Uudenkaupungin maalaiskunta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Uudenkaupungin maalaiskunta
Nystads landskommun
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Uusikaupunki
Location of Uusikaupunki in Finland.png

sijainti

Lääni Turun ja Porin lääni
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Perustettu 1869
Liitetty 1969
– liitoskunnat Uusikaupunki
Uudenkaupungin maalaiskunta
– syntynyt kunta Uusikaupunki
Pinta-ala  km²  [1]
(1.1.1968)
– maa 87,0 km²
Väkiluku 921
(1969)
väestötiheys 10,59 as./km²

1 Ei vaakunaa

Uudenkaupungin maalaiskunta (lyh. Uudenkaupungin mlk, ruots. Nystads landskommun) oli Varsinais-Suomessa sijainnut Suomen kunta. Kuntaan kuuluivat useimmat Uudenkaupungin edustalla olevat saaret sekä mantereen puolelta Vohdensaaren ja Sundholman alueet.[2][3]

Uudenkaupungin maalaiskunnan evankelis-luterilaiset asukkaat kuuluivat Uudenkaupungin maaseurakuntaan.[4]

Uudenkaupungin maalaiskunta oli pitkään väkiluvultaan pienin kunta, joka käytti nimessään sanaa maalaiskunta. [5]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestö asui hajallaan laajalla alueella, jonka kaupunki jakoi kahtia pohjoiseen ja eteläiseen osaan. Kaupunkiin maalaiskunta rajoittui etelässä Velluanjoen kohdalla ja pohjoisessa Hiun kohdalla. [2]

Kunnan tärkein teollisuudenala oli kiviteollisuus, jota harjoitettiin eritoten Lepäisissä. Myös laivanrakennusta harjoitettiin, mutta lähinnä vain omiin tarpeisiin. Kaupankäynti oli hyvin vähäistä, ja kuntalaiset menivät yleensä kaupungin puolelle tekemään ostoksia. Kirkossa maalaiskuntalaiset kävivät Uudessakaupungissa. [2]

Maalaiskunnan kunnantalo sijaitsi kaupungin puolella.[2] Kunta teki kaupungin ja Kalannin kanssa yhteistyötä monella saralla, esimerkiksi lääkäripalveluissa.[2] Uudenkaupungin maalaiskunnalla ei ollut omaa vahvistettua vaakunaa.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Uudenkaupungin maalaiskunnan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1960.

Uudenkaupungin maalaiskunnan väestönkehitys 1880–1960
Vuosi Asukkaita
1880
  
443
1890
  
547
1900
  
591
1910
  
710
1920
  
655
1930
  
1 025
1940
  
996
1950
  
1 247
1960
  
1 043
Lähde: Tilastokeskus.[6]

Vuonna 1923 Uudenkaupungin maalaiskuntaan liitettiin Kalannista alue, jossa oli 436 asukasta.[6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Uusikaupunki perustettiin, sen saaristo oli edelleen Kalannin seurakunnan alainen. Koska oli vaivalloista mennä asioimaan kirkkoon kauas sisämaahan asti, Turun piispa määräsi vuonna 1630 nämä alueet liitettäväksi Uudenkaupungin seurakuntaan. Alueesta tuli oma kuntansa vuonna 1869, kun Suomen paikallishallinto erotettiin kirkosta. [2][7]

Aluksi maalaiskunnan pinta-ala oli pienempi, mutta Sundholman alue liitettiin siihen Kalannista vuonna 1924. Asukkaat olivat ajaneet asiaa jo 1800-luvulta lähtien, mutta liitos toteutui vasta tuolloin. [2]

1950-luvulta lähtien laki alkoi vaatia kunnilta aiempaa enemmän erilaisia peruspalveluita, minkä seurauksena pieni kunta ei tullutkaan enää taloudellisesti toimeen. Uudet hankkeet kuten Velhonveden–Ruotsinveden makeavesiallas olivat liian suuria panostuksia kunnalle. Maalaiskunta kärsi lisäksi muuttotappiosta nuorten muuttaessa kaupunkiin. Lopulta Uudenkaupungin maalaiskunta liittyi 1. tammikuuta 1969 Uuteenkaupunkiin. [2]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvassalo, Haimio, Halola, Hiu, Kittamaa, Lepäinen, Lyökki, Oksalanpää, Perkko, Saarnisto, Salmi, Sundholma, Vaakua, Vohdensaari

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1968 (PDF) (sivu 15) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.4.2016.
  2. a b c d e f g h Paasio, Veikko: Uudenkaupungin maalaiskunnan historia. Uudenkaupungin kaupunki, 1973.
  3. Taloudellinen kartta Rauma–Uusikaupunki 1 : 100 000. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1953–1955.
  4. Vihdensaari.fi
  5. Tilastotietoja Suomen kunnista Viitattu 16.1.2013.
  6. a b Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
  7. Päivi Mikola: Vohdensaaren kylän kunnallista ja seurakunnallista historiaa