Yläne

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Yläne
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Pöytyä
Yläne.vaakuna.svg Yläne.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°52′45″N, 022°24′40″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Loimaan seutukunta
Perustettu 1869
Liitetty 2009
– liitoskunnat Pöytyä
Yläne
– syntynyt kunta Pöytyä
Pinta-ala 364,6 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 341,94 km²
– sisävesi 22,66 km²
Väkiluku 2 109  [2]
(31.12.2008)
väestötiheys 6,17 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 16,0 %
– 15–64-v. 59,5 %
– yli 64-v. 24,5 %

Yläne on entinen Suomen kunta joka on nykyään osa Pöytyää. Se on osa Varsinais-Suomen maakuntaa ja oli itsenäisenä kuntana osa Länsi-Suomen lääniä ja aiemmin Turun ja Porin lääniä. Kunnassa asui ennen kuntaliitosta 2 109 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 364,6 km2, josta 22,66 km2 oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 6,17 asukasta/km2.

Yläne yhdistyi Pöytyään 1. tammikuuta 2009 alkaen.

Yläneen naapurikunnat ennen kunnan lakkauttamista olivat Alastaro, Aura, Eura, Mynämäki, Nousiainen, Oripää, Pöytyä, Säkylä, Turku ja Vahto. Kunnan alueen eteläisimpänä kärkenä oli alkujaan kaikkiaan kahdeksan kunnan yhteinen rajakivi Kuhankuono.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yläneen kirkonkylää joulukuussa 2012.

Yläne on vedenjakajaseutua. Sen luonnonympäristöä hallitsevat sen alueen pohjoisosaan ulottuva Säkylän Pyhäjärvi ja siihen etelästä laskeva Yläneenjoki. Suurin kokonaan Yläneen alueella oleva järvi on Laajoen lähdejärvi Elijärvi Pyhäjärven lounaispuolella. Yläneen lounaisosassa Laajoen latvoilla sijaitsee vuonna 1956 perustettu ja vuonna 1983 laajennettu Vaskijärven luonnonpuisto, ja Yläneen alueelle Kuhankuonon luona ylettyy myös Kurjenrahkan kansallispuisto, jonka sisälle jäävä Savojärvi on Aurajoen sivujoen Järvijoen lähdejärvi ja Aurajoen vesistön suurin järvi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yläne on asutettu jo esihistoriallisella ajalla ja se liittyy tässä suhteessa Euran ja Säkylän seudun vanhaan asutukseen.[4] 1800-luvulle asti Yläne yhdessä Oripään kanssa on ollut Pöytyän kirkkopitäjään kuulunut kappeliseurakunta. Yläne, Oripää ja Pöytyä saivat kukin oman kunnallishallintona vuonna 1869. Itsenäinen seurakunta Yläneestä tuli vuonna 1879 ja Oripäästä vuonna 1903.[5]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yläneen tärkeimmät liikenneväylät ovat Turun ja Euran välinen seututie 204 sekä Yläneeltä kaakossa Loimaalle ja luoteessa Euran Hinnerjoelle johtava seututie 210. Yhdystie 2043 johtaa Yläneeltä Pöytyälle ja yhdystie 2020 Mynämäelle.

Tapahtumia ja nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yläneellä sijaitsee keväällä 2002 valmistunut Yläneen luontokapinetti, jossa on esillä ympärivuotinen luontonäyttely. Luontokapinetin yhteydessä on myös geologisilla opetustauluilla varustettu kävelyreitti ja näkötorni.

Rakennettuina kulttuuriympäristöinä valtakunnallisesti merkittäviksi Yläneellä on Museoviraston vuonna 2009 julkistamassa inventoinnissa arvioitu Yläneen kirkonmäki ja pappila sekä Yläneen Vanhakartano viljelymaisemineen.

Yläneellä vietetään juhannuksen jälkeisellä viikolla Yläne-viikkoa, jolloin järjestetään erilaisia yleisötapahtumia. Suomalaista tanssilavaperinnettä Yläneellä edustaa Valasrannan tanssilava.

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yläneen kansakoulut.
Maarekisterikylät

Heinijoki, Kajava, Keihäskoski, Kirkonkylä, Kurala, Kärrilä, Latvo, Lietsa, Mettäinen, Mykkälä, Mäenpää, Nokkala, Osa, Pramila, Tourula, Uusikartano, Vainionperä, Vimpa, Yläne, Ylänehaveri.[6]

Muita osa-alueita

Huvitus, Korkeakoski, Kirkonkylä, Kolinummi, Rannanmäki, Otsola, Ristinummi.

Etäisyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yläneellä syntyneitä henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 1.1.2009.
  4. Ylönen, Aulikki: Pöytyän, Yläneen ja Oripään historia vuoteen 1865, s. 58-63. [Pöytyä]: Pöytyän, Oripään ja Yläneen historiatoimikunta, 1969.
  5. Holm, Vesa & Manninen, Ari T.: Vakaalla perustalla. Pöytyän historia 1860-luvulta nykyaikaan, s. 11-12. [Pöytyä]: Pöytyän kunta ja seurakunta, 2003. ISBN 952-99239-0-2.
  6. Uudistusten luettelo, Yläne Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. Kansallisarkisto. Viitattu 28.9.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.