Pyhäranta

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pyhäranta
Pyhäranta vaakuna.svg Pyhäranta.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Pyhärannan kirkko.
Pyhärannan kirkko.
Sijainti 60°57′00″N, 021°26′40″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Vakka-Suomen seutukunta
Hallinnollinen keskus Rohdainen
Perustettu
Pinta-ala ilman merialueita 148,38 km²
279:nneksi suurin 2018 
Kokonaispinta-ala 291,75 km²
264:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 143,49 km²
– sisävesi 4,89 km²
– meri 143,37 km²
Väkiluku 2 079
263:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 14,49 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 15,5 %
– 15–64-v. 58,5 %
– yli 64-v. 26,1 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,4 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 1,3 %
Kunnallisvero 21,75 %
33:nneksi suurin 2017 [5]
Työttömyysaste 8,2 % (2013) [6]
Kunnanjohtaja Harri Hiitiö
Kunnanvaltuusto 19 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kok.
 • SDP
 • Kesk.
 • Ps.

10
5
3
1
www.pyharanta.fi

Pyhäranta (ent. Pyhämaan Rohdainen) on Suomen kunta, joka kuuluu Vakka-Suomen seutukuntaan ja Varsinais-Suomen maakuntaan. Kunnassa asuu 2 079 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 291,75 km2, josta 143,37 km2 on merialueita ja 4,89 km2 sisävesiä.[1] Väestötiheys on 14,49 asukasta/km2. Pyhärannan naapurikunnat ovat Laitila, Rauma ja Uusikaupunki.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhäranta oli vuonna 2015 Varsinais-Suomen maakunnan pohjoisin ja Etelä-Suomen mantereen läntisin kunta.[8]

Pyhärannan kirkonkylässä Rohdaisissa sijaitsee muun muassa kauppa, pankki, lounaskahvila, kukkakauppa, terveysasema ja leirintäalue.

Selkämeren kansallispuisto sijoittuu Pyhärannan, Kustavin, Uudenkaupungin,, Rauman, Eurajoen, Luvian, Porin ja Merikarvian vesille.

Pyhärannan Natura-kohteita ovat Uudenkaupungin saaristo, Kulju-Taipaleenlahden salmimainen kaksiosainen sisälahti, joka erottaa Pyhämaan mantereesta, ja Otajärvi, joka on yksi Suomen parhaista lintuvesistä lajidiversiteetiltään ja parimäärältään.[9]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirslahti, Ihode, Kauhianpää, Kaukka, Kaunissaari, Kukola, Lahdenvainio, Nihtiö, Nuuski, Polttila, Radansuu, Reila, Reitula, Rihtniemi (Verknäs), Rohdainen, Santtio (Sandnäs), Valkama (Vitby), Varhokylä ja Ylikylä (Överby).

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Pyhärannassa oli 2 077 asukasta, joista 874 asui taajamissa, 1 168 haja-asutusalueilla ja 35 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Pyhärannan taajama-aste on 42,8 %.[10] Pyhärannan taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[11]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Ihode* 622
2 Pyhärannan kirkonkylä (Rohdainen) 252

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Ihoden taajama sijaitsee pääosin Pyhärannassa, mutta pieneltä osin myös Laitilassa.[11]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen Pyhärannan kunta muodosti Pyhämaan alueen kanssa yhden kunnan 1800-luvulta aina vuoteen 1908 asti, jolloin tuolloinen Pyhämaan Rohdainen, siis oikeastaan pitäjän mannerosa, ja Pyhämaan Luoto eli Pyhämaa erosivat omiksi kunnikseen. Pyhämaa liitettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1973.[12]

Nykyinen kansallisromanttista tyyliä edustava Pyhärannan kivikirkko valmistui 1909. Samalla paikalla on aiemmin ollut kaksi kirkkoa, 1690 ja 1758 valmistuneet Pyhärannan puukirkot.[13]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhärannan vs. kunnanjohtaja vuodesta 2018 on Harri Hiitiö. Kunnanvaltuustossa on 19 paikkaa, joista 10 on Kokoomuksen hallussa kaudella 2017–2021.[7]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 509 työpaikkaa. Niistä 7,7 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 42 % palveluissa ja 48,5 % jalostuksessa. Pyhäranta oli Suomen neljänneksi teollistunein kunta: 39,3 prosenttia työvoimasta sai elantonsa teollisuudesta. Toisaalta palveluiden osuus oli pienempi kuin koko maan keskiarvo 75 %.[14][15]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden tukkukauppa Hallikallio, ikkunoita valmistava Saint-Gobain Glass Finland Oy ja AMH-Systems, joka suunnittelee ja toteuttaa paperi- ja elintarviketeollisuudelle järjestelmäratkaisuja materiaalien käsittelyyn ja liikuttamiseen.[16]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pyhärannan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 244
1985
  
2 333
1990
  
2 385
1995
  
2 375
2000
  
2 311
2005
  
2 218
2010
  
2 236
2015
  
2 136
Lähde: Tilastokeskus.[17]

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pyhärannassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[18]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pyhärannan alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[19] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[20]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä vaikuttaa paikkakunnalla ainakin rukoilevaisuus[21].

Tunnettuja pyhärantalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reilan alueella sijaitsee vuodesta 1969 toiminut Reilan harjoitus- ja ampuma-alue, jota käyttää Puolustusvoimat. Leirialue oli vuoteen 2009 asti myös pitkälti Lounais-Suomen Partiopiirin ja sitä edeltäneen Varsinais-Suomen Partiopiirin käytössä. Alueesta luovuttiin vuoden 2015 alussa[22].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  7. a b Kuntavaalit 2017, Pyhäranta Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. Ojanperä, Päivi: Rihtniemen ranta maata rakkaampi. Turun Sanomat, 18.1.2015, s. 15-16.
  9. Natura 2000 -alueet - Varsinais-Suomi ja Satakunta (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 27.1.2018.
  10. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  11. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  12. Lyhyt historia Pyhämaa. Viitattu 27.1.2018.
  13. Pyhärannan kivikirkko Pyhärannan seurakunta. Viitattu 27.1.2018.
  14. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
  15. Kuntalehti selvitti: Mitkä kunnat ovat vain yhden työnantajan ja toimialan varassa? Kuntalehti. 26.1.2018. Viitattu 20.6.2018.
  16. Teemu Tebest: Alueen Pyhäranta yhteisöverotiedot Yle. 1.11.2016. Viitattu 22.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta) (Haku kunnan nimellä laatikosta)
  17. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 19.1.2018.
  18. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  19. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
  20. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 25.1.2012.
  21. Länsi-Suomen Rukoilevaisten Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 26.10.2011.
  22. Kari Suni: Armeija luopuu Pyhärannan Reilan ampuma-alueesta Satakunnan kansa. 14.9.2012. (Internet Archive)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.