Nakkila

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nakkila
Nakkila.vaakuna.svg Nakkila.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.nakkila.fi
Sijainti 61°21′55″N, 022°00′15″E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Porin seutukunta
Perustettu 1861
Kokonaispinta-ala 184,88 km²
289:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 182,91 km²
– sisävesi 1,97 km²
Väkiluku 5 528
164:nneksi suurin 31.5.2017 [2]
väestötiheys 30,22 as./km² (31.5.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 16,2 %
– 15–64-v. 57,2 %
– yli 64-v. 26,6 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,4 %
ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 1,1 %
Kunnallisvero 21,25 %
91:nneksi suurin 2017 [5]
Työttömyysaste 9,2 % (31.8.2010[6])
Kunnanjohtaja Kalevi Virén
Kunnanvaltuusto 29 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Vas.
 • SDP
 • Ps.
 • KD

8
6
5
5
4
1

Nakkila on Satakunnan maakunnassa sijaitseva kunta. Nakkilan kirkonkylä sijaitsee Kokemäenjoen varrella, noin 20 kilometrin päässä Porista. Kunnassa asuu 5 528 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 184,88 km2, josta 1,97 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 30,22 asukasta/km2.

Nakkila on ollut itsenäinen kunta vuodesta 1861 lähtien, jolloin se erosi Ulvilasta. 1960-luvulla osa Nakkilasta (Lattomeri) liitettiin Poriin. Nakkilan naapurikunnat ovat Eura, Eurajoki, Harjavalta, Pori ja Ulvila.

Nakkilan vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se on vahvistettu vuonna 1951.[8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lammaisten kosket nousivat maankohoamisen seurauksena merestä 1500 eaa. alkaen ja Kokemäenjoen suisto syntyi koskena alapuolelle alavalle peltotasangolle 500 eaa. lähtien. Nakkilan keskustan seutu oli kuivaa maata jo ajanlaskun alussa, jolloin joenranta-asutus kävi mahdolliseksi. [9]

Nykyisen Nakkilan vaiheilla Kokemäenjoen varrella asuttiin varmasti jo 1300-luvulla. Talon nimi Nakkla, josta kuntakin on nimensä saanut, esiintyy asiakirjoissa 1400-luvulla jo muodossa Nakkila eli ruotsiksi Nackeby. Nimen alkujuurta ei tiedetä varmuudella. Ruotsiin perustuva selitys nojaa nimiin Nacke tai Nackböle, joita esiintyy ruotsalaisilla alueilla. Jos nimen taustalla on suomalainen sana, voidaan käyttää selityksenä sanaa nakka, jolla on tekemistä sepäntöiden kanssa. Nakka tarkoitti vasaraa tai pulttia. 1400-luvuilla esiintyy Vehmaalla ja Paimiossa nimi Nakka, jossa Paimiossa sepäntöitä teki seppä Olli. Satakunnassa talon nimi kirjoitettiin myös muodossa Nakkala. [10]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nakkilan nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa vuonna 1937 valmistunut Suomen ensimmäinen funktionalistinen kirkko, sekä Villilän elokuvastudio, josta käytetään joskus lempinimeä "Suomen Hollywood". Villilässä on kuvattu osia muun muassa elokuvista Kaksipäisen kotkan varjossa, Sibelius ja FC Venus. Tämän lisäksi Nakkila on tunnettu myös nahkiaispitäjänä. Nakkilan kirkonkylään viitataan joskus puhekielessä sanonnalla "siin Nakkila kirko vaiheil". Nakkilan alueella on myös runsaasti arkeologisia muinaismuistoja, joista tärkeimpiä ovat Kiukaisten kulttuurin alue Uotinmäessä, Selkäkankaan pronssikautinen hiidenkiuas Viikkalassa sekä Rieskaronmäen pronssikautinen asuinpaikka Kivialhossa. Muita nähtävyyksiä ovat muun muassa

  • Kotiseutumuseo
  • Juustomeijerimuseo
  • Pyssykankaan koulumuseo.

Teollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nakkilan merkittävimpiä teollisuusyrityksiä ovat Nakkila Worksin konepaja sekä Länsi-Suomen Voima Oy:n Harjavallan vesivoimalaitos. Pienimuotoisempaa teollista toimintaa on edustanut puusepänteollisuus, jonka tunnetuimpia tuotteita ovat olleet keinutuolit. Myös Suominen-yhtymän kuitukangastehdas[11] (ent. Suomisen nahkatehdas[12]) on ollut merkittävä työllistäjä, mutta suuri osa tuotannosta on ajettu alas vuoden 2012 loppuun mennessä.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppatie Nakkilan keskustassa.

Nakkilan tärkein liikenneväylä on Helsingin ja Porin välinen valtatie 2. Myös Tampereen–Porin-rautatie kulkee Nakkilan kautta.

Nakkilan rautatieasema kuuluu vuonna 1895 liikenteelle avatun Porin radan alkuperäisiin liikennepaikkoihin ja se perustettiin Nakkilan kirkon tuntumaan, Kokemäenjokea seuranneen maantien ja Eurajoen maantien risteykseen. Asemarakennus rakennettiin Oulun radan pysäkin piirustusten mukaan naapurinsa Harjavallan (myöhemmin Merstolan) aseman tavoin ja sitä laajennettiin myöhemmin kolmeen otteeseen. Henkilöliikenne Nakkilan asemalla lopetettiin vuonna 1983 ja tavaraliikenne vuonna 1999, jolloin myös valmistui uusi Nakkilan junakohtauspaikka kolme kilometriä asemalta Porin suuntaan.[13]

Etäisyyksiä Nakkilasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilu ja vapaa-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokemäenjoessa on Nakkilan alueella useita suosittuja kalastuspaikkoja, mm. Arantilankoski.[14] Salomonkallio on Kivialhon kylässä sijaitseva talviurheilu- ja golfkeskus.[15] Nakkilassa on monta aktiivista urheiluseuraa: Yleisurheiluun ja hiihtoon erikoistunut Nakkilan Vire[16], salibandyseura NTK Nakkila[17] sekä jalkapalloseura Nakkilan Nasta.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Nakkilan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
6 248
1985
  
6 445
1990
  
6 396
1995
  
6 186
2000
  
6 094
2005
  
5 832
2010
  
5 788
Lähde: Tilastokeskus.[18]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylän nimen perässä oleva vuosiluku tarkoittaa, milloin kylästä tai talosta tunnetaan ensimmäisen asiakirjamerkintä. [19]

Arantila, Anola (1410, 1412), Hormisto, Järvikylä, Kivialho, Kukonharja (1354, 1412), Lammainen (1348, 1414), Leistilä (1441), Masia, Matomäki, Pakkala, Penttala, Pyssykangas, Ruhade, Ruskila, Soinila, Tattara (1441), Tervasmäki, Viikkala, Villiläselvennä (1451), Vuohimäki, Hohtari.

Tunnettuja nakkilalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja Nakkilassa syntyneitä tai vaikuttaneita henkilöitä:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jalmari, Jaakkola: Ulvilan asutuksen, seurakunnan ja kaupungin synnystä, s. 57-100. julkaisusta Satakunta VII. Vammala: Satakuntalainen osakunta, 1926. Satakunta sarjan skannatut kirjat (pdf) (viitattu 28.1.2012).
  • Virkkala, Kalevi: Kokemäenjoki geologis-historiallisen kehityksen valossa, s. 75-89. julkaisusta Satakunta XII. Vammala: Satakuntalainen osakunta, 1946. Satakunta sarjan skannatut kirjat (pdf) (viitattu 26.1.2012).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, toukokuu 2017 31.5.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2010 (PDF) 21.9.2010. Viitattu 27. syyskuuta 2010.
  7. Kuntavaalit 2017, Nakkila Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 166. Otava 1979, Helsinki.
  9. Virkkala, Kalevi: Kokemäenjoki geologis-historiallisen kehityksen valossa, 1946
  10. Jaakkola, Jalmari: Ulvilan asutuksen, seurakunnan ja kaupungin synnystä, 1926
  11. Suominen.fi
  12. J.W. Suominen Oy:n historiaa Museoviraston sivulla
  13. Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 127. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.
  14. Kalastussivusto
  15. Salomonkallio.fi
  16. http://www.nakkilanvire.fi
  17. http://www.ntknakkila.net
  18. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  19. Jalmari, Jaakkola: Ulvilan asutuksen, seurakunnan ja kaupungin synnystä, 1926

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nakkila.