Kodisjoki

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kodisjoki
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Rauma
Kodisjoki.vaakuna.svg Kodisjoki.sijainti.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°01′34″N, 021°41′20″E
Lääni Länsi-Suomi
Maakunta Satakunnan maakunta
Hallinnollinen keskus Kodisjoen kirkonkylä
Perustettu 1896
Liitetty 2007
– liitoskunnat Rauma
Kodisjoki
– syntynyt kunta Rauma
Pinta-ala 42,83 km²  [1]
(2006)
– maa 41,16 km²
– sisävesi 1,67 km²
Väkiluku 525
(2005)
väestötiheys 12,76 as./km²

Kodisjoki oli Satakunnassa sijainnut Suomen kunta. Kunnassa asui 2000-luvun alussa hieman yli 500 henkeä, joten se oli Manner-Suomen (pl. Ahvenanmaa ja Turun saaristo) pienin kunta. Kodisjoen kunta perustettiin vuonna 1896. Sitä ennen se oli Laitilan kylä.

Kodisjoki-nimi juontaa tarinan mukaan nimensä siitä, kun ensimmäiset asukkaat saapuivat Kodisjoen rannoille, he sanoivat "Kori joki" (=kaunis paikka). Kodisjoen vanha saarnahuone valmistui todennäköisesti 1777, 1778 tai 1779, dokumentit eivät ole säilyneet. Nykyinen Kodisjoen kirkko vihittiin käyttöön 6. marraskuuta 1906.

Maaliskuussa 2006 Kodisjoen ja Rauman kunnanvaltuustot hyväksyivät kuntaliitosehdotuksen, joka astui voimaan 1. tammikuuta 2007, jolloin Kodisjoen kunta lakkautettiin ja se siirtyi osaksi Rauman kaupunkia. Kodisjoen viimeinen kunnanjohtaja oli Ritva-Liisa Korpela. Kodisjoki oli yksi harvoja entisiä Suomen kuntia, joilta puuttui oma evankelis-luterilainen seurakunta. Kodisjoki kuului saarnahuonekuntana (Suomen ainoana laatuaan) pitkään Laitilan seurakunnan alaisuuteen, kuntaliitoksessa Kodisjoki siirrettiin osaksi Rauman seurakuntaa.

Kodisjoen entisen kunnan alueella on muutamia järviä, joista suurin on Otajärvi. Kunnan alueella kulkee myös monihaarainen Kodisjoki, joka laskee Otajärveen. Joki parantaa huomattavasti peltojen viljelykelpoisuutta.[2]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahteri, Heinilä, Isopuoli, Kodisjoki (kirkonkylä), Sahankulma, Saluksenkulma, Vuorela, Ylöjänpää

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kodisjoen pitäjäruoiksi valittiin 1980-luvulla läskisoosi ja ruismarjapuuro.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain 1.1.2006 Maanmittauslaitos. Viitattu 4.1.2010.
  2. Tarmio, Hannu & Papunen, Pentti: Suomenmaa, Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1970.
  3. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 21. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.