Kuusjoki

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo entisestä Suomen kunnasta. Muista merkityksistä katso Kuusjoki (täsmennyssivu).
Kuusjoki
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Salo
Kuusjoki.vaakuna.svg Kuusjoki.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°31′15″N, 023°13′15″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Salon seutukunta
Perustettu 1886
– emäpitäjä Pertteli
Liitetty 2009
– liitoskunnat Salo
Halikko
Kiikala
Kisko
Muurla
Perniö
Pertteli
Suomusjärvi
Särkisalo
Kuusjoki
– syntynyt kunta Salo
Pinta-ala 122,73 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 122,54 km²
– sisävesi 0,19 km²
Väkiluku 1 724  [2]
(31.12.2008)
väestötiheys 14,07 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 17,3 %
– 15–64-v. 62,2 %
– yli 64-v. 20,6 %

Kuusjoki on Suomen entinen kunta ja nykyään osa Salon kaupunkia Varsinais-Suomen maakunnassa. Ennen kuntaliitosta Kuusjoki kuului Varsinais-Suomen maakuntaan ja Länsi-Suomen lääniin ja tätä ennen Turun ja Porin lääniin. Kuusjoen naapurikuntia sen ollessa itsenäinen olivat Pertteli, Koski, Halikko, Salo (vuoteen 1967 Uskela), Kiikala, Somero ja Marttila.


Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nummijärvi Kuusjoella.

Luonnonympäristöltään Kuusjoki on savitasankoa, jota paikoin puhkovat kalliosydämiset moreenimäet. Vaihtelua maisemaan tuovat Halikonjoen sivujoen Kuusjoen ja sen suurimman sivuhaaran Viepjoen saveen uurtuneet matalahkot jokilaaksot ja muutamat suot. Pohjoisessa Someron rajalla kulkee katkonainen harjujakso, joka lähellä Kuusjoen, Kosken ja Someron rajaa laajenee Kerkolannummen sora- ja hiekkamuodostumaksi.[4] Täällä sijaitsevat Kuusjoen ainoat järvet, joista 14 hehtaarin laajuinen, laskujoeton, syvä ja kirkasvetinen Nummijärvi Someron rajalla on suurin.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiallisesti Kuusjoen alue on muodostunut keskiajalla perustetun Uskelan kirkkopitäjän niistä kylistä, jotka ovat sijainneet Halikonjoen latvahaaran Kuusjoen varrella, erotuksena Uskelan muista kylistä, joista pääosa sijaitsi Uskelanjoen ja sen latva- ja sivuhaarojen varsilla. Aluksi nämä kylät kuuluivat Uskelan seurakunnan alaisuuteen joskus 1400-luvun alussa perustettuun Perttelin kappeliseurakuntaan.[6]

Kuusjoen kirkko on vuodelta 1823.

Kuusjoesta tuli Uskelan kirkkopitäjään kuuluneen Perttelin kappeliseurakunnan saarnapiiri, jossa pidettiin omia jumalanpalveluksia, viimeistään vuonna 1699 ja saarnahuonekunta, jolla oli oma saarnahuone, mutta ei omaa pappia, vuonna 1822.[7][8] Kun Perttelin kunta perustettiin vuonna 1867 ja Perttelistä tuli itsenäinen kirkkoherrakunta vuonna 1869, Kuusjoki oli aluksi osa Perttelin kuntaa ja seurakunnallisesti jatkoi Perttelin seurakunnan saarnahuonekuntana.[9][10]

Itsenäinen kunta ja Perttelin seurakunnan kappeliseurakunta Kuusjoesta tuli vappuna 1886.[11] Vuonna 1913 Kuusjoesta tuli myös itsenäinen kirkkoherrakunta.[12] Kuusjoen taival itsenäisenä kuntana tuli näin kestäneeksi runsaat 122 vuotta ja itsenäisenä seurakuntana runsaat 95 vuotta.

Kuusjoen kunta yhdistettiin yhdeksän muun kunnan kanssa uudeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Tällöin siihenastinen Salon kaupunki, Halikon kunta, Kuusjoen kunta, Perttelin kunta, Muurlan kunta, Perniön kunta, Särkisalon kunta, Kiskon kunta, Kiikalan kunta ja Suomusjärven kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin niiden silloiset alueet käsittänyt uusi kunta, joka otti käyttöönsä Salo-nimen ja kaupunki-nimityksen.[13]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salosta Somerolle johtava kantatie 52 kulkee entisen Kuusjoen kunnan alueella lyhyen matkaa Kanungin kylässä lännessä. Kantatieltä 52 etelästä Salon suunnasta Kuusjoelle johtaa yhdystie 2407, joka jatkuu Kuusjoen Raatalan kautta Koskelle. Kuusjoen Impolassa tästä haarautuu kantatiehen 52 Kanungissa lähellä Someron rajaa yhtyvä yhdystie 2404, jonka varrelle jää pääosa Kuusjoen asutuksesta. Näiden puolivälissä kantatieltä 52 Kuusjoen kirkolle johtaa vielä yhdystie 2408.

Koulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuusjoen kansakoulut.

Uusi Kuusjoen koulu ja päiväkoti valmistui 30. lokakuuta 2009 ja se on otettu käyttöön vuoden 2010 alussa. Samalla aiemmat Kurkelan, Raatalan ja Ylikulman koulut lopettivat toimintansa.[14]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuusjoen viljamakasiini.

Kuusjoen kirkko on vuodelta 1823. Sen yhteydessä oleva kellotapuli on vuodelta 1882 ja näiden lähellä sijaitsee kivinen makasiini vuodelta 1927.[15][16][17] Kuusjoella toimi 1857–1890 Iloniemen lasitehdas. Sen rakennuksista on jäljellä enää kunnostettu paja.

Tunnettuja kuusjokelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuusjoella ovat joko syntyneet tai vaikuttaneet muiden muassa seuraavat tunnetut henkilöt:

  • Erik Blomberg, elokuvaohjaaja, asui viimeiset vuotensa Kuusjoella
  • Aku Korvenoja, maanviljelysneuvos ja kansanedustaja, syntynyt Kuusjoella
  • Aulis Oja, historiantutkija, Kuusjoen kirkkoherran poika, kävi koulunsa Kuusjoella ja kirjoitti Kuusjoen ja lukuisten muiden lounaissuomalaisten kuntien pitäjänhistoriat
  • Harri Pystynen, sarjakuvapiirtäjä, asui Kuusjoella
  • Evert Alexander Louhi, s. 2.9.1883 Kuusjoella. Amerikansuomalainen, kirjoitti kirjat The Delaware Finns (Humanity Press, 1925) ja New York Nights (Humanity Press, 1941)
  • Wilma Murto, seiväshyppääjä.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurkela, Kanunki, Hämäläinen, Tiskarla, Kuttila, Impola, Raatala, Kuusjoenperä ja Pappilankylä [18]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Oja, Aulis: Kuusjoen historia. Kuusjoki: Kuusjoen kunta, 1961.
  • Pylkkänen, Ali: Elämä Uskelassa. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 1.1.2009.
  4. Geokartta Geologian tutkimuskeskus. Viitattu 15.5.2009.
  5. Koli, Lauri: Someron vedet, s. 33. Somero: Amanita, 1993. ISBN 951-95973-4-4.
  6. Pylkkänen 2006: 74-78.
  7. Oja 1961: 148.
  8. Pylkkänen 2006: 78.
  9. Oja 1961: 252.
  10. Vähäkangas, Ismo: Vapaudenajalta kunnallishallinnon perustamiseen, s. 340. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.
  11. Oja 1961: 259.
  12. Oja 1961: 292.
  13. Valtioneuvoston päätös Salon kaupungin, Halikon kunnan, Kuusjoen kunnan, Perttelin kunnan, Muurlan kunnan, Perniön kunnan, Särkisalon kunnan, Kiskon kunnan, Kiikalan kunnan ja Suomusjärven kunnan lakkauttamisesta ja uuden Salon kaupungin perustamisesta (1074/2007) finlex.fi. 22.11.2007. Helsinki: Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 10.1.2012.
  14. Tervetuloa Kuusjoen koulun kotisivuille Salon alakoulujen kotisivuportaali. Salon kaupunki. Viitattu 22.4.2010.
  15. Kuusjoen kirkko Salon seurakunta. Viitattu 26.9.2010.
  16. Kuusjoki (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
  17. Kuusjoen kirkko muuka.com.
  18. Suomen taloudellinen kartta 1:100 000. III:4 Loimaa. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1927. Kartan verkkoversio Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (viitattu 23.7.2011)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karttoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]