Nakkila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nakkila

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°21′55″N, 022°00′15″E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Porin seutukunta
Kuntanumero 531
Hallinnollinen keskus Nakkilan kirkonkylä
Perustettu 1861
Kokonaispinta-ala 184,88 km²
287:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 182,93 km²
– sisävesi 1,95 km²
Väkiluku 4 952
167:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys 27,07 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,8 %
– 15–64-v. 56,5 %
– yli 64-v. 28,7 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 97,5 %
– ruotsinkielisiä 0,6 %
– muut 1,9 %
Kunnallisvero 9,10 %
106:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 7,7 % (2018) [6]
Kunnanjohtaja Markus Ojakoski
Kunnanvaltuusto 29 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • Vas.
 • PS
 • KD
7
6
5
5
5
1
www.nakkila.fi

Nakkila on Satakunnan maakunnassa sijaitseva kunta. Nakkilan kirkonkylä sijaitsee Kokemäenjoen varrella, noin 20 kilometrin päässä Porista. Kunnassa asuu 4 952 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 184,88 km2, josta 1,95 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 27,07 asukasta/km2.

Nakkila on ollut itsenäinen kunta vuodesta 1861 lähtien, jolloin se erosi Ulvilasta. 1960-luvulla osa Nakkilasta (Lattomeri) liitettiin Poriin. Nakkilan naapurikunnat ovat Eura, Eurajoki, Harjavalta, Pori ja Ulvila. Entisiä naapurikuntia ovat Kiukainen, Kullaa ja Luvia.

Nakkilan vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se on vahvistettu vuonna 1951.[8]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lammaisten kosket nousivat maankohoamisen seurauksena merestä 1500 eaa. alkaen ja Kokemäenjoen suisto syntyi koskena alapuolelle alavalle peltotasangolle 500 eaa. lähtien. Nakkilan keskustan seutu oli kuivaa maata jo ajanlaskun alussa, jolloin joenranta-asutus kävi mahdolliseksi.[9]

Nykyisen Nakkilan vaiheilla Kokemäenjoen varrella asuttiin varmasti jo 1300-luvulla. Talon nimi Nakkla, josta kuntakin on nimensä saanut, esiintyy asiakirjoissa 1400-luvulla jo muodossa Nakkila eli ruotsiksi Nackeby. Nimen alkujuurta ei tiedetä varmuudella. Ruotsiin perustuva selitys nojaa nimiin Nacke tai Nackböle, joita esiintyy ruotsalaisilla alueilla. Jos nimen taustalla on suomalainen sana, voidaan käyttää selityksenä sanaa nakka, jolla on tekemistä sepäntöiden kanssa. Nakka tarkoitti vasaraa tai pulttia. 1400-luvuilla esiintyy Vehmaalla ja Paimiossa nimi Nakka, jossa Paimiossa sepäntöitä teki seppä Olli. Satakunnassa talon nimi kirjoitettiin myös muodossa Nakkala.[10]

Toinen maailmansota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jatkosodan alkuaikoina Järvikylä joutui oudon pommituksen kohteeksi, kun Neuvostoliiton pommikoneet toteuttivat täällä ainoan Satakunnan alueelle kohdistuneen ilmapommituksen. Pommituksen syyksi epäiltiin erehdystä.[11]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nakkilan alueella puhutun kielen perustana on Porin murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden ryhmään. Nakkilan murre kuuluu Porin ryhmän alasatakuntalaiseen eteläpuoliskoon. Nakkilan murteelle tyypillistä on yleisgeminaation ja k:n heikon asteen edustus.[12]

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nakkilan nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa vuonna 1937 valmistunut Suomen ensimmäinen funktionalistinen kirkko, sekä Villilän elokuvastudio, josta käytetään joskus lempinimeä ”Suomen Hollywood”. Villilässä on kuvattu osia muun muassa elokuvista Kaksipäisen kotkan varjossa, Sibelius ja FC Venus. Tämän lisäksi Nakkila on tunnettu myös nahkiaispitäjänä. Nakkilan kirkonkylään viitataan joskus puhekielessä sanonnalla ”siin Nakkila kirko vaiheil”.[13] Nakkilan alueella on myös runsaasti arkeologisia muinaismuistoja, joista tärkeimpiä ovat Kiukaisten kulttuurin alue Uotinmäessä, pronssikautiset Selkäkankaan hautaröykkiöt Viikkalassa sekä Rieskaronmäen pronssikautinen asuinpaikka Kivialhossa. Muita nähtävyyksiä ovat muun muassa

  • Kotiseutumuseo
  • Juustomeijerimuseo
  • Pyssykankaan koulumuseo.

Teollisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nakkilan merkittävimpiä teollisuusyrityksiä ovat Nakkila Worksin konepaja sekä Länsi-Suomen Voima Oy:n Harjavallan vesivoimalaitos. Pienimuotoisempaa teollista toimintaa on edustanut puusepänteollisuus, jonka tunnetuimpia tuotteita ovat olleet keinutuolit. Myös Suominen-yhtymän kuitukangastehdas[14] (ent. Suomisen nahkatehdas[15]) on ollut merkittävä työllistäjä, mutta suuri osa tuotannosta on ajettu alas vuoden 2012 loppuun mennessä.

Koulut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nakkilassa toimivia kouluja ovat Kirkonseudun koulu, Nakkilan yhteiskoulu ja lukio, Tattaran koulu ja Viikkalan koulu.

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Porintie Nakkilan keskustassa.

Nakkilan tärkein liikenneväylä on Helsingin ja Porin välinen valtatie 2. Myös Tampereen–Porin-rautatie kulkee Nakkilan kautta.

Nakkilan rautatieasema kuuluu vuonna 1895 liikenteelle avatun Porin radan alkuperäisiin liikennepaikkoihin ja se perustettiin Nakkilan kirkon tuntumaan, Kokemäenjokea seuranneen maantien ja Eurajoen maantien risteykseen. Asemarakennus rakennettiin Oulun radan pysäkin piirustusten mukaan naapurinsa Harjavallan (myöhemmin Merstolan) aseman tavoin ja sitä laajennettiin myöhemmin kolmeen otteeseen. Henkilöliikenne Nakkilan asemalla lopetettiin vuonna 1983 ja tavaraliikenne vuonna 1999, jolloin myös valmistui uusi Nakkilan junakohtauspaikka kolme kilometriä asemalta Porin suuntaan.[16]

Etäisyyksiä Nakkilasta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjä Boksitogorsk, Venäjä[17]

Ruotsi Hudiksvall, Ruotsi

Urheilu ja vapaa-aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokemäenjoessa on Nakkilan alueella useita suosittuja kalastuspaikkoja, mm. Arantilankoski.[18] Salomonkallio on Kivialhon kylässä sijaitseva talviurheilu- ja golfkeskus.[19] Nakkilassa on monta aktiivista urheiluseuraa: Yleisurheiluun ja hiihtoon erikoistunut Nakkilan Vire[20], salibandyseura NTK Nakkila[21] sekä jalkapalloseura Nakkilan Nasta. Nakkilassa on myös liikuntakeskus nimeltään "Nakkilan liikuntakeskus"

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Nakkilan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 6 248
1985
  
 6 445
1990
  
 6 396
1995
  
 6 186
2000
  
 6 094
2005
  
 5 832
2010
  
 5 788
2015
  
 5 651
2020
  
 5 321
Lähde: Tilastokeskus.[22]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Nakkilassa oli 5 521 asukasta, joista 4 080 asui taajamassa, 1 392 haja-asutusalueilla ja 49:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Nakkilan taajama-aste on 74,6 %.[23] Nakkilan taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[24] Nakkilan kirkonkylä ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Porin keskustaajamaa, joka ulottuu Nakkilan lisäksi usean Porin lähikunnan alueelle, ja josta tämän kunnan alueella asui vuoden 2017 lopussa 4 080 asukasta.[24] Yhteensä Porin keskustaajamassa on 84 190 asukasta ja sen pinta-ala on 121,37 neliökilometriä.[25]

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Nakkilassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[26]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Nakkilassa toimii Nakkilan helluntaiseurakunta.[27]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Nakkilan alueella toimii Porin ortodoksinen seurakunta.[28]

Kyliä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nakkilaa ilmakuvassa.

Kylän nimen perässä oleva vuosiluku tarkoittaa, milloin kylästä tai talosta tunnetaan ensimmäisen asiakirjamerkintä.[29]

Arantila, Anola (1410, 1412), Hormisto, Järvikylä, Kivialho, Kukonharja (1354, 1412), Lammainen (1348, 1414), Leistilä (1441), Masia, Matomäki, Pakkala, Punapakka, Penttala, Pyssykangas, Ruhade, Ruskila, Soinila, Tattara (1441), Tervasmäki, Uotinmäki, Viikkala, Villiläselvennä (1451), Vuohimäki, Hohtari.

Tunnettuja nakkilalaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja Nakkilassa syntyneitä tai vaikuttaneita henkilöitä:lähde?

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Jalmari, Jaakkola: Ulvilan asutuksen, seurakunnan ja kaupungin synnystä, s. 57–100. (julkaisusta Satakunta VII) Vammala: Satakuntalainen osakunta, 1926. Satakunta sarjan skannatut kirjat (pdf) (viitattu 28.1.2012).
  • Virkkala, Kalevi: Kokemäenjoki geologis-historiallisen kehityksen valossa, s. 75–89. (julkaisusta Satakunta XII) Vammala: Satakuntalainen osakunta, 1946. Satakunta sarjan skannatut kirjat (pdf) (viitattu 26.1.2012).

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Työllisyyskatsaus 31.5.2018. ELY-keskus. Arkistoitu 15.5.2021. Viitattu 26.6.2018.
  7. ↑ Kuntavaalit 2021, Nakkila Oikeusministeriö. Viitattu 23.10.2021.
  8. ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 166. Otava 1979, Helsinki.
  9. ↑ Virkkala, Kalevi: Kokemäenjoki geologis-historiallisen kehityksen valossa, 1946
  10. ↑ Jaakkola, Jalmari: Ulvilan asutuksen, seurakunnan ja kaupungin synnystä, 1926
  11. ↑ Pikkukylä joutui outoon pommisateeseen jatkosodassa – luultiinko peltoa lentokentäksi? yle.fi.
  12. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 266–267. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  13. ↑ Mistä tulee sanonta Nakkilan kirkon vaiheilla? napsu.fi. Viitattu 11.05.2023.
  14. ↑ Suominen.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. ↑ J.W. Suominen Oy:n historiaa Museoviraston sivulla
  16. ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 127. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.
  17. ↑ Sister cities of Nakkila — sistercity.info en.sistercity.info. Viitattu 22.11.2021.
  18. ↑ Kalastussivusto (Arkistoitu – Internet Archive)
  19. ↑ Salomonkallio.fi
  20. ↑ http://www.nakkilanvire.fi
  21. ↑ http://www.ntknakkila.net
  22. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 16.1.2018.
  23. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  24. ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  25. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 5.12.2018.
  26. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  27. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  28. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/porin-ortodoksinen-seurakunta[vanhentunut linkki]
  29. ↑ Jalmari, Jaakkola: Ulvilan asutuksen, seurakunnan ja kaupungin synnystä, 1926
  30. ↑ a b c d Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nakkila.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nakkila&oldid=22709063”