Tämä on lupaava artikkeli.

Ikituuri

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ikituuri
Ikituuri Sokos Hotel Caribian suunnasta kuvattuna.
Ikituuri Sokos Hotel Caribian suunnasta kuvattuna.
Tiedot
Sijainti Turun ylioppilaskylä, Nummi, Turku
Tila valmis
Rakennettu 20092011
Avajaiset 27. huhtikuuta 2011
Käyttötarkoitus Asuintalo
Kattokorkeus 43 m
Kerroksia 12
Kerrospinta-ala 4 684,5
Kustannukset 8 496 000
Yritykset
Arkkitehti Pekka Mäki (Arkkitehtitoimisto Sigge Oy)
Urakoitsija YIT Rakennus Oy
Omistaja Turun ylioppilaskyläsäätiö
Ikituuri talvi-iltana.
Ikituuri kesäkuussa 2011 kuvattuna Tuomaansillan suunnasta.
Näkymä Ikituurista lounaaseen Tuomaansillalle. Etualalla Helsinginkatu ja sen ylittävä Helsinki–Turku-rata.

Ikituuri on vuonna 2011 valmistunut, Turun ylioppilaskyläsäätiön omistama, opiskelija-asuntoja tarjoava asuintornitalo Turun ylioppilaskylässä Nummen kaupunginosassa Turussa. Rakennus on näkyvä maamerkki ja erottuu hyvin saavuttaessa Helsingintietä Turkuun.[1]

Ovaalin muotoisesta tornista ja teräväkulmaisesta jalustasta koostuvassa rakennuksessa on 12 kerrosta, korkeutta 43 metriä, asuntoja 83 ja asukaspaikkoja 120.[2] Matalaenergiataloksi rakennetussa Ikituurissa on muun muassa maalämmitysjärjestelmä, kuparijulkisivut sekä sprinklerijärjestelmä tulipalojen varalta. Läheisen Helsinginkadun vuoksi suunnittelussa kiinnitettiin myös huomiota meluntorjuntaan.[2]

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ikituuri sijaitsee Nummen kaupunginosaan kuuluvan Turun ylioppilaskylän länsiosassa, niin sanotun Nummenrannan läheisyydessä. Talon tontti rajoittuu etelässä viheralueeseen ja viereiseen Helsinginkatuun, idässä Pispalantiehen ja Sokos Hotel Caribian paikoitusalueeseen sekä pohjoisessa ja lännessä muihin Ylioppilaskylän asuintaloihin ja Kairistenkaareen. Talon edustan kautta kulkevat monet linja-autolinjat.[2][3]

Suunnittelu ja rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun ylioppilaskyläsäätiö eli TYS järjesti Ikituurista arkkitehtuurikilpailun vuonna 2007.[4] TYS:n kiinteistöjohtaja Ismo Aaltosen mukaan kilpailussa painotettiin seuraavia asioita:[5]

»Rakennuspaikka sijaitsee kahden liikenneväylän välisellä kapealla maakaistaleella. Rakennuksen tuli lisäksi toimia maamerkkinä Helsingistä Turkuun tultaessa. Tontti on todella pieni ja kolmion mallinen ja viettää sitä paitsi voimakkaasti moottoritielle. Neljäntenä painopisteenä arkkitehtuurisuunnittelussa on ollut yhteensopivuus sekä uuden Nummenrannan alueen että vanhan ylioppilaskylän kanssa. Moottoriväylästä johtuen ratkaisuissa tuli ottaa huomioon myös meluhaitta.»

Kilpailuehdotuksia oli seitsemän, mutta osa ehdotuksista oli liian vaikeita toteutettaviksi. Myös kiinteistöstä aiheutuvien hoitokulujen piti jäädä maltillisiksi, ja tontin sijainnin takia myös viranomaisvaatimukset olivat tavallista tiukemmat. TYS valitsi ehdotuksista yksimielisesti Arkkitehtitoimisto Sigge Oy:n Pekka Mäen suunnitelman. Myös viranomaiset pitivät ehdotusta sopivana niin rakennuksen kuin tontinkin muodon suhteen. Mäki on suunnitellut jo aikaisemmin muun Nummerannan alueen.[5]

Ikituurin kaava vahvistettiin ja rakennuslupa sai lainvoiman syyskuussa 2009.[6] Kaavavaiheessa rakennuksen kerroslukua nostettiin kahdeksasta kahteentoista.[4] Rakentaminen aloitettiin 25. marraskuuta 2009, mutta urakkasopimukset allekirjoitettiin vasta 8. joulukuuta 2009. Pääurakoitsijaksi valittiin YIT Rakennus Oy. Muita urakoitsijoita olivat: LVI-töissä Saipu Oy, ilmanvaihdossa YIT Talotekniikka Oy, sähkö- ja sprinkleritöissä Tekmanni Oy.[7][6] Rakennesuunnittelusta vastasi rakenteiden pääsuunnittelija Jukka Sillanpää Narmaplan Oy:sta,[5] LVIA-suunnitelmat hoiti Insinööritoimisto Juhani Lehtonen Oy ja sähkösuunnitelmat teki Karawatski Oy.[7][6]

Ovaalin muotoinen rakennus on vaikea rakentaa, koska sen sädettä ei voi mitoittaa perinteisin keinoin ja myös elementtivalmistuksessa se vaati erikoisratkaisuja. Suunnittelun alkuvaiheessa rakennuksen muotona oli täydellinen ellipsi, mutta urakkalaskennan perusteella julkisivut päätettiin tehdä elementeistä, jolloin ellipsin muotoa pidettiin liian hankalana toteutettavaksi. Rakennuksen muotoa muutettiin siten, että ulkoseinän kaareva muoto tehdään lohkoista, joilla on neljä erilaista ympyränkaaren sädettä. Rakennuksen muoto on edelleen mahdollisimman lähellä alkuperäistä, ja ympyrän kaaren säde vaihtuu huoneistojen väliseinien kohdilla.[5]

Ikituuria varten tehtiin vuonna 2008 ympäristömeluselvitys, jossa tarkasteltiin tie- ja rautatieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Ikituurin piha-alueilla sekä sen edellyttämiä julkisivujen ääneneristävyysvaatimuksia. Melutaso selvitettiin myös kerroskohtaisesti. Vuonna 2009 tehtiin raideliikenteen tärinäselvitys läheisen Helsinki–Turku-radan vuoksi. Kummatkin selvitykset teki Promethor Oy.[8]

Rakentamisen aikana ei ilmennyt kustannustasoa oleellisesti nostavia seikkoja, ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus vahvisti kohteen kokonaishankinta-arvoksi 8 496 000 euroa. Rahoitus hoidettiin korkotukilainalla.[9] Urakkasopimuksessa valmistumisajankohta oli maaliskuu 2011,[6] ja rakennus vihittiin käyttöön 27. huhtikuuta 2011.[10]

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ikituurin betoninen jalusta.

Rakennus koostuu ovaalin muotoisesta torniosasta ja teräsverkolla verhoillusta kolmion mallisesta jalkaosasta.[2] Rakennus näyttää pyöreältä, vaikka on lähempänä ellipsimuotoa ja ulkoseinät on koottu lyhyistä pätkistä.[11] Runkona rakennuksessa on betoni ja julkisivu on patinoitua kuparilevyä sekä lasitettua parvekketta.[2] Kuparijulkisivu on turkoosin-vihreänsävyinen,[12] ja jalustan verhoilu on muotoon särmätty ruostutettu verkko. Sommitelmassa on myös käytetty tummempaa ja vaaleampaa patinaa.[5] Myös asuntojen sisäpuolen ulkoseinät ovat kaarevat samoin parvekkeen kaide, mutta ikkunat ovat suorassa kulmassa.[11] Parvekkeet sijaitsevat talon ulkoreunan sisäpuolella.[5] Rakennuksen keskellä sijaitsevista hissi- ja porraskuiluista huoneistot avautuvat käytäviltä säteittäisesti.[5] Rakennuksen tilavuus on 16 560 , kerrospinta-ala 4 684,5 m² ja bruttokerrospinta-ala 4 929 m².[4]

Korkeassa rakennuksessa on otettu huomioon myös tuulikuorma, etenkin kun sen elliptisestä muodosta johtuva tuulen imukuorman muotokerroin on tuulen suuntaisella sivulla poikkeavan suuri. Rakennuksen runko on paikalla valettua teräsbetonia, joten se kestää hyvin ja on helposti suunniteltavissa. Julkisivun kiinnityksissä on kuitenkin jouduttu käyttämään normaalista poikkeavia ratkaisuja, joissa rakennusrungon vakaus on toteutettu seinärakenteilla. Runko muodostuu varaportaan ja porrashuoneen kantavista seinistä, mutta vakautta antavat myös huoneistojen väliset säteittäiset seinät sekä kahdessa alimmassa kerroksessa pilarit. Talo sijaitsee ohuen savipatjan päällä, ja perustukset on tehty alle viiden metrin mittaisilla paaluilla porapaalutuksena suuren kuormituskapasiteetin vuoksi.[5]

Koska kupari kärsii sähkökemiallisesta korroosiosta, niin kupariset julkisivulevyt on kiinnitetty ruostumatonta terästä olevaan hattuprofiiliin joka on edelleen kiinnitetty sinkittyyn teräsrankaan. Sisäverhoukset seinissä on toteutettu kaksinkertaisella kipsilevytyksellä, joka myös eristää liikennemelua. Kipsilevy on myös melko helppo taivuttaa kaarevaan muotoon. Seinien termoranka on tehty siten, että tuulensuojavillan päällä on hattuorsista tehty ristiinkoolaus, johon julkisivun kuparilevyt eli kuparikasetit on kiinnitetty.[5] Kuparilevyt ovat erikorkuisia, 1,5 metriä leveitä ja ne on aseteltu seinään siten, että eriväriset levyt ovat sekaisin. Levyt on valmistanut Luvata Pori Oy ja ne ovat mallia Nordic Green Living 1 ja 2.[4]

Ikituurin rakenteiden pääsuunnittelija Jukka Sillanpää:[5]

»Perusideana oli suunnitella näyttävä rakennus. Kaarevan muodon tuli näkyä puhdaslinjaisena, ja sisääntulon ja aulan yhteydessä tuli näkyä myös säteittäiset kantavat rakenteet.»

Katutasossa sijaitseva pohjakerros on julkisivultaan suurelta osin lasiseinää, ja se rajoittaa liikennemelua. Siellä sijaitsevat tekniset tilat, väestönsuoja ja polkupyöräsäilytys.[2] Asunnot sijaitsevat kerroksissa 2–12. Kahdennessatoista kerroksessa sijaitsevat saunatilat ja pieni oleskelutila sekä kattoterassi,[2] jonka lattia on lehtikuusta ja seinät itse puhdistuvaa lasia. Seinät on valaistu alhaalta ylös. Kattoterassi tekee uurteen rakennuksen yläosaan ja vie neljänneksen kerroksesta.[5] Porrashuoneet ovat limetinvihreät, kerroskäytävät mustat ja polkupyöräparkin betoniseinä punainen.[2]

TYS halusi talon edustavan myös vihreitä arvoja,[5] joten ikituuri rakennettiin maalämmöllä lämmitettäväksi matalaenergiataloksi. Pysäköintialueen alapuolelle on rakennettu 20 maalämpökaivoa, joiden syvyys on noin 220 metriä. Lämmin käyttövesi lämmitetään osittain kaukolämmöllä. Poisto- ja tuloilman lämpö kerätään talteen koneellisesti niin, että viileä tuloilma lämmitetään lämpimän poistoilman energialla. Kesällä on mahdollisuus viilentää tuloilmaa.[2] Maalämpökoneisto kuolettaa laskelmien mukaan hintansa seitsemässä vuodessa.[5]

Rakennuksen väestönsuoja sijaitsee pohjakerroksessa. Se on luokitukseltaan S1, pinta-alaltaan 110,5 neliömetriä ja mitoitettu enintään 124 henkilölle.[13] Rakennukseen on asennettu sprinklerijärjestelmä ja sähköinen palonilmoitusjärjestelmä. Hätätilanteessa porrashuoneet toimivat poistumisteinä.[2]

Asunnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ikituurin jokaisessa asuinkerroksessa (2.–12.) on kahdeksan huoneistoa.[5] 83 asuntoa, kooltaan 30–47,5 neliömetriä, tarjoavat yhteensä 120 asukaspaikkaa.[2] Asunnoissa, joiden pinta-ala on vähintään 35 m² voi asua kaksi henkilöä.[14] Lohkomaisiksi suunnitellut asunnot ovat yksiöitä, ja niissä on makuuhuoneen lisäksi tupakeittiö ja kylpyhuone. Jokaisen asunnon ulkoseinä on kaareva ja kerroksissa 2.–11. on lasitetut parvekkeet. 12. kerroksessa ei ole parvekkeita, mutta asunnot ovat osittain muita kerroksia korkeampia huonetilaltaan, ja kerroksessa sijaitsee kattoterassi. Parvekkeen materiaaleina ovat harmaa kivilevy ja pintapesty betoni.[2]

Asuntojen yleisilme on vaalea: huoneiden lattiat ovat vaaleaa laminaattia ja seinät valkoiset. Keittiökaapit ovat väriltään tiilenpunaiset ja pöytälevy valkoinen. Pesutiloissa on lattialämmitys ja ne ovat kaakeloituja, lattia tummanharmailla ja seinät valkoisilla laatoilla. Sisäkatot on paneloitu puunvärisiksi.[2]

Helmikuussa 2012 asuntojen vuokrat olivat 380–613 euroa.[14]

Asuntotyypit[14]
Asuntoja Tyyppi Koko
40 1 h + tk 30 m²
2 1 h + tk 32,5 m²
20 1 h + tk 36 m²
20 1 h + tk 43 m²
1 1 h + tk 47,5 m²

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tornitalot Turun kaavoittajan mieleen yle.fi. 6.4.2009. Yleisradio Oy. Viitattu 16.2.2012.
  2. a b c d e f g h i j k l m Ikituuri – tornitalo Helsingintien varressa (pdf) Turun ylioppilaskyläsäätiö. Viitattu 16.2.2012.
  3. Kaavakartta Turun Seudun Karttapalvelu. Turun kaupunki. Viitattu 8.3.2012.
  4. a b c d Mäki, Pekka & Honka-Hallila, Matti: TYS Ikituuri. Teräsrakenne, 2011, 34. vsk, nro 2, s. 18–20. Helsinki: Teräsrakenneyhdistys ry. ISSN 0782-0941. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 15.3.2012.
  5. a b c d e f g h i j k l m n Kallio, Matti A.: Turun näyttävä maamerkki. Projektiuutiset, 2011, 25. vsk, nro 3. RPT Docu Oy. ISSN 0786–8081. Artikkelin verkkoversio Viitattu 17.2.2012.
  6. a b c d Remontteja ja rakennustöitä: uudisrakentaminen (pdf) (s. 5 ja 6) Turun ylioppilaskyläsäätiö – Toimintakertomus 2009. Turun ylioppilaskyläsäätiö. Viitattu 16.2.2012.
  7. a b Kiinteistöosasto: uudisrakentaminen (pdf) (s. 10) Turun ylioppilaskyläsäätiö – Toimintakertomus 2010. Turun ylioppilaskyläsäätiö. Viitattu 16.2.2012.
  8. Vaihe 1, Nykytilan kartoitus (pdf) (ISBN 978-952-255-521-2) Turun seudun rataympäristöselvitys. 2010. Helsinki: Liikennevirasto. Viitattu 29.2.2012.
  9. Tornitalon rakennustyöt alkuun yle.fi. 7.12.2009. Yleisradio Oy. Viitattu 16.2.2012.
  10. Opiskelijoille kodit maalämpötaloon yle.fi. 27.4.2011. Yleisradio Oy. Viitattu 16.2.2012.
  11. a b Nurmi, Teemu: Turun uusi maamerkki turkulainen.fi. 25.2.2011. Suomen Lehtiyhtymä Oy. Viitattu 16.2.2012.
  12. Peltoniemi, Heli: Opiskelijatalo Ikituuri saa maastonvihreän kuparijulkisivun ts.fi. 5.10.2010. TS-Yhtymä Oy. Viitattu 16.2.2012.
  13. Väestönsuoja (pdf) Ikituurin pelastussuunnitelma. Turun ylioppilaskyläsäätiö. Viitattu 16.2.2012.
  14. a b c Ikituuri tys.fi. Turun ylioppilaskyläsäätiö. Viitattu 16.2.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ikituuri.