Loimaan kunta
| Loimaan kunta Loimaa kommun |
|
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Loimaa |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Varsinais-Suomi |
| Hallinnollinen keskus | Hirvikoski |
| Perustettu | |
| Kuntaliitokset | Metsämaa (1976) |
| Liitetty | 2005 |
| – liitoskunnat |
Loimaa Loimaan kunta |
| – syntynyt kunta | Loimaa |
| Pinta-ala | 435,6 km² |
| – maa | 434,08 km² |
| Väkiluku |
5 892 [1] (31.12.2004) |
| – väestötiheys | 13,85 as./km² |
Loimaan kunta (ruots. Loimaa kommun, vuoteen 1977 Loimaan maalaiskunta, vuoteen 1921 Loimaa) oli Varsinais-Suomessa sijainnut Suomen kunta. Vuonna 2004 kunnassa oli 6 049 asukasta ja sen pinta-ala oli 434,08 km², josta 1,52 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 13,85 asukasta/km².
Loimaan kunnan hallinnollinen keskus oli Hirvikoski. Naapurikunnat olivat Alastaro, Humppila, Koski Tl, Mellilä, Oripää, Punkalaidun, Pöytyä, Somero ja Ypäjä.
Loimaan kunnan evankelis-luterilainen seurakunta oli nimeltään Kanta-Loimaan seurakunta, joka yhdistyi vuoden 2005 kuntaliitoksen yhteydessä Loimaan kaupunkiseurakunnan kanssa muodostaen Loimaan seurakunnan. Vuonna 1976 kuntaan liitetyllä Metsämaalla oli oma seurakunta vuoden 2000 alkuun asti.
Sisällysluettelo
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Loimaasta 1914 erotettu Metsämaan kunta liitettiin takaisin Loimaan kuntaan vuonna 1976. Loimaan kunta ja Loimaasta vuonna 1921 kauppalaksi erotettu ja vuonna 1969 kaupungiksi tullut Loimaan kaupunki yhdistyivät 1. tammikuuta 2005 uudeksi, noin 13 000 asukkaan kaupungiksi, jonka nimeksi tuli Loimaa. Kaupunki otti vaakunakseen Loimaan kunnan vaakunan. Vuonna 2009 Loimaan kaupunkiin liittyivät vielä naapurikunnat Alastaro ja Mellilä. Myös nämä kunnat olivat alkujaan olleet osa Loimaan pitäjää.
Kuuluisia Loimaan kuntalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Olavi Ala-Nissilä, kansanedustaja
- Alpo Jaakola, taidemaalari ja kuvanveistäjä
- Mauno Kurppa, tehtailija ja kansanedustaja
Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Loimaan maalaiskunnan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla porsaanmakkara eli ryynimakkara sekä piapo eli kauratalkkuna, joka syödään piimän ja sokerin kera.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Väkiluku kunnittain ja suuruusjärjestyksessä 31.12.2004 (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 24. Helsinki: Patakolmonen Ky.
