Kustavi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Etunimeä Kustavi käsittelee artikkeli Kustavi (nimi), uponnutta höyrylaivaa artikkeli S/S Kustavi.
Kustavi
Gustavs
Kustavi vaakuna.svg Kustavi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Kustavin kirkko
Kustavin kirkko
Sijainti 60°32′45″N, 021°21′30″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Vakka-Suomen seutukunta
Hallinnollinen keskus Kustavin kirkonkylä
Perustettu 1874
Pinta-ala ilman merialueita 167,69 km²
274:nneksi suurin 2018 
Kokonaispinta-ala 770,15 km²
150:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 165,81 km²
– sisävesi 1,88 km²
– meri 602,46 km²
Väkiluku 925
301:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 5,58 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 8,3 %
– 15–64-v. 54,1 %
– yli 64-v. 37,7 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 96,0 %
ruotsinkielisiä 1,1 %
– muut 2,9 %
Kunnallisvero 19 %
289:nneksi suurin 2017 [5]
Työttömyysaste 8,5 % (2013) [6]
Kunnanjohtaja Veijo Katara
Kunnanvaltuusto 15 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP

7
5
3
www.kustavi.fi

Kustavi (ruots. Gustavs, entinen Kivimaa[8]) on vuonna 1874 perustettu Suomen kunta, joka kuuluu Vakka-Suomen seutukuntaan ja Varsinais-Suomen maakuntaan. Nimensä Kustavi on saanut Kustaa III:lta, joka perusti nimeään kantavan seurakunnan Saaristomeren Suomen puoleiselle reunalle. Rantaviivaa Kustavilla on noin 908 km, ja Kustavissa on noin 3 100 kesäasuntoa[9]. Kustavin asukasluku yli kymmenkertaistuu kesäisin ja sen vuoksi Kustavi on asukaslukuun nähden Suomen suurin mökkikunta.lähde?1.1.2018 Kustavin asukasluku oli 923.[2] Kustavin pinta-ala on 770,15 km², josta 165,81 km² on maata, 1,88 km² sisävesialueita ja loput 602,46 km² merivesialueita.[1]

Kustavi on väkiluvultaan Manner-Suomen kolmanneksi pienin kunta Luhangan ja Lestijärven jälkeen.[10]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kustavin naapurikunnat ovat Brändö, Parainen, Naantali, Taivassalo ja Uusikaupunki.

Kunnassa on kaikkiaan 20 järveä, joista suurimmat ovat Sikaraumanpuhti, Hilappajärvi ja Kylänjärvi.[11]

Kustavin Natura-kohteita ovat Södra Sandbäckin hylkeidensuojelualue, linnustollisesti tärkeät Katanpää ja Seksmiilarin saaristo, välisaaristoa edustava Langstet sekä Hulaholmi-Kluuvi, jossa pesii poikkeuksellisen paljon kololintuja. Kustavin vuorten Natura-alueeseen kuuluva Jeremiaan luolat on suurista irtokivistä muodostunut louhikko.[12]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anavainen, Boda (Puore), Böle (Pyöli), Elmnäs (Elmnäinen), Etelä-Vartsala (Söder Vartsala), Friisilä (Frisby), Viherlahti (Grönvik), Idula, Iso Koiluoto (Stor Malö), Isoluoto (Storskär), Iso-Rahi (Stora Rahi), Kaurissalo, Kevo (Stansholm/Staffansholm), Kiparluoto (Skepparholm), Kivimaa, Koelsuu (Godelsjö), Koivula eli Koila, Kunnarainen (Gunnarais/Gunnarsby), Laupunen (Löpö), Lypertö, Langstet (Långstjärt, Långstjert), Parattula, Pleikilä (Bleknäs), Pohjois-Vartsala (Norr Vartsala), Rahinkorpi, Ruola, Ruoni (Strömma), Salminiittu (Sundäng), Siusluoto (Sjusholm), Vähä-Rahi (Lilla Rahi), Västerby eli Westerby ym..

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kustavin seurakunta perustettiin Taivassalon seurakuntaan kuuluneena Kivimaa-nimisenä kappeliseurakuntana vuonna 1783.[13] Sille rakennettu kirkko sai nimen Gustav Ruotsin silloisen kuninkaan, Kustaa III:n mukaan[14] Kuntana Kustavi aloitti toimintansa vuonna 1874, saaristopitäjille myönnetyn lykkäyksen vuoksi vasta muutamia vuosia sen jälkeen, kun vuonna 1868 annetulla lailla maalaiskunnat oli päätetty erottaa seurakunnista.[14] Vuonna 1897 kunta sai nykyisen, Kustaa III:een viittaavan nimensä.[13]

Vuosisatojen ajan tärkeimpinä elinkeinoina olivat merenkulku ja kalastus. Aina 1920-luvulle asti miltei jokaisen kustavilaisen perheen elanto oli sidottu mereen.[14]

Vuonna 1982 valmistui Suomen kymmeneksi pisin Kaitaisten silta.[14]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kustavin kunnanjohtaja on Veijo Katara.[10] Kunnanvaltuustossa on 15 paikkaa, joista seitsemän on kokoomuksen ja viisi keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[7]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 278 työpaikkaa. Niistä 15% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 55% palveluissa ja 25% jalostuksessa.[15]

Kustavin suurimpia yrityksiä ovat Kustavin Puu Oy (konkurssissa)[16], Kustavin Matkailu Oy, Jannen lohi oy, Kustavin tuhatapu, Oy Pureva Ab, Kustavin Savipaja Oy ja Merineule Oy, Itätalon talonpoikaiskartano, Restaurant Grill, Laura Peterzén studio sekä MOKKAPUU Ay.

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kustavin Merikala, Kalastusalus Anne ja rakenneteknisiä palveluita tarjoava BM Raudoite Länsi-Suomi.[17]

Noin 3000 kesämökistä saatavan kiinteistöveron osuus on selvästi suurempi kuin koko maassa - kuudesosa kunnan budjetista.[10]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kustavin väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
1 285
1985
  
1 239
1990
  
1 150
1995
  
1 067
2000
  
1 008
2005
  
930
2010
  
874
2015
  
895
Lähde: Tilastokeskus.[18]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Kustavissa oli 923 asukasta, joista 333 asui taajamissa, 571 haja-asutusalueilla ja 19 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kustavin taajama-aste on 36,8 %.[19] Kustavin taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Kustavin kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 333 asukasta.[20]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan varhaiskasvatuspalvelut ovat maksuttomat kokeiluaikana 1.1.-31.12.2018. Mökkiläisten suuri määrä riittää pitämään kunnassa yllä monenlaisia palveluita, siellä on jopa Alko.[10]

Kustavissa on Kivimaan koulu -niminen alakoulu.[21]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kustavissa sijaitsevat muun muassa 1700-luvun lopulla rakennettu Kustavin kirkko, Isokarin majakka, Itätalon talonpoikaiskartano, Suomen sodan muistomerkki, Jeremian luolat ja Vartsalan lossi.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kustavissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[22]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kustavin alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[23] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä vaikutusta on herännäisyydellä[24].

Kuuluisia kustavilaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kustavin pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla keitetty hauki piparjuurikastikkeen kera.[25]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  7. a b Kuntavaalit 2017, Kustavi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. toim. Karilas, Yrjö: ”Suomenmaa: Maamme kuntien entiset nimet”, Pikku jättiläinen, s. 469. 18. painos. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1958.
  9. http://www.kustavi.fi/ (luettu 12. tammikuuta 2009)
  10. a b c d Itsenäisyyshenki on vahva 907 asukkaan kunnassa: "Pysytään itsenäisenä niin kauan, kunnes tullaan aseella uhkaamaan” Yle. 3.3.2017. Viitattu 24.1.2018.
  11. Kustavi jarviwiki. Viitattu 2.3.2018.
  12. Natura 2000 -alueet - Varsinais-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 24.1.2018.
  13. a b Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: ”Kustavi”, Historian suursanakirja, s. 269. WSOY, 1998. 951-0-22044-2.
  14. a b c d Historia Kustavi. Viitattu 19.11.2018.
  15. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 24.1.2018.
  16. Kauppalehti.fi - Kustavin Puu Oy
  17. Alueen Vehmaa yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 24.1.2018. (lisätietoja myös yritysten omilta sivuilta)
  18. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 19.1.2018.
  19. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  20. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  21. Kivimaan koulu Kustavi.fi. Viitattu 12.8.2018.
  22. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  23. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
  24. Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 9.7.2011.
  25. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 21. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.