Honkilahti

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Honkilahti
Honkilax
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Eura
Honkilahti.vaakuna.svg Honkilahti.sijainti.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°58′01.6″N, 022°06′51.3″E
Lääni Turun ja Porin lääni
Maakunta Satakunnan maakunta
Perustettu [1] 1904
– emäpitäjä Eura
Liitetty 1970
– liitoskunnat Eura
Hinnerjoki
Honkilahti
– syntynyt kunta Eura
Pinta-ala  km²  [2]
(1.1.1969)
– maa 116,4 km²
Väkiluku 1 777  [1]
(1963)
väestötiheys 15,27 as./km²
Honkilahden koulu

Honkilahti (ruots. Honkilax) oli Satakunnassa sijainnut Suomen kunta.

Honkilahti muodostettiin vuonna 1657 Euraan kuuluvaksi rukoushuonekunnaksi ja se erosi Eurasta omaksi kunnakseen vuonna 1904. Kunta liitettiin 1970 takaisin Euraan. Honkilahdella on puukirkko, jonka on suunnitellut Tuomas Samuelinpoika Rahvonius vuonna 1759. Se sijaitsee Koskeljärven pohjoispäässä. Kuntaan kuului myös useita kilometrejä Pyhäjärven rantaviivaa.

Vuonna 1960 94,36 %:ssa kotitalouksista oli sähköt. Honkilahden väkiluku oli suurimmillaan vuonna 1957, jolloin asukkaita oli 1887. Tuolloin väestötiheys oli 16,13 asukasta neliökilometriä kohden.

Honkilahden naapurikunnat olivat Eura, Lappi, Hinnerjoki, Laitila, Karjala, Mynämäki, Yläne ja Säkylä.

Honkilahden vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers ja se vahvistettiin vuonna 1951. [3]

Honkilahdelle asutettiin viime sotien jälkeen Räisälän siirtoväkeä. [4]

Tunnettuja honkilahtelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Honkilahden kansakoulut.

Auvainen, Haveri, Honkilahti (Kirkonkylä), Komoinen, Lellainen, Löyttylä, Mannila

Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Honkilahden taajamat olivat kirkonkylä (284 asukasta) ja Mannila (293 asukasta). Kumpaakaan ei lasketa enää nykyään taajamaksi.[5]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Honkilahden väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1960.

Honkilahden väestönkehitys 1880–1960
Vuosi Asukkaita
1880
  
1 262
1890
  
1 455
1900
  
1 635
1910
  
1 665
1920
  
1 532
1930
  
1 596
1940
  
1 640
1950
  
1 890
1960
  
1 848
Lähde: Tilastokeskus.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomenmaa 2 (toim. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela), WSOY 1968, Porvoo (ss. 94–98)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tilastotietoja Suomen kunnista Viitattu 24. tammikuuta 2008.
  2. Suomen tilastollinen vuosikirja 1969 (PDF) (sivu 13) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.4.2016.
  3. Mitä-Missä-Milloin 1968, s. 136. Otava 1967, Helsinki.
  4. Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
  5. Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym.. Suomen virallinen tilasto VI C:103. Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1965. Julkaisun verkkoversio (PDF).
  6. Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.