Metsämaa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee entistä kuntaa. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Metsämaa
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Loimaa
Metsämaa.vaakuna.svg Metsämaa.sijainti.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°56′23.4″N, 023°09′06.9″E
Lääni Turun ja Porin lääni
Hallinnollinen keskus Metsämaan kirkonkylä
Perustettu 1914
– emäpitäjä Loimaa
Liitetty 1976
– liitoskunnat Loimaan mlk
Metsämaa
– syntynyt kunta Loimaan mlk
Pinta-ala  km²  [1]
(1.1.1975)
– maa 93,2 km²
Väkiluku 1 188
(1973)
väestötiheys 12,77 as./km²

Metsämaa oli Varsinais-Suomessa sijainnut Suomen kunta. Metsämaa erotettiin aikoinaan omaksi kunnakseen Loimaan pitäjästä. Metsämaan kunta liitettiin Loimaan maalaiskuntaan 1. tammikuuta 1976. Loimaan kunnan liityttyä Loimaan kaupunkiin vuoden 2005 alussa Metsämaasta tuli osa Loimaan kaupunkia.

Metsämaan naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Alastaro, Humppila, Loimaan kunta, Punkalaidun ja Ypäjä.

Metsämaa kuului entiseen Turun ja Porin lääniin ja sijaitsi entisten Hämeen läänin ja Turun ja Porin läänin rajalla. Aiempina vuosisatoina Metsämaa - kuten koko muukin Loimaan seutu - katsottiin kuuluvaksi Ala-Satakuntaan. Turun vaikutuksen lisäännyttyä 1800- ja 1900-luvuilla alue sulautui kuitenkin osaksi Varsinais-Suomea.

Metsämaan läpi virtaa Kojonjoki (puhujasta riippuen joko Koijoki, Koenjoki tai Kojonjoki), joka saa alkunsa Koijärvestä. Joki yhtyy Loimijokeen lähellä Alastaron kirkonkylää. Alueen asutus on tiheintä juuri Kojonjoen varrella. Metsämaa on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa ja vähäjärvistä seutua. Alueelle ovat tyypillisiä ennen muuta lukuisat kalliomäet ja harjut.

Vuonna 1969 Metsämaalla asui 1430 henkeä, ja kunnan tärkein elinkeino (60 %) oli maa- ja metsätalous. Alueen nähtävyyksiä ovat vuonna 1777 valmistunut puinen Metsämaan kirkko Metsämaan kirkonkylässä sekä Leppijärvet valtatie 2:n varrella.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsämaata halkoo Valtatie 9 ja alueen pohjoislaitaa pitkin kulkee valtatie 2. Entisen kunnan etelärajaa sivuaa Toijala–Turku-rata ja lähimmät rautatieasemat ovat Loimaalla ja Humppilassa.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsämaa lienee saanut pysyvän asutuksensa keskiajan lopulla. Uuden ajan alussa Metsämaan, Kallion ja Korven kylät kuuluivat Loimaan pitäjän Kojon neljännekseen. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Metsämaan kylässä oli kolme, Kalliossa neljä ja Korvella neljä taloa. Vuonna 1810 taloluku oli 28. Vuonna 1910 Metsämaalla oli yhteensä 212 viljelmää, joista suurin osa oli vuokramaalla: torppia oli 75 ja mäkitupia 92.[2]

Anottuaan Turun tuomiokapitulilta turhaan lupaa oman saarnahuoneen rakentamiseen metsämaalaiset ryhtyivät vuonna 1776 omin päin rakentamaan puukirkkoa, joka valmistui seuraavana vuonna. Metsämaasta tehtiin Loimaan kappeli vuonna 1778 ja ensimmäinen kappalainen astui virkaansa vuonna 1799. Senaatin päätöksellä Metsämaa määrättiin itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1914. Metsämaan osuusmeijeri perustettiin vuonna 1903 ja säästöpankki vuonna 1919. Metsämaan ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1879.[2] Metsämaalle asutettiin jatkosodan jälkeen Kurkijoen siirtoväkeä.[3]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsämaan kylät 1927:
1-Metsämaa, 2-Kallio, 3-Korpi, 4-Majanoja
Metsämaan kansakoulut vuonna 1966.

Kallio, Korpi, Majanoja ja Metsämaa.[4]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Metsämaan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.

Metsämaan väestönkehitys 1880–1970
Vuosi Asukkaita
1880
  
1 333
1890
  
1 376
1900
  
1 404
1910
  
1 508
1920
  
1 603
1930
  
1 677
1940
  
1 699
1950
  
2 061
1960
  
1 745
1970
  
1 305
Lähde: Tilastokeskus.[5]

Etäisyydet Metsämaan kirkonkylästä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja metsämaalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1975 (PDF) (sivu 16) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
  2. a b Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 190–194. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
  3. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Helsinki: Otava, 1950.
  4. Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni Kansallisarkiston digitaaliarkisto. Kansallisarkisto. Viitattu 2.10.2010.
  5. Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Metsämaa.

Karttoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.