Vaakuna

Satakunnan maakunnan vaakuna, jossa kilpi tunnuksineen sekä herttuakunnan arvokruunu.

Vaakuna on vaakunaselityksen määrittämä, kilvelle sijoitettu heraldinen tunnus.

Vaakunalajit

Vaakunat voidaan jaotella esimerkiksi seuraavasti:

• Henkilövaakunat jaetaan aatelisvaakunoihin ja porvarisvaakunoihin.
• Yhteisövaakunoita ovat muun muassa ammattikuntavaakunat, yhdistysvaakunat ja sukuseuravaakunat.
• Aluevaakunoita käyttävät esimerkiksi valtiot, läänit, maakunnat ja kunnat.
• Kirkollisissa vaakunoissa on kilven ulkopuolella kirkkoon liittyviä elementtejä, kuten pyhiinvaeltajan hattu, paimensauva, arkkipiispanristi, piispanhiippa ja ristisauva.

Vaakunan osat

Vaakunan osat

Kilpi

(Tinktuurit)

Kilven jako

Kilven-

kannattaja

Kilven-

kannattaja

Sotahuuto

Kypäränkoriste

Lakipunos

Kypäränpeite

Kypärä

Arvokruunu

Postamentti

Kunniamerkki

Airut-

kuviot

Yleis-

kuviot

Tunnuslause

(oikea)

(vasen)

Yksinkertaisimmillaan vaakuna on pelkkä kilpi väreineen ja tunnuksineen. Vaakunan tunnuksia ovat kilven jaot, airutkuviot sekä muut kuviot eli ristit ja yleiskuviot. Kilven päällä voi olla kypärä peitteineen ja koristeineen. Täydellisessä vaakunassa voi kilven ja kypärän lisäksi olla myös arvokruunu, kilvenkannattajat, kilven takana olevaa esineistöä sekä vaakunaviitta tai vaakunateltta. Lisäksi vaakunassa voi olla tunnuslause, sotahuuto ja kunniamerkki. Hallitsijan vaakunassa voi olla kruunausviitta.

Muuntelu

Vaakunaa voi muunnella, jos esimerkiksi saman suvun eri haaroille halutaan toisistaan poikkeavat vaakunat kuitenkin niin, että perusvaakunan tunnus säilyy uudessakin vaakunassa edes jossain muodossa. Muuntelu voidaan tehdä erottelemalla, eli esimerkiksi vaihtamalla vaakunan tai jonkin tunnuksen väri, lisäämällä pienehkö tunnus tai jokin muu osa, muuttamalla tunnuksen asentoa, kokoa tai lukumäärää, tai muokkaamalla vaakunan rajaviivaa tai reunusta. Toinen muuntelutapa on kunnialisäys. Uusi vaakuna voidaan luoda myös yhdistämällä useita vaakunoita yhdelle, jaetulle kilvelle.

Vaakunan käyttö

Vaakunoiden käyttöön ja asetteluun liittyy erilaisia sääntöjä. Vaakunat tulee esimerkiksi liittää ajoneuvoihin aina niin, että ne ovat menosuuntaan. Esimerkiksi Suomen vaakunan tulee olla ajoneuvojen oikeassa kyljessä niin, että leijona katsoo oikealle, jotta ei synny vaikutelmaa, että leijona peruuttaa, kun ajoneuvo liikkuu eteenpäin.

Katso myös

• Suomen kunnanvaakunat
• Suomen kirkolliset vaakunat
• Ruotsin kuntavaakunat
• Luettelo itsenäisten valtioiden vaakunoista

Lähteet

• Hellström, B. Harald: Kort handledning i heraldik. Helsingfors 1941
• Kara, Kimmo (toim.): Heraldiikan opas. Suomen Heraldinen Seura, 1997. ISBN 951-98088-0-9

Aiheesta muualla

• Gunnar Clément : Ukko-Pekan ja sotamarsalkka Mannerheimin vaakunat. Aatelismerkkien synty ja kehitys vuosisatojen kuluessa, Hakkapeliitan joulu, 01.12.1934, s. 34, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot