Kokemäki

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kokemäki
Kumo
Kokemäki.vaakuna.svg Kokemäki.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.kokemaki.fi
Sijainti 61°15′20″N, 022°20′55″E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Porin seutukunta
Perustettu 1869
– kauppalaksi 1972
– kaupungiksi 1977
Kuntaliitokset Kauvatsa (1969)
Kokonaispinta-ala 531,27 km²
211:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 480,36 km²
– sisävesi 50,91 km²
Väkiluku 7 470
133:nneksi suurin 31.5.2017 [2]
väestötiheys 15,55 as./km² (31.5.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 13,8 %
– 15–64-v. 57,7 %
– yli 64-v. 28,5 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 97,2 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 2,6 %
Kunnallisvero 21,75 %
33:nneksi suurin 2017 [5]
Työttömyysaste 8,7 % (2007[6])
Kaupunginjohtaja Reijo Siltala
Kaupunginvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • Vas.
 • Kok.
 • Ps.

8
7
5
4
3

Kokemäki (ruots. Kumo) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kaupungissa asuu 7 470 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 531,27 km2, josta 50,91 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 15,55 asukasta/km2. Elinkeinorakenne jakautuu toimialoittain seuraavasti: alkutuotanto 9,0 %, jalostus 30,0 %, palvelut 61,0 %.

Kokemäen naapurikunnat ovat Eura, Harjavalta, Huittinen, Pori, Sastamala, Säkylä ja Ulvila.

Kauvatsan kunta liitettiin Kokemäkeen vuonna 1969. Kokemäen kihlakunta käsittää Harjavallan, Huittisten ja Kokemäen kaupungit sekä Köyliön ja Säkylän kunnat. Asukasluku kihlakunnan alueella on 34 898 henkeä. Nämä samaiset kaupungit ja kunnat kuuluvat myös Satakunnan verotoimiston Kokemäen toimipisteen alueeseen. Maatalouden tutkimuskeskuksen Satakunnan tutkimusasema toimi Järilän kylässä vuosina 1929–1996. Kokemäen kaupunginvaltuusto päätti 15. joulukuuta 2008 kuntaliitoksesta Nakkilan, Harjavallan ja Ulvilan kanssa, mutta hanke kariutui Ulvilan muutettua päätöstään.

Keskeisen sijaintinsa ja vanhan asutuksensa johdosta Kokemäki on ollut historiallisesti merkittävää keskusaluetta. Kokemäellä sijaitsee muun muassa rautakauden ja keskiajan muinaisjäännöksiä. Satakunnan historiallista maakuntaa kutsuttiin myöhemmällä keskiajalla usein Kokemäenkartanon lääniksi.

Kokemäen keskustaajaman ja kaupungin alueen halki virtaa paikkakunnan mukaan nimetty 121 kilometrin pituinen Kokemäenjoki. Kokemäenjoen vesistöalue on neljänneksi suurin Suomessa. Kolsin vesivoimalaitos sijaitsee Kokemäellä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnonhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heti jääkauden jälkeen Kokemäen alue vapautui jäästä ja jäi aluksi syvälle merenpinnan alle. Kun merenpinta laski maankohoamisen seurauksena, alkoi rantaviiva Hämeessä siirtyä länteen ja lopulta Kauvatsan korkea kallioselänne paljastui merestä. Korkeat kohdat Kokemäellä olivat aluksia saaristona, mutta saarten välit yhtyivät mantereeseen ja jota muun muassa Hiittenharju, Järilänharju ja Ronkanharju suojasivat meren tyrskyiltä. [8]

Kokemäenjoki, jonka syntyhetket lasketaan alkavan Sastamalan Liekoveden eriytymisestä merestä noin 5000-4500 eaa., virtasi merestä paljastuville alangoille. Kokemäenjoen suisto eteni Sastamalasta luoteeseen maankohoamisen myötä ja saavutti Huittisten peltotasangon noin 3500 eaa. Koska alue on tasasta Säpilänniemeen saakka, siirtyi suisto sinne noin 500 vuodessa. Vehmainen sisäjärvi maatui ja muodosti myöhemmin laajat suoalueet, joista muodostettiin Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto. Korkeusero Säpilän ja Tulkkilan välillä on suuri, joten tälle välille muodostui lukuisa koskia. Koskien varsille on aina kerääntynyt väkeä asumaan ja ne ovat eräs syy Kokemäen asutuksen varhaiseen muodostumiseen. Joensuisto siirtyi Tulkkilaan 2500 eaa. mennessä ja sieltä nopeasti Harjavallan keskustan kohdalle vuoteen 2000 eaa. mennessä. [8]

Kokemäen luonnonmaisemaan jääkausi ja joki ovat vaikuttaneet paljon. Hiekkaharjut, joita esiintyy Järilässä, Koomankankaalla ja Köyliössä sekä Säpilän ja Ronkan välisellä alueella, sisältävät runsaat hiekka- ja pohjavesivarat. Joen liete täytti laaksot ravinteikkaalla, vaikkakin sitkeällä savella, joka on ollut seudun maanviljelyn perusta. Myöhäisen kivikauden ja pronssikauden asukkaat viljelivät hiekkaharjujen hietaisia rinteitä, mutta vasta rauta-aurojen tuonti 1200-luvulla mahdollisti sitkeän saven viljelemisen laajalla alueella.

Varhaiset aikakaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokemäki on tunnettu vanhana pitäjänä, jonka alueella tehdyt arkeologiset kaivaukset kertovat elämästä jopa 7000 vuoden takaa. Kokemäenjoen laakso onkin ollut rautakaudella yksi Suomen tärkeimmistä asutusalueista,[9] johon ovat sekä taloudellisesti että kulttuurillisesti läheisesti liittyneet myös Vanajaveden seudut. Kokemäeltä oli yhtenäinen asutus Hämeenlinnan seudulle saakka. Perimätiedot kertovat muinaisesta Teljä-nimisestä kaupungista, joka olisi sijainnut Kokemäellä. Näille tarinoille ei ole saatu historiallista tai arkeologista vahvistusta. Joka tapauksessa Teljä on osana monen satakuntalaisen yrityksen, seuran ja järjestön nimeä.

Keskiaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piispa Henrik ja Lalli.

Legendan mukaan vuonna 1156 Piispa Henrik kävi Satakunnassa saarnamatkalla, osana Eerik Pyhän ensimmäistä ristiretkeä Suomeen. Kokemäen seurakunta onkin perustettu viimeistään 1200-luvulla, joidenkin oletusten mukaan ehkä aikaisemminkin.[9] Kokemäenkartanon lääni tunnetaan jo vuodelta 1331, ja sen keskusta, Kokemäen kuninkaankartanoa, isännöivät pitkään muun muassa Turun piispat ja monet kuninkaalliset suvut. Kokemäellä on sijainnut keskiaikainen Kokemäen linna, joka hävitettiin vuonna 1367.

Kokemäki toimikin keskiajalla historiallisen Satakunnan hallinnollisena keskuksena. Maakuntakäräjät pidettiin Kokemäen kirkon lähellä sijainneella käräjämäellä ja maakunnan sinettiä säilytettiin läheisessä Ylistaron kylässä vielä 1400-luvulla.

Keskiaikainen Huovintie kulki Turun seudulta Kokemäen kautta Kokemäenjoen suulle. Huovintien varrella oli hengellisten ja maallisten yhteisöjen ylläpitämiä kiltataloja, joissa matkamiehet saattoivat yöpyä. Tällainen sijaitsi myös lähellä Kokemäen kirkkoa. Kokemäenjoki on ollut tärkeä vesireitti merelle. Kokemäenjoki on ollut kuuluisa lohistaan, siioistaan ja nahkiaisistaan.

Tunnuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Töyhtöhyyppä

Nimikkokasvi & -eläin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimikkokasvi: Keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus), jota kutsutaan myös lyhyesti nimellä kurjenmiekka, on komea kosteiden paikkojen kasvi. Sitä tavataan Keski- ja Etelä-Suomessa, paikoin pohjoisempanakin Oulun korkeudelle asti.

Nimikkoeläin: Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus), on kurmitsojen heimoon kuuluva rantalintu, joka on tavallinen lauhkeassa Euroopassa, ja sitä esiintyy myös Aasian lauhkeilla alueilla pesimäaikaan.

Kokemäen nimikkokasvi ja -eläin valittiin äänestyksellä vuonna 1997 Tulkkilan Yö -tapahtumassa.

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokemäen kunnan vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin 4.2.1953. Vaakunan kuva on Piispa Henrikin vierailusta Kokemäellä. Vaakunaselitys on "sinisessä kentässä hopeinen, kultapäärmeinen ja -nauhainen piispanhiippa".

Maisema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokemäen keskustassa sijaitseva Tulkkilan museosilta on kaupungin epävirallisista tunnuksista käytetyin. Se on niin yritysten logoissa kuin tapahtumien nimien yhteydessä, sekä Kokemäen kaupungin kotisivulla.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Kokemäen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
9 869
1985
  
9 741
1990
  
9 483
1995
  
9 145
2000
  
8 714
2005
  
8 365
2010
  
7 987
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginjohtajana toimii Reijo Siltala. Kokemäen kaupunginvaltuustossa on 35 ja -hallituksessa 11 paikkaa.

Puolue Äänimäärä Prosenttimäärä Paikkamäärä Muutos
Suomen Keskusta 1 564 35,8 13 +1
Suomen sosialidemokraattinen puolue 1 152 26,3 9 +1
Kansallinen Kokoomus 927 21,2 7 +2
Vasemmistoliitto 644 14,7 5 −1
Suomen Kristillisdemokraatit 86 2,0 1 −1

Tunnettuja Kokemäellä syntyneitä tai vaikuttaneita henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokemäen rautatieasema

Kokemäen kautta kulkevat Vihdin ja Porin välinen Valtatie 2, Nokian ja Porin välinen valtatie 11 sekä Rauman ja Kouvolan välinen valtatie 12.

Tampereen ja Porin välisellä rautatiellä liikennöivät matkustajajunat pysähtyvät Kokemäen rautatieasemalla (ent. Peipohjan asema). Aseman lähellä valtatie 2:n varrella on Helsingin ja Porin välisten pikavuorobussien pysäkki. Alkuperäinen Kokemäen rautatieasema sijaitsi nykyisestä asemasta noin kolme kilometriä Tampereen suuntaan. Muita Kokemäellä sijainneita rautatieliikennepaikkoja ovat olleet Risteen ja Kyttälän asemat sekä Järilän seisake. [11] Kokemäki–Rauma-radalla on vain tavaraliikennettä.

Kokemäellä sijaitsee harrasteilmailun käytössä oleva Piikajärven lentokenttä. Lähin lentoasema on Porin lentoasema.

Vesiliikenne Kokemäenjoella on rajoitettua, sillä vesivoimalaitokset Kokemäellä ja Harjavallassa estävät lähes täysin pidemmän matkan liikenteen. Paikallinen veneily ja muu joen virkistyskäyttö on kuitenkin suosittua.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokemäen lukio

Kokemäen kaupungin kouluverkko on viime vuosina supistunut, kun perusopetusta luokille 1 – 6 antavia kouluja on suljettu. Jäljellä ovat Korkeaojan koulu, Lähteenmäen koulu, Peipohjan koulu, Risten koulu, Tulkkilan koulu ja Tuomaalan koulu. Kokemäen yhteiskoulun rakennuksissa toimivat yläkoulun luokat 7 – 9, erityisopetus, Kokemäen lukio ja sen aikuislinja sekä Kokemäen kansalaisopisto.[12]

Ammatillista koulutusta antaa Satakunnan koulutusyhtymän eli SATAEDUn Kokemäen yksikkö. Sen opetustilat sijaitsevat Peipohjassa. Huittisten ammatti- ja yrittäjäopiston tilat sijaitsevat Tulkkilasta pohjoiseen Kuoppalassa ja opistolle hankittu opetustarha Karimaan puutarha sijaitsee Paistilassa.[13]

Yliopiston järjestämiä kursseja, joita tarjoavat Länsi-Suomen Kesäyliopisto ja Avoin yliopisto, voi opiskella Kokemäellä.[14] Myös Huittisten musiikkiopiston sivupiste toimii Tulkkilassa.[15] Tulkkilassa on Liikenneopiston toimipiste.[16]

Aiemmin Peipohjassa toiminut Räisälän kansanopisto on nykyään lakkautettu.[17]

Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokemäellä toimii tällä hetkellä yli 400 yritystä. Graafinen ala, metalliteollisuus sekä kuljetusala ovat paikkakunnan avaintoimialoja. Myös maatalous (muun muassa erikoiskasvien viljely) ja uusimpana hyvinvointipalvelut ovat Kokemäellä vahvasti edustettuja.

Suurimmat työnantajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työnantajan nimen perässä on työntekijöiden lukumäärä.

  • Kokemäen kaupunki, 320
  • Lehtosen Konepaja Oy (metallituotteiden valmistus), 140
  • Peiron Oy (metallien valu), 125
  • Cemt-Trans Oy, 110
  • Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä, 82
  • Sinituote Oy, 80
  • Kokemäenjokilaakson ammattioppilaitos, 70
  • Kokemäen kihlakunnanvirasto, 51 (66)
  • Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Kokemäki, 50
  • Finnamyl Oy (perunatärkkelysteollisuus), 25 (66)
  • Satakunnan verotoimista Kokemäen toimipiste, 23 (30)

Palvelua Kokemäellä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion palveluita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kihlakunnanvirasto, KELA (auki kaksi päivää viikossa), tiemestaripiirin sivutoimisto, VR Kokemäen asema, Avena Siilot Oy:n viljavarasto ja Satakunnan veropiirin Kokemäen toimipiste sijaitsevat kaikki Kokemäen keskustaajamassa.

Virkistäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokemäellä sijaitsee Juhannusraveistaan tunnettu ravirata. Muita virkistysmahdollisuuksia ovat esim. uimahalli, Pitkäjärven vapaa-ajankeskus, Ammattiopiston palloiluhalli, Haapahuhdan ratsastustalli, Risten JM- ja Motocross-rata, Järilän FK-rata, Järilän hiihtokeskus, Piikajärven lentokenttä sekä jäähalli Teljä Areena. Uusia projekteja ovat muun muassa golfkenttä Pitkäjärvelle sekä keskuspuisto Tulkkilantien varteen.

Matkailukohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhän Henrikin Saarnahuone
Kokemäen kirkko

Historiallinen Pyhän Henrikin saarnahuone sijaitsee kaupungin keskustassa. Arkkitehti Pehr Johan Gylichin suunnitteleman kappelin sisällä on asumus, jossa Piispa Henrik tarun mukaan vietti viimeisen yönsä, ennen kuin Lalli surmasi hänet Köyliönjärven jäällä.

Kokemäellä on Kustaa III:n kivikirkko, joka on seissyt kallioisella kirkonmäellä Kokemäen keskustassa yli 200 vuotta. Kirkon ensimmäiset luonnokset piirsi J. Sytti ja niitä täydensi C. F. Adercrantz. Luonnonkivikirkko rakennettiin v. 1780–1786.

Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto perustettiin vuonna 1993. Pinta-alaltaan 27 km² kokoinen kansallispuisto koostuu lintujärvenä tunnetusta Puurijärvestä ja viidestä kermikeidassuosta; Aron-, Iso-, Kiettareen-, Korkea- ja Ronkansuosta. Järvellä pesi vuonna 1993 yli 30 lajia kokonaisparimäärän noustessa yli 1500 pariin.

Kokemäen matkailukohteet löytyvät www.kokemaenjokilaakso.com

Muita tutustumisen arvoisia kohteita:

Matkailijalle tärkeät palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kokemäen matkatoimisto

Ruokakaupat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokapaikat ja kahvilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kahvi ja ruokapaikka Salkkari
  • Teboil Kokemäki (kahvio ja pikaruokaa)
  • Belda Pizza-pizeria
  • Ravintola Kara
  • Hani-pizeria
  • Grilli City-grilli

Huoltoasemat/ tankkauspaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesätapahtumat (Tulkkilan Yö ja Henrikin Markkinat) ovat osa kokemäkeläisyyttä. Tapahtumaan kuuluu osana myös Vastavirtarock-rockfestivaali ja muutakin ohjelmaa, kuten näyttelyitä, konsertteja ja rompetori. Erikoisuutena voidaan mainita WC-rulliin liittyvät tapahtumat, mm. pituusheiton SM-kisat (v. 2008) ja wc-paperirullapyramidin rakentaminen (v. 2010).

Kokemäen raviradalla järjestettävät perinteiset kaksipäiväiset juhannusravit keräävät vuosittain paikalle tuhansia raviharrastajia.

Satasoitto -musiikkifestivaali järjestetään vuosittain elokuussa.


Paikallislehdet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aakula, Askola, Haavasoja, Haistila, Hampula, Harola, Hassala, Herttola, Hintikkala, Huivoo, Hyrkölä, Häyhtiönmaa, Järilä, Kaarenoja, Kakkulainen, Kankaantausta, Kareksela, Kaukaritsa, Kaurula, Kauvatsa, Keipilä, Ketola, Kiettare, Kiusala, Kokemäen kartano, Korkeaoja, Koskenkylä, Krannila, Krootila, Kuittilo, Kukola, Kuoppala, Kuurola, Kyttälä, Köömilä, Laikko, Lempainen, Mattila, Meinikkala, Paistila, Pappila, Peipohja, Pelhola, Penttilä, Pirkkinäinen (Birknäs), Pukkala, Pumpala, Purjala, Pyhänkorva, Pälpälä, Riste, Ronkka, Rudanko, Ruikkala, Ryytsälä, Sonnila, Säpilä, Talonen, Teikari, Tulkkila, Tuomaala, Vallila, Viikari, Villiö, Vitikkala, Vuolle (Vuoltee, ruots. Vuoltis), Ylistaro, Äimälä, Öykkäri

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Salminen, Tapio (I:1) ja Hockman, Tuula & Salminen, Tapio (I:2): Kokemäen ja Harjavallan historia I. I:1: Joki ja sen väki. Kokemäen ja Harjavallan historia jääkaudesta 1860-luvulle. I:2 Kokemäen ja Harjavallan talonhaltijat vuoteen 1900, torpat 1891–1900 sekä papisto ennen vuotta 1870. Kokemäen ja Harjavallan kaupungit ja seurakunnat: Gummerus Kirjapaino 2007.
  • Virkkala, Kalevi: Kokemäenjoki geologis-historiallisen kehityksen valossa, s. 75-89. julkaisusta Satakunta XII. Vammala: Satakuntalainen osakunta, 1946. Satakunta sarjan skannatut kirjat (pdf) (viitattu 26.1.2012).
  • Salo, Unto: Häme ja Satakunta, s. 76-129. julkaisusta Satakunta XVIII. Vammala: Satakuntalainen osakunta, 1967. Satakunta sarjan skannatut kirjat (pdf) (viitattu 29.1.2012).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, toukokuu 2017 31.5.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Satakunnan Kansa 23.01.2008
  7. Kuntavaalit 2017, Kokemäki Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. a b Virkkala, Kalevi: Kokemäenjoki geologis-historiallisen kehityksen valossa, 1946
  9. a b Sirkka Pintilä: Historia 7.8.1998. Kokemäen kaupunki. Viitattu 15.3.2008.
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 – 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  11. Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 124–126. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  12. Kokemäen kaupunki: Koulutus ja varhaiskasvatus
  13. Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto: Kokemäen toimipiste
  14. Länsi-Suomen kesäyliopisto: Esittelysivut
  15. Musiikkiopisto: Esittelysivut
  16. Toimipisteet: Liikenneopiston esittelysivut
  17. Haikonen: Räisälän kansanopisto

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kokemäki.