Pyhäranta

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pyhäranta
Pyhäranta vaakuna.svg Pyhäranta.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Pyhärannan kirkko.
Pyhärannan kirkko.
www.pyharanta.fi
Sijainti 60°57′00″N, 021°26′40″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Vakka-Suomen seutukunta
Hallinnollinen keskus Rohdainen
Perustettu
Pinta-ala ilman merialueita 148,38 km²
279:nneksi suurin 2018 
Kokonaispinta-ala 291,75 km²
264:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 143,49 km²
– sisävesi 4,89 km²
– meri 143,37 km²
Väkiluku 2 079
263:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 14,49 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 15,5 %
– 15–64-v. 58,5 %
– yli 64-v. 26,1 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,4 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 1,3 %
Kunnallisvero 21,75 %
33:nneksi suurin 2017 [5]
Työttömyysaste 8,2 % (2013) [6]
Kunnanjohtaja Matti Muukkonen
Kunnanvaltuusto 19 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kok.
 • SDP
 • Kesk.
 • Ps.

10
5
3
1

Pyhäranta (ent. Pyhämaan Rohdainen) on Suomen kunta, joka kuuluu Vakka-Suomen seutukuntaan ja Varsinais-Suomen maakuntaan. Kunnassa asuu 2 079 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 291,75 km2, josta 143,37 km2 on merialueita ja 4,89 km2 sisävesiä.[1] Väestötiheys on 14,49 asukasta/km2. Pyhärannan naapurikunnat ovat Laitila, Rauma ja Uusikaupunki.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhäranta oli vuonna 2015 Varsinais-Suomen maakunnan pohjoisin ja Etelä-Suomen mantereen läntisin kunta.[8]

Pyhärannan kirkonkylässä Rohdaisissa sijaitsee muun muassa kauppa, pankki, lounaskahvila, kukkakauppa, terveysasema ja leirintäalue.

Selkämeren kansallispuisto sijoittuu Pyhärannan, Kustavin, Uudenkaupungin,, Rauman, Eurajoen, Luvian, Porin ja Merikarvian vesille.

Pyhärannan Natura-kohteita ovat Uudenkaupungin saaristo, Kulju-Taipaleenlahden salmimainen kaksiosainen sisälahti, joka erottaa Pyhämaan mantereesta, ja Otajärvi, joka on yksi Suomen parhaista lintuvesistä lajidiversiteetiltään ja parimäärältään.[9]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirslahti, Ihode, Kauhianpää, Kaukka, Kaunissaari, Kukola, Lahdenvainio, Nihtiö, Nuuski, Polttila, Radansuu, Reila, Reitula, Rihtniemi, Rohdainen, Santtio (Sandnäs), Valkama (Vitby), Varhokylä ja Ylikylä (Överby).

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 lopussa Pyhärannassa oli 2 075 asukasta, joista 861 asui taajamissa, 1 175 haja-asutusalueilla ja 39 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Pyhärannan taajama-aste on 42,3 %.[10] Pyhärannan taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[11]

  • Ihode* (622 asukasta)
  • Pyhärannan kirkonkylä (Rohdainen) (239 asukasta)

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Ihoden taajama sijaitsee pääosin Pyhärannassa, mutta pieneltä osin myös Laitilassa.[11]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen Pyhärannan kunta muodosti Pyhämaan alueen kanssa yhden kunnan 1800-luvulta aina vuoteen 1908 asti, jolloin tuolloinen Pyhämaan Rohdainen, siis oikeastaan pitäjän mannerosa, ja Pyhämaan Luoto eli Pyhämaa erosivat omiksi kunnikseen. Pyhämaa liitettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1973.[12]

Nykyinen kansallisromanttista tyyliä edustava Pyhärannan kivikirkko valmistui 1909. Samalla paikalla on aiemmin ollut kaksi kirkkoa, 1690 ja 1758 valmistuneet Pyhärannan puukirkot.[13]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhärannan kunnanjohtaja vuodesta 2016 on Matti Muukkonen.[14] Kunnanvaltuustossa on 19 paikkaa, joista 10 on Kokoomuksen hallussa kaudella 2017–2021.[7]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 509 työpaikkaa. Niistä 7,7 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 42 % palveluissa ja 48,5 % jalostuksessa. Pyhäranta oli Suomen neljänneksi teollistunein kunta: 39,3 prosenttia työvoimasta sai elantonsa teollisuudesta. Toisaalta palveluiden osuus oli pienempi kuin koko maan keskiarvo 75 %.[15][16]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden tukkukauppa Hallikallio, ikkkunoita valmistava Saint-Gobain Glass Finland Oy ja AMH-Systems, joka suunnittelee ja toteuttaa paperi- ja elintarviketeollisuudelle järjestelmäratkaisuja materiaalien käsittelyyn ja liikuttamiseen.[17]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pyhärannan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 244
1985
  
2 333
1990
  
2 385
1995
  
2 375
2000
  
2 311
2005
  
2 218
2010
  
2 236
2015
  
2 136
Lähde: Tilastokeskus.[18]

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhärannassa toimii evankelisluterilainen Pyhärannan seurakunta[19]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä vaikuttaa paikkakunnalla ainakin rukoilevaisuus[20].

Tunnettuja pyhärantalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reilan alueella sijaitsee vuodesta 1969 toiminut Reilan harjoitus- ja ampuma-alue, jota käyttää Puolustusvoimat. Leirialue oli vuoteen 2009 asti myös pitkälti Lounais-Suomen Partiopiirin ja sitä edeltäneen Varsinais-Suomen Partiopiirin käytössä. Alueesta luovuttiin vuoden 2015 alussa[21].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  7. a b Kuntavaalit 2017, Pyhäranta Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. Ojanperä, Päivi: Rihtniemen ranta maata rakkaampi. Turun Sanomat, 18.1.2015, s. 15-16.
  9. Natura 2000 -alueet - Varsinais-Suomi ja Satakunta (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 27.1.2018.
  10. Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  11. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  12. Lyhyt historia Pyhämaa. Viitattu 27.1.2018.
  13. Pyhärannan kivikirkko Pyhärannan seurakunta. Viitattu 27.1.2018.
  14. Tässä pyöräilee Pyhärannan uusi napamies - eikä työmatka päätä huimaa Länsi-Suomi. 2016. Viitattu 22.1.2018.
  15. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
  16. Kuntalehti selvitti: Mitkä kunnat ovat vain yhden työnantajan ja toimialan varassa? Kuntalehti. 26.1.2018. Viitattu 20.6.2018.
  17. Teemu Tebest: Alueen Pyhäranta yhteisöverotiedot Yle. 1.11.2016. Viitattu 22.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta) (Haku kunnan nimellä laatikosta)
  18. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 19.1.2018.
  19. Pyhärannan seurakunta Pyhärannan seurakunta. Viitattu 26.10.2011.
  20. Länsi-Suomen Rukoilevaisten Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 26.10.2011.
  21. Kari Suni: Armeija luopuu Pyhärannan Reilan ampuma-alueesta Satakunnan kansa. 14.9.2012. (Internet Archive)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.