Eura

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa Satakunnassa. Eura on ollut myös Tarvasjoen entisaikainen nimi.
Eura

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°07′50″N, 022°08′25″E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Rauman seutukunta
Kuntanumero 050
Hallinnollinen keskus Euran keskustaajama
Perustettu 1866
Kuntaliitokset Hinnerjoki (1970)
Honkilahti (1970)
Kiukainen (2009)
Kokonaispinta-ala 630,20 km²
186:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 578,87 km²
– sisävesi 51,33 km²
Väkiluku 11 181
89:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 19,32 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 15,2 %
– 15–64-v. 56,4 %
– yli 64-v. 28,4 %
Äidinkieli 2022 [4]
suomenkielisiä 95,9 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 4,0 %
Kunnallisvero 9,00 %
126:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 6,2 % (2018) [6]
Kunnanjohtaja Kari Kankaanranta[7]
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2021–2025[8]
 • SDP
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • Vas.

11
9
7
5
3
www.eura.fi

Eura on kunta Satakunnassa. Kunnassa asuu 11 181 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 630,20 km2, josta 51,33 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 19,32 asukasta/km2. Euran nimikkolintu on härkälintu ja nimikkokasvi pähkinäpensas.[9]

Euran keskustaajamassa oli vuoden 2011 lopussa 6 587 asukasta.[10] Euran naapurikuntia ovat Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Laitila, Mynämäki, Nakkila, Pöytyä, Rauma ja Säkylä.

Maantiede ja rakennuttu ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auringonlasku Pyhäjärvellä

Euralaisen luonnon rikkautena ovat järvet (yli 20)[11], sekä rehevä ja vaihteleva luonto. Satakunnan Pyhäjärvi on Lounais-Suomen suurin järvi, josta huomattava osa sijaitsee Euran alueella. Se tunnetaan kalaisuudestaan ja vapaa-ajanviettokohteena. Euran Honkilahden Koskeljärvi on Suomen tunnetuimpia lintujärviä. Erämaisen järven rannat on pääosin suojeltu. Järvelle on rakennettu lintutorni ja pysähdyspaikkoja luonnossa liikkumista harrastaville. Euran läpi virtaa Eurajoki, joka alkaa Satakunnan Pyhäjärvestä ja laskee Eurajoen kunnassa Olkiluodon pohjoispuolelta Pohjanlahteen.lähde?

Syksyllä 2023 kerrottiin, että Luonnonperintösäätiö suojelee Euran Mannilasta noin viiden hehtaarin kokoisen metsäalueen. Vuonna 2010 säätiö suojeli euralaisen Hömötiaisenmetsän.[12]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eura
Euran kylät vuonna 1928:
1. Kauttua, 2. Vähävahe, 3. Isovahe, 4. Kirkonkylä, 5. Sorkkinen, 6. Lähteenoja, 7. Vaani, 8. Pappila, 9. Turajärvi, 10. Naarjoki, 11. Mestilä.

Ennen kuntaliitoksia Eurassa oli 10 kylää ja yksinäistilaa: Kirkonkylä, Sorkkinen, Euran pappila, Vaani (yksinäistila), Lähteenoja (yksinäistila), Soupas (yksinäistila), Isovahe (yksinäistila), Vähävahe (yksinäistila), Kauttua, Mestilä, Naarjoki ja Turajärvi.[13]

Hinnerjoki

Hinnerjoella on 4 kylää: Hinnerjoki, Kivijärvi, Korpi ja Vaaljoki.[14]

Honkilahti

Honkilahdella on 7 kylää: Auvainen, Haveri, Honkilahti (Kirkonkylä), Komoinen, Lellainen, Löyttylä ja Mannila.[15]

Kiukainen

Kiukaisissa on 9 kylää: Eurakoski, Harola, Kiukainen, Köylypolvi, Laihia, Laukola, Mäkelä, Panelia ja Rahvola.[16]

Puistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurassa sijaitsevia puistoja ovat: Arvi Pohjalaisen puisto, Kustaa Järvisen aukio, Ruukinpuisto, Räisälä-puisto, Syreenipuisto ja Veikko Tuomen polku.[17]

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauttuan Paperitehdas

Eurassa sijaitsevia valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä ovat: Euran kirkkoympäristö, Hinnerjoen kirkonkylä, Kauttuan ruukki- ja paperitehdasyhdyskunta, Köyliönjokilaakson ympäryskylät, Lapinjokilaakson kylä- ja viljelymaisema, Nuoranteen talot ja Panelian kylä.[18]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoriallinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eura on esihistorialtaan Suomen merkittävimpiä kuntia ja sieltä on tehty löytöjä kivikaudelta asti. Honkilahden Kolmhaaran asuinpaikka on yksi Suomen tunnetuimmista kivikauden asuinalueista. Sieltä on löydetty esimerkiksi meripihkakoruja.[19]

Pronssikaudella asutus oli keskittynyt Panelianlahden rannalle ja sinne rakennettiin mahtavia kiviröykkiöhautoja.[19][19]

Eurassa on poikkeuksellisen runsaita rautakautisia löytöjä[19] muun muassa Käräjämäellä, Luistarissa ja Pappilanmäellä. Tämä johtuu siitä, että Eurassa oli käytössä jo 500- ja 600-lukujen vaihteessa käytössä ruumishautaus. Samoihin aikoihin tapa oli käytössä Euran lisäksi Suomen alueella vain Köyliön seudulla. Erityisesti Luistarin ruumishaudoista on löydetty merkkejä vauraasta ja elinvoimaisesta rautakauden yhteisöelämästä.[19] Luistari on suurin tutkittu viikinkiajan hautakalmisto Pohjoismaissa.[20] Puolen hehtaarin alueelta on tutkittu yli 1300 hautaa. Alueen tunnetuin hauta, Euran emännän hauta, löydettiin ensimmäisenä kaivauskesänä vuonna 1969.[21]

Pappilanmäeltä taas on löydetty muun muassa 600-luvun lopulta peräisin oleva miekkahauta, ristiretkiajalta oleva hopeakoristeinen miekka sekä viikinkiaikaisesta haudasta löytynyt Euran sydän.[22] Haudasta löytyi koristeellinen nahkavyö, jossa oli 16 sydämenmuotoista helaa.[23] Kalevala Koru käytti sydäntä Euran sydän -korujensa mallina.[22] Vuonna 2023[24] sydämestä tehtiin Euran kunnan logo.[23]

1500–1899[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1500-luvulla Eurajoen koskien yhteyteen tehtiin viljamyllyjä,[20] joista kaksi kuului piispalle ja yksi Yläneen kartanolle.[25]

Kauttuan ruukin alue syntyi vuonna 1689, kun myllyoikeuksien ja koskien haltija, vapaaherra Lorenz Creutz sai vuorikollegiolta luvan perustaa rautaruukin Kauttuan kosken partaalle. Hän oli perehtynyt raudanvalmistukseen Keski-Euroopassa. Rauta tuotiin aluksi Teijosta, myöhemmin Ruotsista ja Kullaan Leineperistä.[20] Creutzin jälkeen ruukista vastasivat Timm- ja Falck-suvut.[20]

Vuonna 1817 Euran pitäjän Honkilahden kappelin Auvaisten kylässä seppä Juhana Uusikartano koki voimakkaan herätyksen. Hyppyherätyksenä tunnettu liike laajeni voimakkaasti ja vaikutti rukoilevaisuuden elpymiseen Lounais-Suomen alueella.[26]

Kauttuan Ruukinpuiston alueella oleva rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta. Ruukinpuistossa sijaitsee muun muassa vuonna 1802 valmistunut Kauttuan Ruukinkartano, joka edustaa uusklassista rakennustyyliä. 1910-luvulla kartanosta tehtiin paperitehtaan konttori, 1940-luvulla sitä alettiin käyttää klubina ("Kauttuan Klubi"). Vuonna 2021 rakennuksen osti Kauttuan Ruukinkartano Oy.[27]

Kauttuan ruukki Magnus von Wrightin ikuistamana noin vuonna 1850

Kauttuan ruukin tuotanto oli suurimmillaan 1800-luvun puolivälissä.[20] Ensimmäinen kirjasto Euran seuduilla perustettiin ilmeisesti vuoden 1852 vaiheilla, ja se on pohjana nykyiselle Euran kunnankirjastolle.lähde?

Vuonna 1873 liikemies Antti Ahlström osti Kauttuan ruukin. Sen toiminta alkoi taantua, kun ruukin käyttämä raudan valmistustekniikka vanheni ja kilpailu markkinoilla koveni. Ahlströmin maataloustuotanto tuotti paremmin kuin raudanvalmistus. Vuosisadan vaihteessa raudantuotannon rinnalle alettiin kehittää puunjalostusta, ensin sahaustoimintaa ja myöhemmin paperin jalostusta.[20]

1900–1999[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raudan valmistus Eurassa päättyi vuonna 1907, kun Ahlström Osakeyhtiö perusti Kauttuan Paperitehtaan.[25]

Vuonna 1989 Euraan perustettiin Pyhäjärvi-instituutti, joka on keskittynyt vesiensuojeluun ja Satakunnan elintarviketuotannon kilpailukyvyn turvaamiseen.[28] Vuonna 1996 instituutti palkittiin Pro Maaseutu -palkinnolla avomaavihannesten kuivaamiseen ja kuivattujen kasvisten käyttöön liittyvistä tutkimuksista.[29]

1990-luvulla Ruukinpuiston aluetta alettiin kehittää, jotta ympäristö olisi hyvässä kunnossa ja siellä sijainneet rakennukset saataisiin käyttöön. Alueen ympäristösuunnitelman teki artikkitehti Jukka Koivula.[25]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päätöksenteko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euran kunnanvaltuustossa on 35 jäsentä[30] ja kunnanhallituksessa yhdeksän jäsentä.[31]

Kunnanjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matti Lahtinen toimi Euran kunnanjohtajana vuodesta 1987 lähtien eläkkeelle jäämiseensä asti.[32] Hänen seuraajansa Juha Majalahti toimi kunnanjohtajana vuodesta 2015 vuoteen 2023, jolloin hän irtisanoutui[33] eläkkeelle jäämisen vuoksi. Tammikuussa 2024 hänen seuraajakseen valittiin Euran hallintojohtajana yli viisi vuotta työskennellyt Kari Kankaanranta.[7]

Kuntaliitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta Euran kuntaliitoksista. Hinnerjoki ja Honkilahti liitettiin Euraan 1970, Kiukainen 2009.

Kuntaan liitettiin vuonna 1970 Hinnerjoen ja Honkilahden kunnat. Vuonna 2009 Euraan liitettiin Kiukainen, jolloin Euran asukasluvuksi tuli noin 12 500.lähde?

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2022 liikevaihdoltaan suurimpia yrityksiä Eurassa olivat Jujo Thermal, Kuljetusliike Y. Auramaa, Pintos, Lammela, Auramaa Logistiikka, Biolan, ETH Group, LMG Finland, Eupart ja Jaakko-Tuote. Euran kolme suurinta yritystä työntekijämäärältään olivat Auramaa Logistiikka, Jujo Thermal ja ETH Group.[34]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euran kautta kulkevat Tampereen ja Rauman välinen valtatie 12 sekä Harjavallan ja Uudenkaupungin välinen kantatie 43. Vuonna 1897 liikenteelle avattu Kokemäki–Rauma-rata rakennettiin alun perin kulkemaan Kiukaisten kautta ja siltä valmistui vuonna 1913 sivuraide Kauttualle, jonne tehtiin asemarakennus ja kaksipaikkainen veturitalli. Veturitalli vaurioitui kansalaissodan aikana punaisten ajettua kaksi veturia tallin takaseinän läpi. Henkilöliikenne Kauttuan radalla lopetettiin vuonna 1953, mutta samana vuonna valmistui sivuraide Kauttuan rautatieasemalta Säkylän sokeritehtaalle. Myös Rauman radan henkilöliikenne lakkautettiin vuonna 1988, mutta sokerijuurikkaan kuljetukset Kauttuan radalla jatkuivat 2000-luvulle.[35]

Euran lentokenttää käyttävät Euran ympäristön moottorilentäjät ja varjoliitäjät.lähde?

Etäisyyksiä Eurasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rauma 35 kilometriä
  • Pori 50 kilometriä
  • Uusikaupunki 55 kilometriä
  • Turku 85 kilometriä
  • Tampere 110 kilometriä
  • Helsinki 210 kilometriä

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Euran väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
13 729
1985
  
13 630
1990
  
13 406
1995
  
13 438
2000
  
12 957
2005
  
12 807
2010
  
12 507
2015
  
12 128
2020
  
11 616
Lähde: Tilastokeskus.[36]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Eurassa oli 11 910 asukasta, joista 8 543 asui taajamissa, 3 279 haja-asutusalueilla ja 88:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Euran taajama-aste on 72,3 %.[37] Euran taajamaväestö jakaantuu neljän eri taajaman kesken:[38]

Suurimmat taajamat ja niiden väkiluku joulukuussa 2017

  1. Euran kirkonkylä (Euran keskustaajama), 6 337
  2. Panelia, 877
  3. Eurakoski, 873
  4. Hinnerjoki, 456

Osa Euran keskustaajamasta sijaitsee naapurikunta Säkyn puolella.[38]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusopetusta annetaan Eurassa Ahmasojan koululla, Euran yhteiskoululla, Hinnerjoen koululla, Honkilahden koululla, Kauttuan koululla, Kirkonkylän koululla, Kiukaisten koululla ja Panelian koululla.[39] Kunnassa toimii myös Euran lukio ja Sataopisto,[40] joka antaa taiteen perusopetusta kuvataiteessa ja käsitöissä. Lisäksi kunnalla on oppilaspaikkoja Rauman ja Huittisten musiikkiopistoissa.[41]

Terveydenhuolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eura kuuluu Satakunnan hyvinvointialueeseen. Kunnassa on oma terveysasema.[42]

Vesi-, jäte- ja energiahuolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euran vesihuoltolaitos tuottaa ja jakelee talousvettä ja johtaa viemärivedet jätevedenpuhdistamoille, jossa niiden puhdistamisesta vastaa JVP-Eura Oy. Kiukaisissa ja Paneliassa jätevedet pumpataan Jokilaakson Ympäristö Oy:n toimesta Poriin. Kunnassa on kolme vedenottamoa: Vaanii, Mölsi ja Lohiluoma.[43]

Kaukolämmön erillistuotannosta ja jakelusta vastaa Euran Energia Oy.[44] Paneliankosken Voima toimii Euran lisäksi Eurajoella.[45]

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euran ystävyyskuntia ovat:[46]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terassitalo Euran Kauttualla
Pääartikkeli: Kauttuan ruukinpuisto

Keväällä 2023 Kauttuan Ruukinpuistolle avattiin oma vierailukeskus,[47] jossa esitellään alueen historiaa.[48] Kauttuan kylän vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1700-luvulta.[49] Alueen tekee kiinnostavaksi erityisesti arkkitehti Alvar Aallon A. Ahlströmin Osakeyhtiön paperitehtaan tarpeisiin suunnittelemat rakennukset[50], joista tunnetuimmat ovat tehtaan ylemmille toimihenkilöille suunniteltu Terassitalo[51] ja virkanaisten asuntolaksi suunniteltu Tipula (nykyään Villa Aalto).[52] Alvar Aalto ja hänen puolisonsa arkkitehti Aino Aalto vaikuttivat Kauttualla vuosina 1937–1946,[53] kun tehtaan pääjohtaja Harry Gullichsen tilasi perhetuttavaltaan suunnitelmat alueen uusista asunnoista.[50] Alueen rakennuksia ovat suunnitelleet eri aikoina myös Jarl Eklund, Olav Hammarström, Pentti Ahola, Gunnar Aspelin ja arkkitehtitoimisto Siren, Borg & Åberg. Vuonna 2021 Euran kunta julkaisi mobiilisovelluksen, joka esittelee 44 Kauttuan kohdetta.[49]

Museot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiukaisten Wanha pappila

Eurassa toimii seuraavat museot: Kiukaisten Wanha Pappila, Mannilan kotiseutumuseo, Panelian kotiseutumuseo, Panelian rivimylly, Suontaustan museo ja Valon museo Hinnerjoella.[54]

Esihistorian opetuskeskus[55] Naurava lohikäärme esittelee Euran esihistoriallisia kaivauksia.[56]

Tunnettuja Eurasta kotoisin olevia henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euran kirkko
Euran helluntaiseurakunnan kirkko lokakuussa 2009.

Vuonna 2007 Euran seurakuntaan liitettiin Hinnerjoen seurakunta ja Honkilahden seurakunta ja vuonna 2009 Kiukaisten seurakunta.[57]

Vuonna 2018 Eurassa toimi Suomen evankelis-luterilainen kirkkoon kuuluva Euran seurakunta. Seurakuntaan kuuluu useita kirkkopiirejä: Euran kirkkopiiri, Hinnerjoen kirkkopiiri, Honkilahden kirkkopiiri, Kiukaisten kirkkopiiri ja Panelian kirkkopiiri.[57]

Seurakunnalla on viisi kirkkorakennusta: Euran harmaakivikirkko 1898, Hinnerjoen puukirkko 1755, Honkilahden puukirkko 1759, Kiukaisten puukirkko 1761 ja Panelian kivikirkko 1950.[58]

Lisäksi Eurassa toimii helluntaiherätykseen kuuluva Euran helluntaiseurakunta[59] sekä Suomen ortodoksinen kirkkoon kuuluva Turun ortodoksinen seurakunta.[60]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euran pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla ryynimakkara, munajuusto ja Euran rinkilät.[61] Euran rinkilät valittiin vuonna 2017 Elävän perinnön kansalliseen luetteloon.[62] Euran rinkilät on valittu myös Satakunnan maakuntaherkuksi.[63]

Muinais- ja kansallispuvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euran muinaispuku

Euran ensimmäinen kansallispuku, sininen Euran puku valmistui vuonna 1910. Koska väriä pidettiin liian synkkänä, sotien jälkeen otettiin käyttöön uusi punainen puku.[56] Viikinkiaikaisesta Euran emännän haudasta löytyneen juhlapuvun perusteella suunniteltiin Euran muinaispuku, joka julkaistiin vuonna 1982.[21] Presidentti Tarja Halonen on käyttänyt Euran muinaispukua itsenäisyyspäivänä.[56]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheiluseuratoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurassa on yli 20 toimivaa urheiluseuraa.[64] Tunnetuin niistä lienee Eurassa on myös kilpaurheiluseura Euran Raiku, jonka lajeja ovat lentopallo, yleisurheilu, beach volley ja petankki.[65] Seura on voittanut pelannut naisten lentopallon SM-liigan[66] kolme kertaa.lähde?

Muita isoja urheiluseuroja ovat jalkapalloseura Euran Pallo, joka pelaa Länsi-Suomen Nelosessa sekä Euran Paneliassa toimiva jääkiekkoseura Panelian Raikas, jolla on aktiivista juniorityötä.[67]

Vuonna 1937 perustettu Euran Naisvoimistelijat kuuluu Suomen Voimisteluliittoon,[68] samoin kuin vuonna 1946 perustettu Kiukaisten Naisvoimistelijat.[69]

Euran urheiluseuroissa harrastaa myös esimerkiksi ammuntaa, frisbeegolfia, keilailua, lavatanssia, moottoriurheilua, ratsastusta, shakkia, sukellusta, suunnistusta, taekwondoa ja uimista.[64]

Menestyneitä urheilijoita 1900- ja 2000-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikuntapaikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euran urheilukeskuksessa on muun muassa monitoimihalli, kolme jalkapallokenttää, tekonurmikenttä, jääkiekkokaukalo, ulkokoripallokenttä ja beach-volley-alueita. Liikuntapuistoja on urheilukeskuksen lisäksi myös Hinnerjoella ja Eurakosken urheilukentän lähellä. Tenniskenttiä löytyy urheilukeskuksesta ja Ruukinpuistosta.[70] Kunnassa on myös Eura Sportcenter ja Panelian Jäähalli. Sisäliikuntapaikkoja on koulujen yhteydessä, kahden kunnallisen kunnallisen kuntosalin lisäksi Eurassa on kuusi yksityistä kuntosalia.[71]

Euran urheilutalolla on liikunta- ja uimahalli.[72]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rosberg, J. E.; Grotenfelt, Kustavi ja Hildén, Kaarlo (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-taloudellinen ja historiallinen tietokirja. 3. osa, Turun ja Porin lääni. Helsinki: Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1921.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Työllisyyskatsaus 31.5.2018. ELY-keskus. Arkistoitu 15.5.2021. Viitattu 26.6.2018.
  7. a b Kari Kankaanranta nousi soraäänittä Euran uudeksi kunnanjohtajaksi Yle Uutiset. 15.1.2024. Viitattu 4.3.2024.
  8. Kuntavaalit 2021, Eura Oikeusministeriö. Viitattu 23.10.2021.
  9. http://www.eura.fi/fi/etusivu.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2011 8.2.2013. Tilastokeskus. Viitattu 22.3.2013. [vanhentunut linkki]
  11. Yleistietoa kunnasta 5.11.2012. eura.fi. Arkistoitu 29.10.2014. Viitattu 9.11.2013.
  12. Pentti Linkolan perustama Luonnonperintösäätiö suojelee uuden metsän Eurassa Yle Uutiset. 8.9.2023. Viitattu 15.12.2023.
  13. Suomenmaa: Turun ja Porin lääni (1921), s. 274
  14. Suomenmaa: Turun ja Porin lääni (1921), s. 271
  15. Suomenmaa: Turun ja Porin lääni (1921), s. 269
  16. Suomenmaa: Turun ja Porin lääni (1921), s. 279
  17. Puistot ja leikkikentät Euran kunta. Viitattu 13.12.2023.
  18. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristot RKY www.rky.fi. Museovirasto. Viitattu 13.12.2023.
  19. a b c d e Elävän esihistorian Eura Euran kunta. Viitattu 20.12.2023.
  20. a b c d e f Ruukinpuiston historia - Ruukipuiston alue Eurassa www.ruukinpuisto.fi. Viitattu 15.12.2023.
  21. a b Luistari Euran kunta. Viitattu 15.12.2023.
  22. a b Pappilanmäki Euran kunta. Viitattu 15.12.2023.
  23. a b Historia | Euran esihistorialliset sydämet ensimmäistä kertaa esillä Satakunnan Kansa. 10.11.2023. Viitattu 20.12.2023.
  24. Euran markkinointi-ilme perustuu jatkossa Eura sydämessä -teemaan www.alasatakunta.fi. Viitattu 20.12.2023.
  25. a b c MATKAILU | Kauttuan Ruukinpuistosta eteläisen Satakunnan matkailu- ja kulttuurikohde Kaikki vanhat rakennukset korjataan uuteen käyttöön Syreeneistä ja tammista istutetaan erikoispuutarhat Helsingin Sanomat. 23.1.1992. Viitattu 15.12.2023.
  26. Murtorinne, Eino (päätoim.): ”1809-1885”, Kristinuskon historia 2000, s. 98. 3. osa. Porvoo: Weilin+Göös, 2000. ISBN 951-35-6516-5.
  27. Kauttuan Ruukinkartano Euran kunta. Viitattu 15.12.2023.
  28. Ala-Satakunta: Pyhäjärvi-instituutille uudet tilat Yle Uutiset. 3.5.2022. Viitattu 20.12.2023.
  29. Palkittuja | Tämänvuotisiksi Pro Maaseutu -palkinnon... Helsingin Sanomat. 18.2.1996. Viitattu 20.12.2023.
  30. Kunnanvaltuusto Euran kunta. Viitattu 14.12.2023.
  31. Kunnanhallitus Euran kunta. Viitattu 14.12.2023.
  32. Kuntapomojen konkari jää kohta eläkkeelle: "Päätöksenteossa poukkoillaan liikaa" Yle Uutiset. 7.9.2015. Viitattu 14.12.2023.
  33. Euran kunnanjohtajaksi 14 hakijaa Yle Uutiset. 8.12.2023. Viitattu 14.12.2023.
  34. Eura - Yritykset ja työnantajat - Finder.fi www.finder.fi. Viitattu 15.12.2023.
  35. Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 132–133. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.
  36. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain 1980 - 2015 Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2017. Viitattu 5.3.2017.
  37. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  38. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  39. Peruskoulut Euran kunta. Viitattu 14.12.2023.
  40. Varhaiskasvatus ja koulutus Euran kunta. Viitattu 14.12.2023.
  41. Taiteen perusopetus Euran kunta. Viitattu 20.12.2023.
  42. Euran terveysasema Satakunnan hyvinvointialue. Viitattu 14.12.2023.
  43. Vesihuolto Euran kunta. Viitattu 14.12.2023.
  44. Euran Energia Oy www.euranenergia.fi. Viitattu 14.12.2023.
  45. Yritys paneliankoskenvoima.fi. Viitattu 15.12.2023.
  46. Kansainvälinen toiminta ja yhteistyö Euran kunta. Viitattu 15.12.2023.
  47. Matkailu | Kauttuan ruukinpuistoon valmistuva vierailukeskus aukeaa keväällä – Tämän verran pääsyliput maksavat Satakunnan Kansa. 4.10.2022. Viitattu 16.1.2024.
  48. Kauttuan Ruukinpuiston Vierailukeskus Euran kunta. Viitattu 16.1.2024.
  49. a b Kauttuan Ruukinpuiston arvorakennuksiin voi tutustua matkapuhelimella tai tietokoneella Yle Uutiset. 5.1.2021. Viitattu 2.1.2024.
  50. a b Simo Ahtee: Kauttua on tulvillaan Aaltoa ts.fi. 10.7.2016. Viitattu 2.1.2024.
  51. Terassitalo Alvar Aalto Foundation | Alvar Aalto -säätiö. Viitattu 15.12.2023.
  52. Villa Aalto Euran kunta. Viitattu 15.12.2023.
  53. Alvar Aalto Eurassa Euran kunta. Viitattu 2.1.2024.
  54. Museot Eurassa Euran kunta. Viitattu 14.12.2023.
  55. Esihistorian opastuskeskus Naurava lohikäärme Euran kunta. Viitattu 2.1.2024.
  56. a b c Ykspäinen euralainen jakaa kunnian naapuriensa kanssa Turun Sanomat. 3.8.2004. Viitattu 20.12.2023.
  57. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  58. Toimipaikat Euran seurakunta. Arkistoitu 9.9.2011. Viitattu 5.10.2012.
  59. Euran helluntaiseurakunta euranhelluntaiseurakunta.fi. Viitattu 1.1.2010.
  60. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
  61. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 34. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  62. Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 52 kohdetta Valtioneuvoston kanslia. 23.11.2017. Viitattu 20.12.2023.
  63. Euranrinkilä Euran kunta. Viitattu 20.12.2023.
  64. a b Urheiluseurat Euran kunta. Viitattu 20.12.2023.
  65. Euran Raiku www.euranraiku.fi. Viitattu 20.12.2023.
  66. Lentopallo | Reima Antola valmensi Euran Suomen huipulle Helsingin Sanomat. 16.4.1999. Viitattu 20.12.2023.
  67. Panelian Raikas ry panelianraikas.fi. Viitattu 20.12.2023.
  68. Seura – Euran Naisvoimistelijat ry eurannaisvoimistelijat.fi. Viitattu 20.12.2023.
  69. Etusivu - Kiukaisten Naisvoimistelijat ry - Ryhmäliikuntaa kaikenikäisille Kiukaisten Naisvoimistelijat ry. Viitattu 20.12.2023.
  70. Ulkoliikuntapaikat Euran kunta. Viitattu 14.12.2023.
  71. Sisäliikuntapaikat Euran kunta. Viitattu 14.12.2023.
  72. Euran kunta joutuu auttamaan talousahdingossa olevaa urheilutaloa Yle Uutiset. 8.12.2023. Viitattu 20.12.2023.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hurme Tuomo, Nummelin Liisa & Wahlqvist Sirpa: Eura: välähdyksiä luonnosta, historiasta ja kulttuurista, Euran kunta 2010
  • Koivisto Olavi Euran, Honkilahden ja Kiukaisten historia I, 1966
  • Koivisto Olavi Euran, Honkilahden ja Kiukaisten historia II - Isostavihasta nykypäiviin, 1987
  • Lehtosalo-Hilander Pirkko-Liisa Kalastajista kauppanaisiin: Euran esihistoria, Euran kunta, 2000
  • Ruohomäki Anni 2019: Satakunnan sydämenlyöntejä: taiteilija Jalmari Karhula 1878–1942, Euran kunta, 2019
  • Sivula Anna & Ruohomäki Anni (toim.): Virtaava sydän: Euran ja euralaisten historiaa 1860-luvulta 2000-luvulle. Euran kunta, 2022

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eura.