, Varissuo-Lauste 17 950, Nummi-Halinen 21431, Runosmäki-Raunistula 14 755, Länsikeskus 22553, Pansio-Jyrkkälä 9 288 ja Maaria-Paattinen 9 462.[113]

Turun seutukuntaan kuuluvat Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku.[114] Seutukunnassa on runsaat 325 000 asukasta.[61]

Turku ja naapurikunnat ovat kilpailleet asukkaista, mikä on ajoittain haitannut yhteistyötä.[115] Kilpailun ja osaoptimoinnin vähentämistä on käytetty perusteluna kuntien yhdistymiselle, joka voisi parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja asukkaiden arjen sujuvuutta sekä ympäristön kestävää kehitystä.[116]

Vuonna 2016 kaupungin asukkaista 39,7 % oli Turussa syntyneitä, 18,1 % muuttanut muualta Varsinais-Suomesta, 32,4 % muualta Suomesta ja 9,8 % ulkomailta.[117] Turun väestöstä hieman yli viisi prosenttia on ruotsinkielisiä.[118] Muita kieliä kuin suomea ja ruotsia puhuvia Turussa asuu noin 20 000. Turun suurimmat ulkomaalaisryhmät tulevat suuruusjärjestyksessä Virosta, Venäjältä, Irakista, Somaliasta ja Iranista.[119] Turku on laatinut kotouttamisohjelman, jonka tavoitteena on estää Turkuun saapuvien maahanmuuttajien syrjäytyminen ja perehdyttää heitä suomalaiseen yhteiskuntaan.[120]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Koulutus Turussa

Turku on Suomen vanhin koulukaupunki. Turun katedraalikoulu lienee perustettu jo 1280-luvulla.[121]

Turussa toimii 32 suomen- ja neljä ruotsinkielistä peruskoulua (2016). Lisäksi Turussa on kansainvälinen koulu, normaalikoulu ja Steiner-koulu.[122] Ne antavat myös lukio-opetusta. Varsinaisia lukioita on kuusi suomenkielistä, yksi ruotsinkielinen ja iltalukio.[123] Ammatillista koulutusta varten on Turun ammatti-instituutti sekä muita oppilaitoksia kuten Paasikivi-Opisto ja Turun konservatorio.[124] Vuoden 2018 alussa syntyi uusi ammatillinen erityisoppilaitos, Ammattiopisto Spesia. Spesian opiskelijat ovat nuoria ja aikuisia, jotka tarvitsevat erityistä tukea opintoihinsa.[125]

Turussa toimii kaksi yliopistoa ja neljä ammattikorkeakoulua. Eniten opiskelijoita, noin 20 000, on Turun yliopistossa.[126] Yliopistoja ovat Turun yliopisto ja Åbo Akademi, ammattikorkeakouluja Turun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia.[127] Yhteensä kaupungissa on yli 40 000 korkeakouluopiskelijaa[128]. Turun yliopisto on mukana kolmessa Suomen Akatemian kansallisessa huippuyksikössä kaudella 2018-2025: pelikulttuurien tutkimuksen-, kestävän avaruustieteen ja -tekniikan- sekä kvanttiteknologian huippuyksiköissä.[129]

Terveydenhuolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyksin A-sairaala.

Turussa toimii kuusi terveysasemaa, kaksi lähipalvelupistettä ja ruotsinkielinen vastaanotto. Pakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus ensivaiheen terveyspalveluihin ulkomaalaistoimistossa.[130]

Turku kuuluu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin (VSSHP), jonka keskussairaalana ja yliopistosairaalana toimii Turun yliopistollinen keskussairaala eli TYKS. Turussa TYKSiin kuuluu myös Turun kaupunginsairaalan yhteydessä Mäntymäellä toimiva TYKS Kirurginen sairaala.[131] TYKSin Kantasairaalan alueella Kiinanmyllynmäen ympäristössä sijaitsevat A-, U- ja T-sairaala sekä muita rakennuksia, joissa on potilaiden vastaanotto- ja hoitotiloja[132]. Sairaanhoitopiiriin kuuluu myös Kaskenkadun varrella sijaitseva Turunmaan sairaala, joka palvelee pääosin Paraisten ja Kemiönsaaren potilaita[133].

Turussa toimii Kunnallissairaalantiellä Turun kaupunginsairaala, joka tarjoaa perustason erikoissairaanhoitoa.[134]

Kunnallisen terveydenhuollon lisäksi Turussa on useita yksityisiä lääkäriasemia.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman suurimpiin risteilyaluksiin kuuluva M/S Allure of the Seas rakenteilla Turussa. Laivanrakennus on Turun perinteisiä ja vahvoja teollisuuden alueita.
Ruissalon kylpylä on Turun Ruissalon saaressa saaressa sijaitseva kylpylähotelli. Varsinais-Suomen maakunta on perinteistä Suomen kylpyläseutua.

Turku on taloudellisessakin mielessä Turun seutukunnan keskus. Alueella on monipuolinen elinkeinorakenne, mitä tukee laaja-alainen koulutustarjonta. Turun seutukunnan bruttokansantuote vuonna 2015 oli 37 780 €/as. (koko maan keskiarvo 41 921 €/as.).[135] Talouden kasvu Varsinais-Suomessa on ollut 2010-luvun puolivälistä lähtien hyvässä nosteessa. Meri- ja lääketeollisuuden vahvat näkymät heijastavat korkeasuhdannetta myös useille muille toimialoille, erityisesti rakentamiseen. Positiivinen rakennemuutos kaipaa panostamista koulutukseen. Ammattitaitoista väestöä onkin pyritty lisäämään kasvattamalla tekniikan alan paikkoja ja järjestemällä muuntokoulutuksia.[14] Turun ongelmana on ollut aivovuoto, jolla tarkoitetaan korkeakoulusta valmistuneiden virtaamista pääkaupunkiseudulle. Lounais-Suomessa on meneillään Töihin tänne -kampanja, jolla yritetään lisätä alueen vetovoimaa, kun nykyinen työvoimareservi ja koulutuskapasiteetti eivät yksin kykene tyydyttämään osaajatarvetta.[136]

Suomalaisten pörssiyhtiöiden pääkonttoreista Turun seudulla sijaitsevat muun muassa Raision, Telesten ja HKScanin pääkonttorit.[137] Liikevaihdoltaan suurimpia yrityksiä Turun seudulla ovat vuonna 2018 muun muassa HKScan, Meyer Turku, Veritas Eläkevakuutus, Turun Osuuskauppa, Bayer Schering Pharma, Raisio, Nordkalk, TS-Yhtymä, Turku Energia, Teleste, Apetit, PerkinElmer, Fläkt Woods, Finnsementti, Finnfeeds Finland, Burger-In ja Felix Abba.[138]

Henkilökuntamääriltään suurimpia työllistäjätoimialoja ovat (2015) teolllisuus, tukku- ja vähittäiskauppa, hallinto- ja tukipalvelutoiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä kuljetus ja varastointi.[139] Tärkeimmät vientituotteet ovat laivat, koneet ja laitteet, elintarvikkeet, juomat ja lääketeollisuuden tuotteet, diagnostiikka- ja tietoliikennetuotteet. Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Bayer Schering Pharma, Suomen Laatuasunnot Oy ja PerkinElmerOy.[140]

Wärtsilän päätös sulkea Turun dieseltehdas vuonna 2004 ja siirtää tuotanto Italian Triesteen oli kova pala kaupungille, mutta monet työntekijät ovat sittemmin saaneet työtä Turun telakalta, jolta ovat valmistuneet muun muassa vuonna 2009 silloin maailman suurimmat matkustaja- ja risteilyalukset Oasis of the Seas ja sen sisaralus Allure of the Seas.[141][142] Niitä edelsivät kolme valmistumisaikanaan maailman suurinta risteilijää, Freedom-sarjan Freedom of the Seas, Liberty of the Seas ja Independence of the Seas, joka valmistui vuonna 2008. Vuoden 2017 lopussa Turun telakan tilauskannassa oli kahdeksan laivaa, joista viimeisin luovutetaan 2024. Varsinais-Suomessa panostetaan teknisen alan koulutukseen ja aloituspaikkoja on lisätty useissa oppilaitoksissa, jotta kasvavalle alalle riittäisi työntekijöitä.[143]

Meriteollisuuden lisäksi Turussa panostetaan vahvasti myös lääketeollisuuteen, terveysteknologiaan, kiertotalouteen ja matkailuun.[14] ICT-ala ei ole perinteisesti ollut yhtä vahva kuin monissa muissa suurissa kaupungeissa. Tämän takia 1990-luvun taloudellinen buumi pääosin sivuutti sen, vastaavasti 2000-luvun alun ICT-kriisi pääasiassa kiersi kaupungin. Nykyään kaupunki panostaa ICT-alaan muun muassa koulutuksella. Bio- ja ICT-aloja on kehittänyt myös Turku Science Park Oy, joka on rakennuttanut yrityksille suuren määrän toimitiloja Helsingintien ja Kupittaan rautatieaseman lähistölle. Yksi Turun kaupungin kärkihankkeista (2018) on Turun Tiedepuisto, jonka tarkoituksena on luoda kansainvälinen korkeanteknologian osaamiskeskittymä juuri tuolle yliopiston, Helsingintien ja Kupittaan rautatieaseman liepeille[144].

Turun työttömyysaste kohosi Suomen 1990-luvun alun laman aikana korkealle ja saavutti huippunsa vuonna 1994, jolloin se oli 22,1 prosenttia. Tämän jälkeen työttömyysaste laski ja oli matalimmillaan 9 prosenttia vuonna 2008. Tämän jälkeen maailmanlaajuinen taantuma vaikutti Turun ja koko Suomen työttömyyden kasvuun.[145] Työttömyyden kasvu jatkui muutaman vuoden tasaisesti, mutta on jo kääntynyt laskuun. Turussa oli 2018 helmikuun lopussa 11 804 työtöntä eli työttömänä oli 12,6 prosenttia työvoimasta. Kymmenen suurimman kaupungin tarkastelussa Turun työttömyysaste oli viidenneksi matalin.[146]

Metalliteollisuus, erityisesti laivanrakennus, on ollut perinteisesti vahva ala. Kaupungin elinkeinopolitiikkaa on 2006 valmistuneen osaamis- ja elinkeinostrategian mukaisesti suunnattu uudelleen tukemaan meriklusterin menestysedellytyksiä. Meriklusterin kehittämisestä vastaa Koneteknologiakeskus Turku Oy, joka veti myös valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman meriklusteriosiota vuoteen 2013 asti[147].

Kärkihankkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun kaupungilla on kolme kärkihanketta: Keskustan kehittäminen, Turun Tiedepuisto ja Smart and Wise Turku.[148]

Keskustan kehittämisen taustalla on visio keskustan laajenemisesta sekä sitä tukeva käyttäjälähtöinen kasvun mahdollistava liikennejärjestelmä. Keskustan ruuhkapisteitä helpottamaan rakennetaan joukkoliikenneterminaaleja, joiden avulla pystytään ohjaamaan asukkaita leveämmälle sektorille. Torista on tarkoitus rakentaa elävä tapahtumien keskus ja monikäyttöinen kohtaamispaikka. Terassoiminen ja istuinportaiden rakentaminen pienentävät torin mittakaavaa, mutta samalla mahdollistavat myös toimintaa ja tapahtumia ympäri vuoden. Aurajoen itärannasta tulee ilta-aurinkoon avautuva rantapromenadi ja vanhastakaupungista kuoriutuu eurooppalainen kohtaamisten keidas.[149]

Turun Tiedepuiston ideana on luoda kansainvälisesti kiinnostava osaamiskeskittymä, joka on logistisesti vetovoimainen ja toiminnoiltaan monipuolinen. Itäharjun suuntaan laajentuva kokonaisuus, joka alkaa yliopiston kampusalueelta ja jatkuu Kupittaan työpaikkakeskittymään, on kaupungin merkittävin osaamisen ja korkean teknologian työpaikkojen kasvukeskus. Logistinen sijainti mahdollistaa keskuksen liittämisen tulevaisuudessa Tunnin juna -hankkeen avulla pääkaupunkiseudun työskentelyalueeseen.[144]

Smart and Wise -hankkeen tuloksilla on tarkoitus parantaa alueen kilpailukykyä ja edistää kaupunkilaisten hyvinvointia. Strategisena tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2029 mennessä. Tärkeänä tekijänä toimii digitalisaatio, joka helpottaa ajasta ja paikasta riippumattomien palveluiden tuottamista (Smart City). Digitaalisaation tuottama data luo kaupunkilaisille ja yrityksille edellytykset sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävään kasvuun (Wise City).[150]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun historiasta raitiotiekaupunkina muistuttaa jäätelökioskiksi muutettu raitiovaunu kauppatorilla.
Turun lentoasema palvelee vuosittain yli 400 000 matkustajaa.
Keltavalkoiset Föli-bussit ovat liikennöineet Turussa ja viidessä naapurikunnassa heinäkuusta 2014 lähtien.

Turun seudulla sijaitsee kaksi merkittävää satamaa: Turun satama ja Naantalin satama. Yhdessä ne muodostavat Suomen johtavan kappaletavaran satamakokonaisuuden. Turun satama on sijaintinsa johdosta tärkeässä asemassa ulkomaankaupan kannalta. Turku on sijaintinsa ja hallinnollisen asemansa vuoksi vanhastaan ollut Suomen portti länteen ja Euroopan sillanpää itään. Turun satama on erikoistunut suuryksikköliikenteeseen. Tiheimmin liikennöidään Tukholmaan, jonne on neljä lauttavuoroa vuorokaudessa. Helsingin sataman jälkeen Turun satama onkin matkustajaliikenteessä toiseksi suurin satama.[151] tavaraliikenteessä sen osuus on huomattavasti pienempi.[152]

Laivaliikennettä Tallinnaan, Riikaan ja Visbyyn on ollut ajoittain, ja ympärivuotinen reittiliikenne Tallinnaan on ollut suunnitteilla vuodesta 2006.[153]

Nopeasti kasvanut läheinen Naantalin satama on huomattava teollisuussatama. Se on jo pitkään tunnettu erityisesti neste- ja kuivabulksatamana, mutta viime aikoina Naantalin satamasta on kehittynyt myös keskeinen suuryksikköliikennesatama. Turun seudulla toimivia merkittävimpiä laivanvarustamoja ovat Alfons Håkans, Baltic Line, Birka Cruises, Finnlines, Mann Lines, Meriaura, Rederi Ab Engship, Bore, SeaWind Line, Tallink Silja, Team Lines, Viking Line ja RMS. Aurajoesta lähtee myös saaristolaivoja ja vesibusseja Turun saaristoon. Kesällä Turusta Naantaliin höyryää kahdesti päivässä Suomen rannikon viimeinen reittiliikenteessä oleva matkustajahöyrylaiva, S/S Ukkopekka[154].

Turkuun saatiin rautatie vuonna 1876 osana Hämeenlinna-Tampere-Turku -linjaa. Rautatien rakentaminen pääsi käyntiin vasta vuonna 1874 yli kymmenen vuotta kestäneiden linjauksia koskeneiden erimielisyyksien ja rahoitusongelmien takia. Rantarata Karjaalle valmistui 1899 ja Helsinkiin 1902.[155] Uudenkaupungin rata valmistui vuonna 1924. Matkustajaliikenne radalla loppui vuonna 1992, mutta radalla on edelleen vähäistä tavaraliikennettä. Suomen ensimmäiset Pendolinot alkoivat kulkea Turun ja Helsingin välillä vuonna 1995. Välillä kulkee vuosittain noin 1,2 miljoonaa matkustajaa, Turku-Toijala -radalla on matkustajia (2016) noin 460 000[156]. Turku on Suomen ainoa kaupunki, jossa on kolme kaukoliikenteen rautatieasemaa (satama, rautatieasema ja Kupittaa).

Turun lentoasema on sijainnut vuodesta 1956 kahdeksan kilometriä Turun keskustan pohjoispuolella. Vuonna 2016 aseman kautta kulki 324 077 matkustajaa ja 8 012 tonnia rahtia, joten se on matkustajamääriltään Suomen lentoasemista neljänneksi vilkkain ja rahtimääriltään toiseksi suurin.[13] Lentoasemalta on kotimaanlentoja Helsinkiin, Maarianhaminaan ja Kittilään sekä ulkomaille Tukholmaan, Riikaan ja Gdańskiin.[157]

Tieliikenteen tärkeimmät väylät ovat keskustasta säteittäin erkanevat valtatiet 1, 8, 9 ja 10 sekä Turkua kiertävä ohikulkutie eli kantatie 40. Yksi Suomen ensimmäisistä moottoriteistä, valtatie 8 Turusta Raisioon valmistui vuonna 1963. Europpatiet E8 ja E63 alkavat Turusta, sekä E18 kulkee Turun ja Naantalin kautta.[158]

Nykyisin kaupungin joukkoliikenteen selkärangan muodostaa linja-autoliikenne. Keväällä 2009 tehdyn käyttäjätutkimuksen mukaan Turun seutuliikenteen matkustajamäärät olivat kasvussa, ja suurin osa matkustajista oli tyytyväisiä seutuliikenteen palveluihin. Liki 80 prosenttia vastaajista arvioi, että seutulipun käyttö on lisännyt heidän bussimatkojaan. Joukkoliikenteen käyttö oli tutkimuksen mukaan myös vähentänyt yksityisautoilua.[159] Turussa bussilippujen vaihto-oikeus kestää 2 tuntia (2018).[160] Heinäkuun 2014 alussa Turussa ja lähiseuduilla toteutettiin merkittävä joukkoliikenneuudistus, kun kuuden kunnan (Turku, Raisio, Kaarina, Naantali, Lieto ja Rusko) yhdessä toteuttama Föli-liikenne aloitti toimintansa.[161] Föli-liikenteeseen liittyi vuoden 2017 kesällä vesibussi keskustasta Ruissaloon. Pysäkkeinä ovat Martinsilta, Forum Marinum, Pikisaari, Ruissalon telakka ja Ruissalon kansanpuisto.[162]

Turussa oli pitkään myös raitiotieverkosto, ensin hevosraitiotiet vuodesta 1890 vuoteen 1892 ja sittemmin sähköraitiotiet vuodesta 1908. Raitioteitä kehitettiin tasaisesti 1950-luvulle asti, mutta sen jälkeen ne päästettiin rappeutumaan, kunnes raitiotiet vuosina 1965–1972 poistettiin kokonaan. Monet pitävät raitioteiden lakkauttamista suurena virhepäätöksenä, koska tällöin Turku menetti toimivan, koko keskeisen kaupunkialueen kattaneen liikennejärjestelmän.[163]

Turun seudulle on tehty suunnitelma pikaraitiotiestä, joka kuljettaisi matkustajia keskustaan sekä Turun lähiöistä että naapurikunnista. Kilpailevana vaihtoehtona on superbussi, jonka oletetaan olevan raitiotiejärjestelmää halvempi. Linjausvaihtoehdot ovat molemmille samat. Kaikki lähtevät Varissuolta, mutta toiselle päälle on neljä vaihtoehtoa: Raisio, Länsikeskus, Runosmäki ja Matkakeskus. Aikaisimmillaan liikennöinti voisi alkaa noin vuonna 2025. Turun kaupunginvaltuuston on määrä tehdä syksyllä 2018 päätös, käynnistetäänkö toteutus joko raitiotien tai superbussin osalta.[164]

Vesi-, jäte- ja energiahuolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen vesijohtoverkoston saamista Turkuun, vettä otettiin hygienian tasoltaan useimmiten puutteellisista kaivoista ja lähteistä. Koko kaupungin laajuinen toimiva vesijohtojärjestelmä Turkuun saatin muuhun Eurooppaan verrattuna varsin myöhään, vasta vuonna 1903. Tuolloin otettiin käyttöön Turun vesilaitoksen ensimmäinen vesitorni, Vartiovuoren vesisäiliö, sekä Kaarningon vesijohtolaitos. Vesijohtoverkoston saamisen vaikeuksina ovat olleet muun muassa Turun hidas päätöksenteko ja kuntalaisten kielteinen suhtautuminen Aurajoen puhdistetun veden käyttöön juomavetenä. Aurajoen veden laatu on ollut huono koko sen käytön ajan. Vesijohtoverkoston auettua aluksi käytettiin pohjavettä, mutta vuodesta 1923 lähtien enimmäkseen uuden Halisten vesilaitoksen Aurajoesta puhdistamaa vettä. Tuolloin kaupungin vähäinen vedenkulutus lähti nousuun, voimistuen entisestään 1940-luvulla ja saavuttaen huipun vuonna 1973, jonka jälkeen vedenkulutus on laskenut. Turussa on vähän raakavesilähteitä, joten raakavesivarantojen puuteen vuoksi on kaupungissa ollut koko sen historian ajan ajoittaista puutetta vedestä. Tämän seurauksena Aurajokeen laskeva Savojärvi padottiin vuonna 1952 ja raakavettä hankittiin myös muista paikoista. 1970-luvulta lähtien etsittiin vaihtoehtoisia raakavesilähteitä Aurajoen tilalle ja lopulta Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjaveden tuotanto Virttaankankaalla käynnistyi vuonna 2011, josta Turku ja sen naapurikunnat ovat saaneet vuodesta 2013 lähtien kaiken vetensä.[165]

Kaupungissa ei ollut viemäreitä, jolloin jätteet heitettiin avo-ojiin jotka edelleen saastuttivat juomaveden. Turun keskellä sijaitseva Aurajoki kärsi vakavista saasteongelmista ja hajuhaitoista, jotka johtuivat sinne lasketuista jätevesistä. Joen alajuoksu alkoi jo muistuttaa avoviemäriä ja lopulta kaupungin ensimmäinen jätevesipuhdistamo, Turun jätevedenpuhdistamo Iso-Heikkilässä, otettiin käyttöön vuonna 1968. Se puhdisti Turun länsipuolen jätevedet ja vuonna 1972 Aurajoen alittavan viemäritunnelin valmistuttua myös itäpuolen jätevedet. Tällöin lähes kaikki Turun jätevedet käsiteltiin ja viemäriverkosto kattoi suurimman osan Turusta. 1970-luvulla alkoi vesistöjen selvä puhdistuminen ja niiden virkistyskäyttö lisääntyi, etenkin Aurajoen.[165] Turun seudun 300 000 asukkaan jätevedet on puhdistanut vuodesta 2009 alkaen Kakolan jätevedenpuhdistamo.[166] Jäteveden puhdistaminen alusta loppuun kestää korkeintaan kaksi päivää. Puhdistettu vesi valuu satama-altaaseen. Puhdistamon käyttöönoton jälkeen Turun merialueen fosforikuormitus on vähentynyt 72 prosenttia.[167]

Turku Energia on kaupungin omistama energiayhtiö. Sen toimintaan kuuluu lämmön- ja sähköntuotanto, jakelu ja myynti sekä niihin liittyvät palvelut. Yrityksen tuotteita ovat sähkö, lämpö, höyry ja jäähdytys.[168]

Turun jätteenpolttolaitos lopetti toimintansa 2014.[169] Orikedolla toiminut jätteenpolttolaitos oli käytössä 40 vuotta, ja sen piippu oli osa turkulaismaisemaa.[170] Topinojan kaatopaikka on tehostanut jätteiden lajittelua, ja siellä on yli 30 eri lajitteluvaihtoehtoa.[171]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun ja Göteborgin ystävyyspatsas Kun ystävyyssuhteet solmitaan. Alkuperäinen patsas lahjoitettiin Göteborgin kaupungille.

Turun pohjoismaisia ystävyyskaupunkeja Bergeniä, Göteborgia ja Aarhusia sekä Venäjän Pietaria yhdistää se, että ne ovat kaikki maidensa ”kakkoskaupunkeja”.[172] Kaikki kaupungit sijaitsevat lisäksi rannikolla, ja niillä on pitkä historia ja tärkeä kulttuurillinen, taloudellinen ja hallinnollinen asema omassa maassaan. Näiden ominaisuuksien vuoksi Turussa koetaan yhteenkuuluvuutta mainittuihin kaupunkeihin. Suikkilan kaupunginosassa on ystävyyskaupunkien mukaan nimettyjä katuja. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen pätkä Leningradinkadusta muutettiin Pietarinkaduksi.[173]

Turun ystävyyskaupungeista etenkin Pietari on noussut viime vuosina tärkeäksi, ja yhteistyömahdollisuudet ovat kasvaneet Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Pietarissa on järjestetty Turku-päivät ja vastavuoroisesti Turussa on järjestetty Pietari-päivät. Kaupungit tekevät yhteistyötä myös talouden, kulttuurin, koulutuksen, terveydenhuollon ja matkailun saralla.[174][175][176]

Turun Puolalanpuistossa on Leningradin ja Turun ystävyyden patsas. Teos pystytettiin vuonna 1969 15 vuotta kestäneen ystävyyskaupunkitoiminnan kunniaksi. Patsaassa kuvataan neljää toisiaan halaavaa ja tervehtivää ihmishahmoa.[177]

Göteborgin kanssa Turku on tehnyt yhteistyötä jo ennen ystävyyskaupunkisuhteiden solmimista. Virallisesti Göteborgista tuli Turun ystävyyskaupunki vuonna 1946, mutta Turun kummikaupunkina se oli ollut jo 1940-luvun alusta asti. Vuonna 1945 lähes kaikki turkulaiset saivat joulupaketin Göteborgista. Turku kiitti Göteborgin kaupunkia anteliaisuudesta sodan jälkeen tilaamalla Wäinö Aaltoselta kookkaan veistoksen. Kun ystävyyssuhteet solmitaan paljastettiin Göteborgissa toukokuun alussa 1955, ja kauppaneuvos Leo Weinstein lahjoitti veistoksen kaksoiskappaleen Turun kaupungille. Kaksoiskappale paljastettiin Turussa muutama viikko Göteborgin jälkeen.[178]

Turun ystävyyskaupungit:

Näiden ystävyyskaupunkien lisäksi Turulla on voimassaoleva yhteistyösopimus Viro Tallinnan (Viro) ja Kiina Tianjinin (Kiinan kansantasavalta) kaupunkien kanssa.[179]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Turun kulttuuri

Imago ja turkulaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyltti Förissä antaa näytteen Turun murteesta.

Vanha ja historiallinen kuvaavat ihmisten mielikuvia Turusta. Vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkivuosi vahvisti Turun julkisuuskuvaa ja kohensi imagoa maailmalla.[180][181] Leikkimielisen turkulaisen sanonnan mukaan turkulaiseksi ei voi tulla, vaan ainoastaan syntyä – ja turkulaiseksi voi syntyä ainoastaan Heidekenin synnytyssairaalassa, joka kylläkin lakkautettiin vuonna 1995.[182] Stereotypioista huolimatta Turulla on ollut varsin kansainvälinen ja monikulttuurinen väestöpohja kautta historiansa. Kaupungin asukkaista 39,7% oli syntyperäisiä turkulaisia vuonna 2016. Ulkomailla syntyneitä oli 9,8%.[183]

Turkulaisuuden kanssa törmäyskurssilla ovat kansanperinteen mukaan tamperelaiset.[184] Tampereen teknillisessä yliopistossa on jopa Ei-Turkulainen osakunta (ETO ry), jonka tavoitteena on yhdistää kaikki Tampereen tiedekorkeakoulujen ei-turkulaiset opiskelijat.[185]

Turkuseura-Åbosamfundet ry on vuonna 1957 perustettu 2 200-jäseninen kaksikielinen, poliittisesti sitoutumaton kotiseutuyhdistys, joka vaalii turkulaisuutta ja Turun murretta, tallettaa perinteitä ja turkulaista paikallishistoriaa. Seuran tavoitteena on vaikuttaa Turun myönteisen imagon ylläpitämiseen ja lisäämiseen. Seura järjestää Turkuun liittyviä retkiä, esitelmätilaisuuksia, näyttelyitä ja kilpailuja sekä julkaisee kotiseutulehteä Suomen Turku – Åbo, vår stad, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Turkuseura harjoittaa myös kustannustoimintaa ja julkaisee Turku-aiheista kirjallisuutta. Seuralla on oma kauppa, Föripuoti, jossa myydään omien julkaisujen lisäksi myös muiden kustantamaa Turku-aiheista kirjallisuutta sekä postikortteja ja lahjatavaroita.[186]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Turun nähtävyydet
Aboa Vetus & Ars Nova -museon sisäänkäynti.

Vuonna 2016 Turun kaupungin alueella sijaitsevista museoista ja nähtävyyskohteista suosituimmat olivat[72]:

Sija Kohde Kävijämäärä Sija Kohde Kävijämäärä
1. Logomo logo.jpg Logomo 368 800 7. Turku Museum of Art.jpg Turun taidemuseo 54 672
2. Aboa Vetus, Ars Nova -museo, Turku.jpg Aboa Vetus & Ars Nova 224 063 8. Centaurea jacea Ruissalo.jpg Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha 40 960
3. Suomen Joutsen 2007-07-30.jpg Forum Marinum 145 564 9. Luostarinmäen käsityöläismuseo, vaununtekijän verstas.jpg Luostarinmäen käsityöläismuseo 36 786
4. Turku Castle.jpg Turun linna 145 493 10. Wäinö Aaltosen museo.jpg Wäinö Aaltosen museo 27 444
5. Turku cathedral 26-Dec-2004.jpg Tuomiokirkko 116 759 11. Biologiska museet Åbo 2010.jpg Biologinen museo 15 671
6. Kuralan kylämäki.jpg Kuralan kylämäki 80 548 12. Sibelius-museo Turku.jpg Sibelius-museo 9 747

Tunnettuja muusikoita, kirjailijoita ja kuvataiteilijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Michael Monroe keikalla vuonna 2011.

Musiikin puolella useita vuosikymmeniä kansansuosiota ovat  nauttineet Matti ja Teppo, veljeään Seppoa unohtamatta. Vee Pee Lehdon kynästä ovat hitit Et voi tulla rajan taa, Mä joka päivä töitä teen ja Näitä polkuja tallaan.[190] Tuula Amberla löi aikoinaan läpi Lulu-hitillään.[191] Muita kuuluisia turkulaisia artisteja ovat muiden muassa Kauko Röyhkä, Anna Hanski, Tamara Lund ja Karita Mattila. Elektronisen musiikin puolella turkulaisia tai Turussa vaikuttaneita nimiä ovat Jori Hulkkonen, Darude, Jaakko Salovaara, Jori Sjöroos ja Bomfunk MC’s yhtyeen Dj Gismo.

Ressu Redford ja Tommi Läntinen ovat keikkaillet yksinkin, mutta heidät muistetaan 80-luvun bändeistä Bogart Co. ja Boycott. Pääkköset räppäsi Eläinrääkkäyksestä ja Ritarikunta kyseli Kuka sua kuskaa. 90-luvulla vaikuttaneita yhtyeitä olivat Xysma ja Disgrace. 2000-luvulla kansainvälisestikin pärjäsi Teemu Brunilan The Crash[192]. 2010-luvulla ovat keikkailleet mm. Robin, Tippa-T ja Sammal. Hanoi Rocksin Michael Monroe on asunut 1990-luvun lopulta Turussa.

Turkulaisia kirjailijoita ja runoilijoita ovat muiden muassa Jarkko Laine, Markku Into, Jukka Parkkinen ja Reijo Mäki. Sarjakuvataiteilija Jussi "Juba" Tuomola on saavuttanut suursuosion Viivi ja Wagner -sarjakuvallaan[193]. Murrerunoillija Heli Laaksonen on kotoisin Turusta vaikka asuukin nykyään Laitilassa.[194]  

Turkulaisista taiteilijoista Wäinö Aaltonen on Suomen tunnetuimpia kuvanveistäjiä.[195] Myös Simo Heleniuksen teoksia on ympäri Turun katuja ja pihoja.[196] Tunnettuja taidemaalareita ovat esimerkiksi Helge Stén, Sulho Sipilä, Matti Karjula ja Elsa Salminiitty.  

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun keskiaikamarkkinoita vietetään joka kesä Vanhalla suurtorilla.
Joulurauha on julistettu tiettävästi ensimmäistä kertaa Turun Vanhalla Suurtorilla jo vuonna 1320.[197]

Turussa järjestetään monipuolisesti tapahtumia ympäri vuoden. Joka neljäs vuosi Turun Soitannollinen Seura järjestää helmikuussa valtakunnallisen Turun sellokilpailun, joka on lajissaan Suomen ainoa. Alkuvuodesta maaliskuussa järjestetään vuosittain myös Turku Jazz tapahtuma, jota on järjestetty vuodesta 1969 eri tapahtumapaikoissa ympäri kaupunkia kuitenkin keskittyen Logomoon. Kevään perinteisiin kuuluu myös Turun kalamarkkinayhdistyksen järjestämät Saaristolaismarkkinat. Tapahtuma kerää huhtikuussa Aurajokirantaan kalastajia ja käsityöläisiä erityisesti Turun saaristosta.[198] Turun messu- ja kongressikeskuksessa järjestetään keväällä useita messuja, muun muassa Turun taide- ja antiikkimessut. Urheilun osalta perinteinen kevään tapahtuma on huhtikuussa järjestettävät Turun Sanomien kortteliajot -pyöräkilpailu, jotka Turun Urheiluliitto on vuodesta 1957 asti järjestänyt.[199] Uudempia kevään tapahtumia ovat muun muassa Suomalaisen elokuvan festivaalit[200] sekä toukokuussa järjestettävä Turku Biennaali -nykytaiteen näyttely[201].

Kesän Turussa aloittaa Neitsytperunafestivaalit, jolloin Panimoravintola Koulun pihalla odotetaan kesän ja varhaisperunan saapumista. Kesäkuun puolivälissä järjestetään lasten kaksipäiväinen taide- ja musiikkijuhla Seikkisrock Kupittaan Seikkailupuistossa. Samoihin aikoihin, kaupungin tunnetuimman urheilijan Paavo Nurmen syntymäpäivän tienoilla, järjestetään paljon urheilutapahtumia, joihin lukeutuu Paavo Nurmi Games -yleisurheilutapahtuma. Kesäkuun lopettaa vuosittain valtavasti kävijöitä keräävät Turun keskiaikaiset markkinat, jotka on järjestetty vuodesta 1996 Vanhalla suurtorilla. Heinäkuun alussa Ruissalon saarella järjestetään Euroopan vanhin yhtäjaksoisesti jatkunut rockfestivaali Ruisrock. Samaan aikaan Brinkhallin kartanolla on kamariorkesteri Refugium musicumin järjestämä Brinkhall soi -festivaali, jonka tarkoituksena on elävöittää kulttuurihistoriallisesti merkittävän kartanon miljöötä. Heinäkuun puolivälin tienoilla Turun keskustassa on elektronisen ja tanssimusiikin kaupunkifestivaali Turku Modern, joka jatkaa Turun kaupungissa järjestettävien tanssimusiikin festivaalien perinnettä. Heinäkuun lopettaa kaupunkifestivaali Down By The Laituri (DBTL), joka kerää väkeä niin klubeille kuin Aurajoen ympäristöönkin.

Kesän loppupuolella elokuussa järjestetään kaksi viikkoa kestävät Turun musiikkijuhlat, joiden laaja ohjelmatarjonta keskittyy suuriin, erityisesti Turun filharmonisen orkesterin konsertteihin sekä oopperaan, kamarimusiikkiin, resitaaleihin, jazziin, ulkoilmatapahtumiin ja lasten konsertteihin. Elokuun alussa pidetään jokirannassa myös Aura Fest, joka kuuluu Suomen suurimpien hiphop-festivaalien joukkoon. Kun musiikkijuhlat päättyvät, pidetään kaupungissa Turun taiteiden yö. Urheilussa kesän viimeisiä tapahtumia ovat Turun urheiluliiton järjestämä Turku Touring -pyöräily, joka on suosittu koko perheen kuntopyöräilytapahtuma ja Paavo Nurmi Marathon. Elokuun lopussa Luostarinmäen käsityöläismuseossa järjestettävät Käsityötaidon päivät on museon vuoden kohokohta[202].

Syksyllä vietetään Turun omaa kotiseutupäivää eli Turun päivää, jota juhlitaan vuosittain syyskuun kolmantena sunnuntaina. Turun päivänä kaupunkilaisille tarjotaan monia mahdollisuuksia tutustua omaan kotikaupunkiinsa, kauppatorilla on suuret perinteikkäät Heikin markkinat ja samoihin aikoihin järjestetään messukeskuksessa myös Turun messut. Turun päivänä valitaan myös tulevaksi vuodeksi Turun Flikka ja Poika ja päivä päätetään suureen ilotulitukseen Aurajokirannassa.[203] Syksyllä on kaupungissa vielä kaksi perinteikästä urheilutapahtumaa; vuodesta 1927 lähtien järjestetyt Aurasoutu -soutukilpailut sekä Ruissalojuoksut, jotka on järjestetty Ruissalossa vuodesta 1972 lähtien.[204][205] Lokakuun alussa messukeskuksessa järjestetään Turun kansainväliset kirjamessut ja ruokamessut[206] Lokakuussa järjestetään myös kevään tapaan kalamarkkinat eli silakkamarkkinat Aurajokirannassa.[207]

Marraskuun alusta Nuutinpäivään kaupungissa järjestetään erilaisia jouluun liittyviä tapahtumia. Keskeisimpänä tapahtumana ovat Vanhan Suurtorin joulumarkkinat. Marraskuussa Turussa järjestetään Pohjoismaiden suurin nuorisolle tarkoitettu kristillinen musiikkitapahtuma, Maata näkyvissä -festarit.[208] Turku on Suomen virallinen joulukaupunki, jossa on jo 1300-luvulta lähtien luettu joulurauhanjulistus.[209]

Media ja viestintä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun kauppatorin laidalla sijaitsevassa KOP-kolmiossa toimi Ylen Turun seudun toimitus, kunnes se vuonna 2015 muutti kulttuurikeskus Logomoon.

Turun seudun merkittävin mediakonserni on Ketosen suvun omistama TS-Yhtymä. TS-yhtymän omistama Turun Sanomat, joka on vuonna 1904 perustettu sitoutumaton sanomalehti, on Turun alueen tärkein viestintäkanava. Turun sanomilla on päivittäin 171 000, viikottain 241 000 lukijaa (vuonna 2018).[210]

TS-yhtymä omistaa myös Aamuset-ilmaislehden. Turussa toimii paikallisesti tärkeiden lehtien lisäksi myös useita valtakunnallisten medioiden toimituksia. Kaupungissa on muun muassa Helsingin Sanomien, Kansan Uutisten, sekä Suomen Tietotoimiston alueelliset toimitukset.[211]

Turussa ilmestyy myös ilmaislehti Turkulainen, jota julkaisee Etelä-Suomen Media Oy, joka kuuluu Keskisuomalainen-konserniin. Lehteä jaetaan keskiviikkoisin 139 000 kappaletta ja viikonloppuisin 103 000. Turun lisäksi lehti jaetaan Raisioon, Kaarinaan, Naantaliin, Lietoon, Paraisiin, Maskuun, Ruskolle ja Nousiaisiin. Lehti on ollut koko ilmestymisensä ajan riippumaton ja sanoo olevansa puolueeton turkulaisuuden äänenkannattaja.[212] Lehti on valittu kolme kertaa Suomen parhaaksi kaupunkilehdeksi vuosina 1998, 2003 ja 2006.[213]

Turun seudun tärkein ruotsinkielinen viestintäkanava on Suomen vanhin yhä ilmestyvä sanomalehti Åbo Underrättelser, jonka ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1824. Lehden kohdealueita ovat Turku, Kaarina, Parainen ja Kemiönsaari. Lehteä julkaisee muun muassa Åbo Akademin säätiön omistama Förlags Ab Sydvästkusten. Lehden levikki oli vuonna 2017 6 394 kpl. Lehti ilmestyy viisi kertaa viikossa tiistaista lauantaihin.[214]

Auran Aallot on TS-Yhtymän ja Mediatakojat Oy:n omistama paikallisradiokanava. Auran Aallot aloitti vuonna 1985 toimintansa yhtenä Suomen ensimmäisistä kaupallisista radiokanavista. Kanavalla on alueellisesti kuuntelijoita 52 000 viikossa.[215]

Yle Radio Suomi Turku on yksi Yle Radio Suomen maakuntaradioista. Kanava välittää ajankohtaisesti maakuntaa koskevia tapahtumia ja uutisia sekä tasatunnein Radiouutiset. Turussa taajuus on 94,3 MHz.[216]

Yleisradion Turun toimitus muutti kesällä 2015 Kauppatorin laidan KOP-kolmiosta kulttuurikeskus Logomoon.[217]

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luterilaisella kirkolla on Turussa nykyisin yhteensä kahdeksan seurakuntaa.[218] Turun piispa on myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa.[219] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä toimii Turussa muun muassa Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys, Herättäjä-Yhdistys, lestadiolaisuus ja Kansan Raamattuseura. Muihin kristillisiin kirkkoihin lukeutuvat muun muassa katolinen Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin seurakunta,[220] Suomen ortodoksisen kirkon Turun ortodoksinen seurakunta[221] sekä Lähetyshiippakuntaan kuuluvat Pyhän Paavalin luterilainen seurakunta ja Sankt Gabriels församling[222]. Muita merkittäviä uskontokuntia Turussa edustavat juutalainen Turun juutalainen seurakunta, jolla on oma synagoga, buddhalainen Suomen vietnamilaisten buddhalaisten yhdyskunta, jolla on temppeli Moisiossa, sekä islamilainen Turun Islamilainen Yhdyskunta.[223][224][225]

Turussa toimii useita kymmeniä uskonnollisia yhteisöjä.[226] Turussa on järjestetty vuodesta 2016 lähtien kesän alussa uskontojen yhteinen rauhankävely, jonka tarkoituksena on osoittaa, että erilaiset uskonnolliset yhteisöt voivat elää sovinnossa keskenään.[227]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Turun urheilu
Kalevan kisat järjestettiin Turussa viimeksi vuonna 2011 Paavo Nurmen stadionilla.
Paavo Nurmi Marathon juostiin vuonna 2007 16. kerran.

Joukkuelajeista Turussa merkittävimmät ovat jalkapallo ja jääkiekko. Menestynein turkulainen palloiluseura on vuonna 1922 perustettu Turun Palloseura (TPS). Turun yliopiston sosiologian professori Hannu Ruonavaara on tutkinut turkulaista jääkiekkoyleisöä ja todennut, että TPS kytkeytyy vahvasti turkulaisuuteen. Ruonavaaran mukaan seura liitetään turkulaisuuteen niin Turussa kuin muuallakin Suomessa.[228] Jalkapallossa TPS on voittanut Suomen mestaruuden kahdeksan kertaa ja Suomen Cupin kolmesti. Toinen jalkapallon liigatasolla pelaava turkulaisseura on vuonna 1990 perustettu FC Inter Turku, joka voitti jalkapallon Suomen mestaruuden 2008 ja Suomen Cupin vuonna 2009[229].

Jääkiekossa TPS on voittanut Suomen mestaruuden yksitoista kertaa. TPS on voittanut SM-liigan mestaruuden kahdesti kolmena perättäisenä vuonna: 1989–1991 ja 1999–2001. Muita jääkiekon korkeimmalla tasolla pelanneita turkulaisseuroja ovat olleet TuTo, TuPK, ÅIFK, Turun Riento, Kiekko-67 ja Turun Pyrkivä. TuTo on pelannut jääkiekon SM-sarjassa kymmenen ja -liigassa kahden kauden ajan.[230]

Muita merkittäviä turkulaisia seuroja palloilulajeissa ovat olleet pesäpallossa Turku-Pesis, koripallossa Turun NMKY, salibandyssa FBC Turku ja futsalissa Turun Pallokerho. Turussa on myös Suomen mittakaavassa menestyksekäs lacrosseseura, Turku Titans.

Yleisurheilussa kaupunkia edustaa näkyvimmin Turun Urheiluliitto, joka on 12 kertaa ollut Kalevan kisojen paras seura, viimeksi 2005[231]. Seuran menestynein urheilija on kestävyysjuoksija Paavo Nurmi, jonka mukaan on nimetty Urheilupuistossa sijaitseva yleisurheilustadion[232]. Stadionilla on järjestetty useaan kertaan Kalevan kisat ja vuodesta 1957 lähes katkeamattomasti vuosittain Paavo Nurmi Games. Erityinen tuki kaupungin urheiluelämälle on ollut Aurajoen urheilulukio, jonka tunnetuimpia opiskelijoita ovat olleet muun muassa jääkiekkoilija Saku Koivu ja tennispelaaja Jarkko Nieminen. Turun Urheilutoimittajien Kerho listasi tunnetuimmat turkulaiset urheilijat. Edellä mainittujen lisäksi listalle pääsivät ratamoottoripyöräilijä Jarno Saarinen, yleisurheilijat Harri Larva, Veikko Karvonen ja Voitto Hellsten, painija Kaarlo Mäkinen, Jääkiekkoilija Timo Nummelin ja jalkapalloilija Kalevi Lehtovirta[233].

Turussa on runsaasti tiloja ja alueita eri urheilulajien harrastamiseen. Kupittaan alue, keskustan tuntumassa sijaitseva Turun Urheilupuisto ja Impivaara ovat kaupungin monipuolisimmat liikunta- ja urheilualueet. Kupittaalla on useiden jalka- ja pesäpallokenttien lisäksi muun muassa liikunta- ja keilailuhalli, Veritas Stadion -jalkapallostadion, velodromi, rullalautailualue ja BMX-rata. Vuonna 2006 Kupittaalle valmistui uusi Kupittaan jäähalli. Urheilupuistossa sijaitsee Paavo Nurmen stadion, jossa käydään pääosin yleisurheilukilpailuja. Lisäksi puistossa on kentät pesäpalloa, jalkapalloa, koripalloa, lentopalloa ja useita muita lajeja varten. Urheilupuiston kupeessa sijaitsee Samppalinnan maauimala. Urheilupuistossa on rikottu useita Suomen sekä maailmanennätyksiä.[234]

Kolmas tärkeä urheiluareena on kaupungin jäähalleista suurin, vuonna 1990 valmistunut 11 820-paikkainen Gatorade Center eli Turkuhalli, jonka aiempia markkinointinimiä ovat olleet Typhoon, Elysée Arena ja HK Areena.[235] Areenalla järjestetään urheilun lisäksi muitakin tapahtumia. Kupittaan ja Turkuhallin lisäksi Turussa on useita pienempiä jäähalleja mm. Varissuolla ja Impivaarassa, jossa sijaitsee myös jalkapallo-, uima- ja tennishalli. Yhteensä Turun kaupunki ylläpitää reilua 200 erilaista liikuntapaikkaa (2016 tilanne)[72].

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Turun ruokakulttuuri

Turkulainen perinneruoka on samalla varsinaissuomalaista perinneruokaa. Rusinamakkara, kala eri muodoissaan (erityisesti silakka), hapanleipä ja saaristolaisleipä ovat alueelle tyypillisiä perinneruokia.[236]

Turkua on jo välillä tituleerattu Suomen ruokapääkaupungiksi. Ruokamatkailu on ollut hyvässä nosteessa ja Turkuun on noussut tasokkaita ravintoloita. Michelin-oppaaseen maininnan on saanut Kaskis, jolle myös Suomen Gastronominen Seura antoi Vuoden ravintola 2018 -tunnustuksen. Pikaruokaketju Hesburger on alkujaan turkulainen perheyritys kuten myös Dennis Rafkinin perustama pizzeria Dennis. Turun kauppahallissa on muutaman ravintolan keskittymä ja se onkin lounasaikaan suosittu ruokapaikka. Kauppahallissa on myös useita ruokaan liittyviä erikoiskauppoja.

Lähiruoka on muun maan tavoin ollut hyvin esillä 2010-luvulla. Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 ruokakulttuurihankkeilla haluttiin tuoda esille lähiruokaa ja paikallisen ruuan ja ravintolakulttuurin erityispiirteitä.[237]

Turussa järjestetään vuoden aikana useita ruokatapahtumia.  Turku Craft Beer -festivaali järjestetään maaliskuussa. Huhtikuussa vietetään saaristolaismarkkinoita ja kesäkuussa Neitsytperunafestivaaleja. Elokuussa on aika maistella vegaaniruokia, suuren suosion saanut Vegånia järjestetään vuonna 2018 toistamiseen Vanhalla Suurtorilla. Samassa yhteydessä  pidetään Turun Panimofestivaali. Syksyllä ajankohtaisia ovat Ruokamessut, Turun silakkamarkkinat ja Food and Fun -festivaali.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot. Turku: Sammakko, 2013 (5. painos, 1. uud. p.). ISBN 978-952-483-266-3.
  • Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja. Turku: Turun kaupungin konsernihallitus/Talous- ja stragetiaryhmä/Stragetia ja kehittäminen, 2016. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 21.1.2017).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Turun uusi kaupunginjohtaja Minna Arve aloittaa työnsä maanantaina 13.11.2017 Turku.fi. 7.11.2017. Viitattu 12.11.2017.
  7. Kaupunginhallitus Turku.fi. Viitattu 17.10.2017.
  8. Kaupunginvaltuusto Turku.fi. Viitattu 17.10.2017.
  9. Kuntavaalit 2017, Turku Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  10. a b Turun väestökatsaus maaliskuu 2018 - ennakkoväkiluku (pdf) Turun kaupunki. Viitattu 4.5.2018.
  11. Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2017 Tilastokeskus. Viitattu 19.2.2018.
  12. Runsaasti arvovieraita Turun kulttuurivuoden avajaisissa
  13. a b Finavian lentoliikennetilasto 2017 (pdf) Finavia. Viitattu 27.3.2018.
  14. a b c Positiivinen rakennemuutos: Turun ja Varsinais-Suomen eväät kilpailukykyiseen tulevaisuuteen 2017. Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen Liitto. Viitattu 11.4.2018.
  15. Tilastot Turun kaupunki. Viitattu 4.5.2018.
  16. Turun rajat Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 17.12.2016.
  17. Keskiaika - Suomen kaupungit keskiajalla www.katajala.net. Viitattu 13.10.2017.
  18. Mäkinen Kalervo: Historiallinen Hämeen Härkätie – Turkukin syntyi. Tarvas, 2012, nro 1, s. 2. Tarvasjoen kunta ja seurakunta. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 10.4.2016.
  19. Etymologia: Turku scripta.kotus.fi. Viitattu 13.10.2017.
  20. Jukka Paaso: Turun, Turut, Torgu ja Turku, Torgy, Åbo ja Turku Viitattu 11.4.2018.
  21. Gardberg, C. J.: Turun kaupungin historia 1100-luvun puolivälistä vuoteen 1366. Turun kaupungin historia 1. Turku 1971: 115–324
  22. a b Anne Antikainen ja Tarja Pyöriä (toim.): ”Turku – Suomen portti länteen”, Kaupunkiseutujen kasvun aika, s. 124. Sisäministeriö, 2004. ISBN 951-734-671-9.
  23. Markku Oinonen, Emmi Mehtonen, Heidi Nordqvist, Kari Uotila ja Pentti Zetterberg: Turun kaupungistumisen alkuhetkiä radiohiiliajoituksia bayesilaisella menetelmällä, s. 15-27. SKAS, 4/2011.
  24. Turun tuomiokirkko ja Turun historiallinen ydinalue muesovirasto. Viitattu 10.4.2016.
  25. Carl Jacob Gardberg: Medieval castles This is Finland. 2002. Viitattu 17.2.2016.
  26. Toivo T. Rinne – Rainer Fagerlund (1984): Turku uuden ajan alussa teoksessa Turun seitsemän vuosisataa (toim. Eero Kuparinen). s. 79–110. Turun historiallinen yhdistys. Turku
  27. Toivo T. Rinne – Rainer Fagerlund (1984): Turku uuden ajan alussa teoksessa Turun seitsemän vuosisataa (toim. Eero Kuparinen). s. 79–110. Turun historiallinen yhdistys. Turku
  28. Hovioikeuden historia Oikeus.fi. Oikeusministeriö. Viitattu 18.2.2015.
  29. Kuninkaallinen Turun akatemia Helsingin yliopisto. Viitattu 30.3.2008.
  30. Pietari Brahen aika (Arkistoitu sivu) 16.7.2010. Turun maakuntamuseo. Viitattu 18.2.2015.
  31. Kankaanpää, Matti J: Suuri Pohjansota, Iso Viha ja Suomalaiset. Virrat: T:mi Toiset aijat, 2001. ISBN 952-91-3934-9, ISBN 978-952-91-3934-7.
  32. a b Osmo Rinta-Tassi, Juhani Kostet, Marita Söderström & Seija Väärä: Silmäys Turun historiaan (Arkistoitu sivu) Turun maakuntamuseo. Viitattu 18.2.2015.
  33. Pikkuvihassa Punainen Turku -blogi. Viitattu 14.5.2018.
  34. Turun Soitannollinen Seura – Musikaliska Sällskapet i Åbo Turun Soitannollinen Seura – Musikaliska Sällskapet i Åbo. Viitattu 17.2.2016.
  35. Carl Erik Mannerheim oli Suomen ensimmäinen pääministeri (Arkistoitu sivu) Helsingin Sanomat. 27.1.2008. Viitattu 18.2.2015.
  36. Tietoa Turusta Infopankki.fi. 14.4.2004. Helsingin kaupunki. Viitattu 5.5.2014.
  37. Suomen autonomian ajan aate- ja tieteenhistoria (ppt) Oulun yliopisto. Viitattu 14.5.2018.
  38. Turussa vuonna 1948 Ylen elävä arkisto: filmikatsaus vuodelta 1948. Viitattu 10.2.2016.
  39. Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen Ylen elävä arkisto. Viitattu 15.5.2016.
  40. Laakso, Vuokko: Turun kaupungin historia 1918–1970, 1. nide, s. 11–37. Turku: Turun kaupunki, 1980. ISBN 951-99267-6-3.
  41. Tapana, Erja: Nykymittoihinsa Turku jämähti 1970-luvun lopulla Turun Sanomat. 3.4.2006. Viitattu 23.2.2015.
  42. Suur-Turku torpattiin neljässä valtuustossa Yle Uutiset. 24.2.2015. Viitattu 14.5.2018.
  43. Kleemola, Jenni: Sen seitsemän kukkulaa (Arkistoitu sivu) Turun Sanomat. 17.7.2002. Viitattu 24.2.2014.
  44. Varsinais-Suomen käsikirja (s.77) 2013. Viitattu 11.4.2016.
  45. Turku muuttuu Suomen suurimmaksi konserttisaliksi 14.4.2015. Yle uutiset. Viitattu 25.4.2018.
  46. Turun opaskartta Viitattu 25.5.2016.
  47. Airisto-Pukinsalmen merimaisema Inventointilomake. 2013. ELY-keskus. Viitattu 25.5.2016.
  48. Turun luonnonsuojelualueet Viitattu 23.5.2016.
  49. Kurjenrahka Viitattu 23.5.2016.
  50. Koutonen, Jouni: Föri seilannut Turusta Åboon 110 vuotta – kurkista konehuoneeseen videollamme Yle Uutiset. 18.9.2014. Viitattu 17.2.2016.
  51. Aurajoen syvyyskartta (pdf) Viitattu 31.3.2008.
  52. Rimpiläinen, Tuomas: Aurajoen ulkoilureitti ulottuu pian Tervatorilta kampiförille Turun Sanomat. 9.6.2006. Viitattu 17.2.2016.
  53. Turun vesistöt Turku. Viitattu 17.2.2016.
  54. Turun opaskartta Viitattu 14.5.2018.
  55. Aurajoki ja Raisionjoki-Ruskonjoki – Varsinais-Suomen vesistöt tutuiksi. Pro Saaristomeri -ohjelman Vesistöt tutuiksi -sarjan esite. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2013. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.5.2016).
  56. Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä: Turun kaupunkiseudun ilmanlaatu vuonna 2005 (pdf) 2005. Viitattu 30.3.2008.
  57. Joulupukin rekimatka Rovaniemeltä Etelä-Suomeen vaarassa 22.12.2006. Ilmatieteenlaitos. Viitattu 10.2.2016.
  58. Aurajoen jäälle luistinpaana. Turun Sanomat, 9.1.2003.
  59. Vaajoensuu, Sanna: Kulkureitit Aurajoen jäälle joudutaan ehkä sulkemaan. Turun Sanomat, 17.1.2003.
  60. Aurajoen jäälle pääsee hiihtämään (Arkistoitu sivu) 13.2.2003. Turun kaupunki. Viitattu 5.3.2015.
  61. a b Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja, s. 34
  62. Kaikkien aikojen lämpöennätys rikki Liperissä: 37,2! Ilta-Sanomat. 2010. Viitattu 15.5.2016.
  63. Sääennätyksiä Ilmatieteenlaitos. Viitattu 10.2.2016.
  64. Kestävä kehitys Turku.fi. Viitattu 15.5.2016.
  65. Kaupunginosat Turku.fi. Viitattu 29.5.2016.
  66. Tilastoaluejako – Statistikområdeindelning Turun kaupunki. Viitattu 29.5.2016.
  67. Turun vanhin lähiö voi paremmin kuin koskaan Turun Sanomat. 4.8.2014. Viitattu 14.5.2018.
  68. Täydennysrakentaminen muuttaa Turkua – toimiiko päättäjien ja asukkaiden yhteispeli? SuburbanTurku -sivusto. 9.4.2017. Viitattu 14.5.2018.
  69. Otavan iso tietosanakirja, 9. osa (Tse-Visc), art. Turku, s. 190, osio Asemakaava, Otava 1965
  70. Otavan suuri Ensyklopedia, 4. osa (Juusten – Kreikka), art. Kaupunki, Engelin asemakaavan kuva sivulla 2821, Otava 1978, ISBN 951-1-04658-6
  71. Jussi Iltanen: Urbes Finlandiae, s. 12. Porvoo: Genimap, 2004.
  72. a b c Tilastollinen vuosikirja 2017 (s. 26) Turun kaupunki. Viitattu 27.3.2018.
  73. a b Tuomiokirkko on yhä Turun korkein rakennus Turkulainen. Viitattu 29.5.2016.
  74. Laakso, Veikko: Turun kaupungin historia 1918–1970, s. 33. Turku: Turun Sanomat, 1980.
  75. Port Arthur: Kylä kaupungissa Turkulaiset-sivusto. Viitattu 14.5.2018.
  76. Turun Portsasta Vuoden kaupunginosa Yle Uutiset. Viitattu 14.5.2018.
  77. Hangisto, Tomi: Kauppiaskadun ympäristösuunnitelma : kahden aikakauden katutilojen kehittämismahdollisuudet Turun keskustassa 2013. Viitattu 18.2.2016.
  78. a b Turun tuomiokirkko ja Turun historiallinen ydinalue Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) sivusto. Viitattu 18.2.2016.
  79. Jukka Paaso: Venäläinen Turku Viitattu 18.2.2016.
  80. Tervetuloa Suomen vanhimpaan teatteriin! Åbo Svenska Teater. Viitattu 18.2.2016.
  81. Monto, Riitta: Turun helmet Turun Sanomat. 22.10.2006. Viitattu 18.2.2018.
  82. Virmavirta, Jarmo: Suomen Turku. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18464-4.
  83. Lahtinen 2009, s. 79
  84. Lahtinen 2009, s. 76
  85. Juri Nummelin ja Mikko Laaksonen: Turun seudun arkkitehtuuriopas. Kustannus Laaksonen, 2013.
  86. Benito Casagrande Benito Casagrande -sivusto. Viitattu 14.5.2018.
  87. Kaksisataa taloa jo paalutettu Turussa Turun Sanomat. 27.1.2007. Viitattu 14.5.2018.
  88. Lahtinen, Rauno & Laaksonen, Hannu: ”Puistojen ystäville”, Kävely Puistojen Turussa, s. 7. Turku: Turkuseura, 2008. ISBN 978-952-99619-6-2.
  89. Kupittaanpuisto Visit Turku. Viitattu 5.3.2016.
  90. Seikkailupuisto Turun kaupunki. Viitattu 5.6.2018.
  91. Turun Hautausmaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 3.8.2016.
  92. Lahtinen, Rauno & Laaksonen, Hannu: ”Turkulaisen puistokulttuurin juurilla”, Kävely Puistojen Turussa, s. 20–28. Turku: Turkuseura, 2008. ISBN 978-952-99619-6-2.
  93. Lahtinen, Rauno & Laaksonen, Hannu: ”Turkulaisen puistokulttuurin juurilla”, Kävely Puistojen Turussa, s. 31. Turku: Turkuseura, 2008. ISBN 978-952-99619-6-2.
  94. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Museovirasto. Viitattu 25.4.2018.
  95. Kaupungin johto Turun kaupunki. Viitattu 21.2.2018.
  96. Talous ja strategia Turun kaupunki. Viitattu 17.2.2016.
  97. Päätöksenteko Turun kaupunki. Viitattu 5.4.2018.
  98. Virmavirta, Jarmo: Suomen Turku, s. 115–121. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18464-4.
  99. Faktoja tunnin junasta Turun kaupunki / Varsinais-Suomen liitto. Viitattu 5.4.2018.
  100. Valtuuston jäsenet valtuustoryhmittäin Turku. Viitattu 17.2.2016.
  101. a b Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja, s. 7.
  102. Turun kaupunkiseudun maakuntakaava Varsinais-Suomen liitto. Viitattu 10.2.2016.
  103. Kaupunginhallituksen pöytäkirja 09.02.2015. Raision kaupunki. Viitattu 26.5.2016.
  104. Turku puoltaa kuntaliitosta – muut kunnat eri mieltä Tutka.pro. 24.3.2015. Viitattu 26.5.2016.
  105. Asukasluku 1891-2016 (s. 18) Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja. Turun kaupunki. Viitattu 6.4.2018.
  106. Väestöennuste ikäryhmittäin Turun seutukunnassa 2010–2040 (ppt) 02.10.2009. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2010.
  107. a b Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja, s. 18.
  108. Laaksonen, Hannu: ”Turkulaiset 1500-luvulla”, Turun historiaa kahdeksalta vuosisadalta, s. 41–42. Turku: Turun historiallinen yhdistys ja Turun historiallinen arkisto, 2007. ISBN 978-952-99637-3-7.
  109. Turku-viha alkoi yli 200 vuotta sitten Turkulainen. 14.3.2018. Viitattu 14.5.2018.
  110. Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja, s. 46-48.
  111. Taloustutkimus. Kaupungit: muuttohalukkuus 2000, 2002 ja 2006.
  112. Tampere on Suomen kaupungeista ylivoimainen ykkönen 26.3.2018. Taloustutkimus. Viitattu 6.4.2018.
  113. Turun kaupungin tilasollinen vuosikirja, s. 20–22.
  114. Turun seutu ja matkailu Varsinais-Suomen liitto. Viitattu 22.1.2017.
  115. Turku ja Kaarina käyvät kisaa omakotiasukkaista Turun Sanomat. 2007. Viitattu 7.6.2016.
  116. ”Yhdistymiarvio”, Turun, Kaarinan, Raisio, Liedon ja Ruskon yhdistysmisselvitys, s. 46. Raision kaupunki, 2014. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 7.6.2016).
  117. Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja, s. 33.
  118. Väestö kielen mukaan 1870–2016 (pdf) Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja. Turun kaupunki. Viitattu 27.3.2018.
  119. Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja, s. 30-32.
  120. Turkuun muutti viime vuonna 304 pakolaista Turun Sanomat. 5.4.2017. Viitattu 14.5.2018.
  121. Kimmo Ikonen: Turun koulut aikansa ilmiönä. , 2015. ISBN 978-952-5991-77-2. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 9.4.2016).
  122. Koulujen yhteystiedot Turun kaupunki. Viitattu 9.4.2016.
  123. Turun lukiot ja erityislinjat Turun kaupunki. Viitattu 9.4.2016.
  124. Ammatillinen koulutus Turun kaupunki. Viitattu 9.4.2016.
  125. Ammattiopisto Spesia aloittaa toimintansa 1.1.2018 Bovallius-ammattiopisto. Viitattu 11.4.2018.
  126. Turun yliopisto Turku.fi. Viitattu 9.4.2016.
  127. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot Turussa 23.3.2018. Turun kaupunki. Viitattu 11.4.2018.
  128. Åbo som studieort Yrkeshögskolan Novia. Viitattu 9.4.2016. (ruotsiksi)
  129. Tutkimuksen huippuyksiköt Turun yliopisto. Viitattu 11.4.2018.
  130. Terveysasemien palvelut Turun kaupunki. Viitattu 20.6.2018.
  131. Sairaalat, osastot, poliklinikat ja muut toimipaikat VSSHP. Viitattu 20.6.2018.
  132. Tyks kantasairaala VSSHP. Viitattu 20.6.2018.
  133. Turunmaan sairaalan kaava meni läpi Turun Sanomat. 20.5.2014. Viitattu 20.6.2018.
  134. Kaupunginsairaala Turku. Viitattu 20.6.2018.
  135. Tilastokeskus: Bruttokansantuote asukasta kohti seutukunnittain 2015 (ppt) 8.12.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2018.
  136. Lounais-Suomi käynnisti mittavan Töihin tänne -kampanjan – katso tästä kampanjan video Aamuset. 14.3.2018. Viitattu 11.4.2018.
  137. Maakuntien pörssiyhtiöt – sijoitustuottoa kotikonnuilta Taloustaito. 1.3.2017. Viitattu 14.5.2018.
  138. Suurimmat yritykset liikevaihdon mukaan - Länsi-suomi CMPartner AB. Viitattu 11.4.2018.
  139. Yritysten toimipaikat, henkilökunta ja liikevaihto 2008-2015 (s.78-79) (pdf) Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2017. Turun kaupunki. Viitattu 11.4.2018.
  140. Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 11.4.2018.
  141. Maailman suurin risteilijä tehtiin Turussa Yle elävä arkisto. Viitattu 20.2.2016.
  142. Maailman suurin risteilylaiva laskettiin vesille Ranskassa hs.fi. 2015. Viitattu 20.2.2016.
  143. Telakka on valtava työllistäjä Turun Sanomat. 15.12.2017. Viitattu 10.4.2018.
  144. a b Turun Tiedepuisto Turun kaupunki. Viitattu 11.4.2018.
  145. Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja, s. 68.
  146. Pääkirjoitus: Työttömyys sulaa vauhdilla Aamuset. 29.3.2018. Viitattu 10.4.2018.
  147. Meriklusteriohjelma Koneteknologiakeskus. Viitattu 12.4.2018.
  148. Kärkihankkeet Turun kaupunki. Viitattu 4.4.2018.
  149. Turun kaupungin keskustalle uusi kunnianhimoinen visio 14.8.2017. Turun kaupunki. Viitattu 4.4.2018.
  150. Smart and Wise Turku Turun kaupunki. Viitattu 4.4.2018.
  151. Matkustajaliikenne Suomen ja ulkomaiden välillä satamittain vuonna 2015 Liikennevirasto. Viitattu 27.12.2016.
  152. Ulkomaan tavaraliikenne satamittain vuonna 2015 Liikennevirasto. Viitattu 27.12.2016.
  153. Orell, Jussi: Turkulaiset haluavat laivalla Turusta Tallinnaan TS.fi. 2.9.2006. Viitattu 5.5.2014.
  154. Info: Höyrylaiva Ukkopekka Hörylaiva s/s Ukkopekka -sivusto. Viitattu 14.5.2018.
  155. Jutikkala, Eino: Turun kaupungin historia 1856–1917, s. 213–248. Turku: Turun sanomalehti ja kirjapaino osakeyhtiö, 1957.
  156. Henkilöliikenteen matkat vuonna 2016 Liikennevirasto. Viitattu 14.5.2018.
  157. Turku - Finavia Finavia. Viitattu 14.5.2018.
  158. Tienumerokartat (Linkki: Turun Seutu) Liikennevirasto. 2015. Viitattu 23.5.2016.
  159. Seutulippuun ollaan tyytyväisiä Yle Uutiset. 13.5.2009. Viitattu 23.5.2016.
  160. Hinnasto Föli. Viitattu 14.5.2018.
  161. Föli alkoi, tule föliin! foli.fi. Viitattu 17.1.2015.
  162. Fölin vesibusseina seilaa tänä kesänä m/s Ruissalo ja m/s Jaarli Turun kaupunki: Föli. Viitattu 25.4.2018.
  163. Raitiovaunun kolmas tuleminen Turun Sanomat. 9.2.2013. Viitattu 14.5.2018.
  164. Raitiotie vai superbussi? Turun kaupunki. Viitattu 10.4.2018.
  165. a b vesilaitoshistoria vesilaitosmuseo.fi. Turku: Turun vesilaitosmuseo, Turun vesiliikelaitos. Viitattu 29.5.2016.
  166. Kakolan jätevedenpuhdistamon toiminta on alkanut hyvin Yle. 2010. Viitattu 5.3.2016.
  167. Mistä vesi tulee? Turun kaupunki / Turun vesihuolto. Viitattu 6.4.2018.
  168. Turku Energia lyhyesti Turku Energia. Viitattu 5.3.2016.
  169. Uusi jätteenpolttolaitos rakennetaan Saloon - Lounais-Suomen jäteralli keskittyy 31.10.2014. Yle Uutiset. Viitattu 14.5.2018.
  170. Orikedon piipun kaato näkyy parhaiten Halisten pelloilta Turun Sanomat. Viitattu 5.3.2016.
  171. Topinojan jätevuoret katosivat – lähes kaikki kotitalousjäte jo hyötykäytössä Turkulainen. 2015. Viitattu 5.3.2016.
  172. Virmavirta, Jarmo: Suomen Turku. Otava, 2004. ISBN 951-1-18464-4.
  173. Turun seudun karttapalvelu. Karttalinkki (viitattu 10.2.2016)
  174. Turun päivät Pietarissa 2015 Turku.fi. Viitattu 25.5.2016.
  175. Turun ja Pietarin suhde kestänyt puoli vuosisataa läpi mullistusten Turun Sanomat. 2005. Viitattu 25.5.2016.
  176. Turun ja Pietarin yhteistyötä tiivistetään Turun Sanomat. 2013. Viitattu 25.5.2016.
  177. Antti Louhisto: Ystävyyden patsas turku.fi. Viitattu 15.5.2016.
  178. Wäinö Aaltonen: Kun ystävyyssuhteet solmitaan Turun kaupunki. Viitattu 14.5.2018.
  179. Turun ystävyyskaupungit Turun kaupunki. Viitattu 6.4.2018.
  180. Vanha ja historiallinen imago Turulle vain etu 25.2.2011. Turkulainen. Viitattu 27.3.2018.
  181. Turun imago koheni kulttuurivuoden myötä 14.2.2012. Yle. Viitattu 27.3.2018.
  182. Heideken Visit Turku. Viitattu 27.5.2016.
  183. VÄESTÖ IÄN JA SYNTYMÄPAIKAN MUKAAN 31.12.2016 Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja – Statistisk årsbok för Åbo stad. Viitattu 27.3.2018.
  184. Turku vs Tampere – on aika selvittää, kumpi on Suomen paras kaupunki Helsingin Sanomat. 28.3.2016. Viitattu 27.5.2016.
  185. Säännöt Ei-Turkulainen osakunta (ETO ry). Viitattu 27.5.2016.
  186. Toiminta Turkuseura. Viitattu 5.3.2015.
  187. Kuntien nimikkolajit Kunnat.net. Viitattu 25.5.2016.
  188. Uuttukyyhkystä ja tammesta Turun nimikkoeläin ja -kasvi Helsingin Sanomat. 22.4.1997. Viitattu 14.5.2018.
  189. Turun sieniseura: Kultarousku on Turun nimikkosieni Viitattu 11.8.2011.
  190. Mattia ja Teppoa jo 40 vuotta 27.11.2009. Yle Uutiset. Viitattu 11.6.2018.
  191. Suomipopin valkeat helmet: #3 Tuula Amberla - Lulu nrgm.fi. Viitattu 11.6.2018.
  192. The Crash Demi.fi. 19.9.2008. Viitattu 11.6.2018.
  193. Juba Tuomola: Viivi ja Wagner Emma - Espoon modernin taiteen museo. Viitattu 11.6.2018.
  194. Heli Laaksonen on Laitilan puuhanainen Me Naiset. 17.2.2011. Viitattu 11.6.2018.
  195. Wäinö Aaltonen 1894-1966 Rautalammin museo. Viitattu 11.6.2018.
  196. Simo Heleniuksen töissä kukkii ajaton huumori Aamuset. 28.1.2017. Aamuset. Viitattu 11.6.2018.
  197. Joulurauhan julistus alkoi jo 1300-luvulla Turun Sanomat. Viitattu 11.4.2013. Suomi
  198. Turun saaristolaismarkkinat Turun kalamarkkinayhdistys. Viitattu 11.4.2013. Suomi
  199. TS-kortteliajot poljetaan 50. kerran ts.fi. 2007. Viitattu 15.5.2016.
  200. http://www.suomalaisenelokuvanfestivaali.fi/
  201. Turku Biennaali aboa vetus ars nova. Viitattu 15.5.2016.
  202. Luostarinmäen käsityöläismuseo Visit Turku. Viitattu 15.5.2016.
  203. Turun päivä Turun kaupunki. Viitattu 14.5.2018.
  204. Aurasoudut 2015 TYY. Viitattu 6.6.2016.
  205. Ruissalojuoksut Meet Turku. Viitattu 6.6.2016.
  206. Turun Kirjamessut 2016 Turun messukeskus. Viitattu 6.6.2016.
  207. Salo, Markku: Silakkamarkkinat kansoittaa Aurajoen rannat Yle Uutiset. 25.10.2012. Viitattu 15.5.2016.
  208. Suuri jumalanpalvelus käynnisti Maata näkyvissä -festarit Turun Sanomat. 13.11.2015. Viitattu 14.5.2018.
  209. Joulurauha Turun kaupunki. Viitattu 14.5.2018.
  210. 245 000 sitoutunutta lukijaa printissä Turun Sanomat. 17.10.2017.
  211. Turkulaisia tiedotusvälineitä Turun kaupunki. Viitattu 26.5.2016.
  212. Turkulainen - Mediatiedot (pdf) Etelä-Suomen Media Oy. Viitattu 15.5.2018.
  213. Turkulaiselle kaksi palkintoa Turkulainen. 25.2.2011. Viitattu 15.5.2018.
  214. Mediakortti (pdf) Åbo Underrättelser. Viitattu 4.4.2018.
  215. Auran Aallot on aito paikallinen radiomedia Auran Aallot. Viitattu 4.4.2018.
  216. Yle Radio Suomen taajuudet Yle Radio Suomi. Viitattu 15.5.2018.
  217. Yle Turku ja Yle Åboland muuttavat Logomoon 22.12.2014. Yleisradio. Viitattu 22.6.2015.
  218. Turun ja Kaarinan seurakunnat Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 15.5.2018.
  219. Turun tuomiokapituli (pdf) Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli. Viitattu 15.5.2018.
  220. Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin seurakunta Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin seurakunta. Viitattu 18.2.2018.
  221. Turun ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 28.1.2012.
  222. Suomen lähetyshiippakunta LHPK. Viitattu 4.6.2015.
  223. Turun juutalainen seurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 28.1.2012.
  224. Suomen vietnamilaisten buddhalaisten yhdyskunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 28.1.2012.
  225. Turun Islamilainen Yhdyskunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 28.1.2012.
  226. Uskonnot Suomessa Uskonnot Suomessa -sivusto. Viitattu 15.5.2018.
  227. Tervetuloa uskontojen rauhankävelylle Turun kaupunki. Viitattu 15.5.2018.
  228. A. Anttila & H. Ruonavaara (toim.): Jääkiekkoilta Turussa. Tutkielmia kiekkoyleisöstä. Turun yliopisto. Sosiologian laitos, 2001.
  229. http://fcinter.fi/sivut/fc-inter
  230. http://liiga.fi/uutiset/historia/
  231. Turun Urheiluliitto Kalevan Kisat Turku. Viitattu 26.2.2018.
  232. Paavo Nurmen stadion Kalevan Kisat Turku. Viitattu 26.2.2018.
  233. Ovatko he Turun kaikkien aikojen parhaat urheilijat? 28.12.2014. Turkulainen. Viitattu 26.2.2018.
  234. Virmavirta, Jarmo: Suomen Turku, s. 106-113. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18464-4.
  235. Historia HK Areena. Viitattu 26.2.2018.
  236. Maakuntien ruokaperinteitä Ruokatieto Yhdistys. Viitattu 27.3.2018.
  237. Kulttuuripääkaupunki tarjoaa makuja läheltä Ruokatieto Yhdistys. Viitattu 27.3.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikisanakirja
Wikisanakirjassa on tähän liittyvä sananselitys: turku.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Turku.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Flykt, Maritta: Kaksi joutsenta Aurajoessa. Turku: Turkuseura, 2008. ISBN 978-952-99619-5-5.
  • Heikkilä, Markku: Uutissi Turust: ei virallissi, mut torellissi. Turku: Radio Sata, 2005. ISBN 951-97572-9-5. (Turun murre)
  • Heikkilä, Markku: Turku: ikikaunis. , 2008. ISBN 978-951-607-694-5.
  • Junnila, Hilkka & Paasikivi, Iina & Perälä, Tauno & Hummelstedt, Christer & Raunio, Timo: Turun nimistö. Turku: Turun maakuntamuseo, 2001. ISBN 951-595-069-4.
  • Järventausta, Kari; Laine, Unto; Sahlberg, Raimo ja Turun eläin- ja kasvitieteellinen seura: Turun puisto-opas: Turun kaupungin tärkeimpien puistojen puut ja pensaat. Turku: Turun kaupunki, 1991. ISBN 951-9262-46-6.
  • Kalpa, Harri: Muuttuva kaupunki: Turku eilen ja tänään. Turku: Turun Sanomat, 1980. ISBN 951-99124-8-7.
  • Kallioniemi, Jouni: Piänt firinä Suamen Turus: sattumia, tapahtumia ja ajankuvia entisajan Turussa. Kirjatorni Oy, 2000. ISBN 951-96472-3-6.
  • Kupila, Sanna: Sisua, siloa ja sinappia: merkkituotteita Turusta. Turku: Turun maakuntamuseo, 2004. ISBN 951-595-090-2.
  • Kurbatov, Juri: Turku : historiaa ja arkkitehtoninen kuva. Turku: Turun Pietari-seura, 2007. ISBN 978-952-92-2373-2.
  • Laaksonen, Hannu ja Lahtinen, Rauno: Kävely puutalojen Turussa. Turku: Turkuseura, 2004. ISBN 951-96910-7-3.
  • Lahtinen, Rauno: Kävely jugendtalojen Turussa. Turku: Turkuseura, 2006. ISBN 952-99619-2-8.
  • Lahtinen, Rauno ja Laaksonen, Hannu: Kävely puistojen Turussa. Turku: Turkuseura, 2008. ISBN 978-952-99619-6-2.
  • Lahtinen, Rauno ja Otronen, Merja: Kävely 1920- ja 1930-lukujen Turussa. Turku: Turkuseura, 2012. ISBN 978-952-67404-7-8.
  • Latvakangas, Eva: Turku : muuttuva kaupunki. Turku: Turun Sanomat, 2011. ISBN 978-951-9129-84-6.
  • Latvakangas, Eva: Turku : muuttuva kaupunki, osa II. Turku: Turun Sanomat, 2012. ISBN 978-951-9129-88-4.
  • Narjus, Raimo: Turku nousi tuhkasta jälleen : sodan tuhot ja kaupungin jälleenrakentaminen. TS-Yhtymä Oy, 1998. ISBN 951-9129-30-8.
  • Niitemaa, Vilho & Nikula, Oscar & Sormunen, Tapio: Turun kulttuurihistoriaa. Turku: Turun historiallinen yhdistys, 1979. ISBN 951-95100-7-9.
  • Niskala, Meiju: Olet tässä (Turku). Helsinki: Avain, 2006. ISBN 952-5524-26-4.
  • Penttilä, Eino: Turku talvi- ja jatkosodassa 1939–1944. , 1988. ISBN 951-99926-6-9.
  • Salmi, Jarmo: Suomen Turku. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18464-4.