Nokia (kaupunki)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nokia
Nokia.vaakuna.svg Nokia.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.nokiankaupunki.fi
Sijainti 61°28′40″N, 023°30′35″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Tampereen seutukunta
Perustettu 1922[1]
– kauppalaksi 1937
– kaupungiksi 1977
Kuntaliitokset Suoniemi (1973)
Tottijärvi (1976)
Kokonaispinta-ala 347,75 km²
253:nneksi suurin 2015 [2]
– maa 288,18 km²
– sisävesi 59,57 km²
Väkiluku 33 198
33:nneksi suurin 31.7.2015 [3]
väestötiheys 115,2 as./km² (31.7.2015)
Ikäjakauma 2012 [4]
– 0–14-v. 20,1 %
– 15–64-v. 63,3 %
– yli 64-v. 16,6 %
Äidinkieli 2012 [4]
suomenkielisiä 97,6 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 2,0 %
Kunnallisvero 19,75 %
245:nneksi suurin 2015 [5]
Kaupunginjohtaja Eero Väätäinen

Nokia on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu 33 198 ihmistä,[3] ja sen pinta-ala on 347,75 km², josta 59,57 km² on vesistöjä.[2] Väestötiheys on 115,2 asukasta/km². Nokian naapurikunnat ovat Hämeenkyrö, Pirkkala, Sastamala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi, ja sen vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin vuonna 1951.[6] Nokia on väkiluvultaan Pirkanmaan toiseksi suurin kunta maakuntakeskus Tampereen jälkeen.

Nokia on teollisuuskaupunki ja eräiden suomalaisten tuotemerkkien lähtöpaikka, kuuluisimpina niistä entinen monialayritys ja nykyinen tietoliikennealan yhtiö Nokia ja vaatteiden valmistaja Nanso.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nokian maisemakuvaa hallitsevat Pyhäjärvi, Nokianvirta ja Kulovesi. Pyhäjärvi on Kokemäenjoen vesistön keskusjärvi, jossa yhtyvät etelästä Vanajaveden reitin ja pohjoisesta Näsijärven reitin vedet. Pyhäjärvi laskee syvässä rotkolaaksossa virtaavaa Nokianvirtaa myöten Kuloveteen, johon laskevat pohjoisluoteesta Ikaalisten reitin vedet Siuronkoskea myöten. Länsirajalla Kuloveteen laskee vielä Mouhijärven suunnasta tuleva vesistö Leukaluiden salmessa sekä etelärannalla Sarkolanlahden pohjukkaan Vesilahden länsiosan järvistä alkunsa saava Sarkolanjoki (ylempänä Lanajoki). Pienempiä järviä Nokian alueella ovat Vihnusjärvi, Kalliojärvi, Ylinenjärvi ja Alinenjärvi Nokianvirran pohjoispuolella sekä Teernijärvi sen eteläpuolella.[7]

Pinnanmuodoiltaan Nokian alue on hyvin vaihtelevaa ja maaston korkeuserot ovat monin paikoin varsin suuria. Kaupungin korkein maastonkohta on pohjoisosassa Ruokejärven pohjoispuolella olevalla kalliolla (188 m mpy.). Kuloveden eteläpuolella sijaitseva Kivipyykkivuori (163 m mpy.) oli 1970-luvulle saakka Nokian, Suoniemen ja Tottijärven rajojen yhtymäkohta. Kaupungin keski- ja länsiosan viljelysmaat ovat keskittyneet kapealle kaistaleelle vesistön rannoille. Nokia kuuluu Pirkkalan lehtokeskuksen ydinalueeseen, mutta asutuksen myötä lehdot ovat suureksi osaksi hävinneet. Nokianvirran rantalehdot tuhoutuivat suurelta osin veden pinnan nousun vuoksi. Jäljelle jääneissä lehtometsiköissä kasvaa muiden muassa jalavaa ja pähkinäpensasta.[7]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nokian alueelta on tehty satunnaisia kivikautisia esinelöytöjä, mutta pysyvä asutus syntyi vasta rautakaudella. Useita rautakautisia kalmistoja, joista vanhimmat ovat 500-luvulta ajanlaskun alun jälkeen, on löydetty pitkin vesistön rantoja Kulovedeltä Pyhäjärvelle. Asutuksen on päätelty saapuneen Nokian alueelle Kokemäenjokea pitkin sen alajuoksun suunnasta. Siuron linnavuori on yksi Kokemäenjoen varren muinaislinnoista. Emäkoski oli keskiaikaisen Suur-Pirkkalan keskuspaikka.[7]

Nuijasodan aikana vuodenvaihteessa 1596–1597 Nokialla ottivat yhteen Klaus Flemingin johtamat huovit ja nihdit sekä Jaakko Ilkan johtamat talonpojat (Nokian taistelu). Taistelupaikalle pystytettiin Gabriel Engbergin suunnittelema muistomerkki vuonna 1933.[7]

Emäkoski perattiin 1700-luvulla, minkä ansiosta alueelle syntyi runsaasti lisää viljelysmaita, mutta itse koski käytti vielä 1800-luvun puolivälissä vain kolmea pientä myllyä. Insinööri Fredrik Idestam rakennutti kosken partaalle puuhiomon, Nokian ensimmäisen teollisuuslaitoksen, vuonna 1868. Puuhiomo muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 1871, jolloin sen nimeksi tuli Nokia Oy. Yritys aloitti paperin tuotannon vuonna 1880 ja vuonna 1885 sen yhteyteen rakennettiin Suomen ensimmäinen sulfiittiselluloosatehdas. Tehtaiden yhteydessä toimivat myös saha, mylly ja tiilitehdas. Tehtaiden toiminnalle ratkaiseva edistysaskel oli Tampereen-Porin rautatien valmistuminen vuonna 1895; Nokia Oy:n omille kuljetuksille rata oli avattu Tampereelle saakka jo vuonna 1893. Teollinen toiminta vilkastui entisestään, kun Suomen Gummitehdas Oy muutti Helsingistä Nokialle vuonna 1903. Kumitehdas aloitti autonrenkaiden tuotannon vuonna 1932 ja autojen talvirenkaiden valmistuksen vuonna 1937 ensimmäisenä maailmassa. Vuonna 1921 aloitti toimintansa Nokian Kutomo Oy (nykyisin Nanso Group Oy). Vuonna 1941 valmistui SOK:n Nokian mylly.[7]

Entisessä Pitkäniemen kartanossa aloitti vuonna 1900 toimintansa mielisairaala, joka toimi Pitkäniemen hoitolaitoksen nimellä vuoteen 1932. Vuonna 1955 sairaala siirtyi valtiolta 28 kunnan muodostaman Pohjois-Hämeen mielisairaanhuoltopiirin omistukseen. Nykyisin se toimii Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistuksessa osana Tampereen yliopistollista sairaalaa.[7]

C. L. Engelin suunnittelema uusklassinen Nokian kirkko.

Vuonna 1922 Pirkkalan kunta jaettiin Pohjois- ja Etelä-Pirkkalaan rajan kulkiessa Pyhäjärvessä, jonka yli ei tuolloin ollut tieyhteyttä. Vuonna 1937 Pohjois-Pirkkala jakautui, kun Pispala liitettiin Tampereeseen ja kunnan jäljelle jääneestä osasta muodostettiin kauppala. Pohjois-Pirkkala otti nimekseen Nokia vuonna 1938[1] ja samalla Etelä-Pirkkala otti takaisin vanhan emäpitäjän nimen Pirkkala, joka sillä on edelleenkin. Nokian kauppalan ensimmäinen asemakaava vahvistettiin vuonna 1941. Sotien aiheuttaman viivästyksen jälkeen kauppalan kehitys pääsi vauhtiin 1940-luvun loppuvuosina. Vuonna 1940 Nokialla oli 10 066 asukasta, vuonna 1950 asukasluku oli 15 376 ja vuonna 1960 asukkaita oli 18 410.[7] Nokian ja Pirkkalan välinen tieyhteys Rajasalmen yli valmistui vuonna 1973 ja se muutettiin moottoritieksi vuonna 2006, jolloin siitä myös tuli osa valtatie 3:a.

Talvisodan jälkeen Nokialle siirtyi Neuvostoliitolle luovutetulta alueelta Jaakkiman yhteiskoulu, joka muutti nimensä Nokian yhteiskouluksi. Koulusta tuli yliopistoon johtava oppikoulu vuonna 1950. Peruskoulujärjestelmään siirtymisen myötä oppilaitos muuttui vuonna 1976 Nokian lukioksi. Vuonna 1957 perustettiin kaupungin omistama Emäkosken yhteiskoulu, jossa aloittivat lukioluokat vuonna 1962. Alun perin Nokia Oy:n omistama ammattikoulu siirtyi silloisen kauppalan omistukseen vuonna 1956. Nokian työväenopisto aloitti toimintansa vuonna 1945.[7]

Nokian silloiselle länsirajalle syntyi 1940-luvulla käytännössä tyhjästä kokonainen uusi yhdyskunta, kun Valmet Oy:n Linnavuoren tehdas perustettiin. Tehdas päätettiin sijoittaa vuoren sisään louhittaviin tiloihin, rakentaminen alkoi vuonna 1942 ja tuotanto käynnistyi vuonna 1946. Tehdas valmisti aluksi lentokoneiden moottoreita, mutta sillä oli suuri osuus myös sotakorvaustoimituksissa laivojen ja veturien moottorien sekä kompressorien valmistajana. Vuonna 1957 aloitettiin traktorien moottorien tuotanto, ja myöhemmin mukaan tulivat myös työkoneiden ja veneiden moottorit, työstökoneet, aggregaatit ja moottoriruiskut.[7]

Nokianvirtaan valmistui vuonna 1971 Melon voimalaitos, jossa käytetään hyväksi koko putouskorkeus Pyhäjärvestä Kuloveteen (noin 19,5 metriä). Samassa yhteydessä purettiin hieman ylempänä sijainnut, vuonna 1913 rakennettu vanha voimalaitos.[7]

1970-luvulla Nokian pinta-ala kasvoi moninkertaisesti, kun silloiset Tottijärven ja Suoniemen kunnat liitettiin siihen.[7]

Nokialle asutettiin viime sotien jälkeen Pyhäjärven (Vpl) siirtoväkeä.[8]

Nimen etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanan ”nois” (monikko ”nokiit”) on väitetty tarkoittavan turkiseläin soopelia[9], mikä kertoisi siitä, että Nokia oli keskeinen kaupankäyntipaikka, jossa soopelinturkit olivat arvokkain hyödyke.[10] Viimeaikainen tutkimus on kuitenkin arvellut, etteivät soopelit olisi kuuluneet Suomen eläinkuntaan edes muinaisuudessa. ”Nokia” tarkoittaisikin majavaa.[11] Toisaalta sen oletetaan tarkoittaneen alun perin musta- tai tummaturkkisia eläimiä, mikä selittäisi sen yhteyden noki-sanaan[12][13] vertauksena tuhkuri.

Sana nokia esiintyy usein vesistöjen nimissä, joten se on saattanut tarkoittaa turkiseläimen pesimispaikkaa.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nokian kaupunginvaltuusto on kaupungin ylin päättävä elin. Valtuustossa on 51 jäsentä.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frisbeegolfia Nokialla.

Matkailu ja virkistys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nokialla toimii kylpylähotelli Eden.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nokialla on 13 alakoulua (Tervasuon koulussa on luokat 1-2) ja 2 yläkoulua. Emäkosken yläasteelle mennään Koskenmäestä, Sorvasta, Tottijärveltä, Viholasta, Nokialta, Siurosta, Linnavuoresta, Vahalahdesta ja Taivalkunnalta.lähde? Nokianvirtaan mennään Kankaantaan, Myllyhaan, Alhoniityn ja Pinsiön kouluista.lähde? Lisäksi Nokialla on erityiskoulu, lukio ja ammattikoulu.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nokialle on hyvät tie- ja ilmayhteydet naapurikaupunki Tampereen ansiosta. Kaupungin alueella kulkevat Tampereen ja Porin välinen rautatie sekä valtatiet 11 ja 12. Viimeksi mainitulla on Sarkolassa yksi Suomen päätieverkon jyrkimmistä nousuista. Myös valtatie 3 sivuaa Nokian itärajaa. Vuodesta 2002 lähtien, kymmenen vuoden tauon jälkeen, Nokialla ovat pysähtyneet myös Poriin menevät junat. Nokian rautatieasema on yksi Porin radan alkuperäisistä liikennepaikoista. Tampere-Pirkkalan lentoasema on vain vajaan kymmenen kilometrin päässä Nokian keskustasta.

Matka-aika Nokialta Tampereelle on junalla 14 minuuttia ja linja-autolla nopeimmillaan 20 minuuttia. Nokian ja Porin välinen matka kestää junalla nopeimmillaan tunnin ja 15 minuuttia sekä linja-autolla tunnin ja 10 minuuttia. Matka-aika Nokian ja Helsingin välillä on nopeimmillaan junalla tunnin ja 49 minuuttia sekä linja-autolla 2 tuntia ja 45 minuuttia.

Kaikki Nokian junayhteydet Tampere-Pori-radan ulkopuolelle edellyttävät junanvaihtoa Tampereella. Linja-autojen suorilla pikavuoroilla Nokialta pääsee Tampereelle, Poriin, Helsinkiin, Raumalle ja Turkuun. Matka-aika Nokian ja Turun välillä kestää linja-autolla nopeimmillaan 2 tuntia ja 10 minuuttia sekä junalla 2 tuntia ja 14 minuuttia.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nokialla on yksi jäähalli ja 4 jalkapallokenttää, Menkalan tekonurmi, Keskuskenttä, Keskuskenttä 2 ja 3. Keskuskentän ympärillä on myös juoksurata.

Nokialaisia seuroja ovat mm. monitoimiseura Nokian Pyry (mm. jääkiekko, jalkapallo, uinti) ja Nokian Urheilijat, jääkiekkoseura HC Nokia, jalkapalloseurat Nokian Palloseura ja FC Nokia, salibandyseura Nokian KrP sekä koripalloseura BC Nokia. Jalkapallossa Nokian Pyry on pelannut parhaimmillaan Ykkösessä vuosituhannen vaihteessa, ja Nops pelaa kaudella 2015 kolmosta. Jääkiekossa Nokian Pyry pelaa kolmanneksi korkeimmalla tasolla eli Suomi-sarjassa. Parhaimmillaan joukkue on päässyt Mestis-karsintoihin kaudella 2012-13. HC Nokia pelaa III-divisioonaa. Koripallossa BC Nokia nousi kauden 2014-15 päätteeksi Korisliigaan. Nokian KrP pelaa Salibandyliigaa.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys vuodesta 1930 lähtien.

Nokian väestönkehitys 1964–2010
Vuosi Asukkaita
1964
  
18 455
1980
  
23 644
1985
  
24 325
1990
  
26 063
1995
  
26 287
2000
  
26 905
2005
  
29 147
2010
  
31 647
Lähde: 1980–2010 Tilastokeskus;[14] 1964 Historian suursanakirja.[15]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginosia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aaroninkorpi
  • Alhoniitty
  • Alisen alue
  • Ilkan alue
  • Haavisto
  • Harjuniitty
  • Hasselbacka
  • Kankaantaka
  • Keho
  • Keskinen
  • Koskenmäki
  • Lauttala
  • Lehtimäki
  • Lähdekorpi
  • Lähdeniitty
  • Maatiala
  • Myllyhaka
  • Pitkäniemi
  • Sarpatti
  • Taka-Lauttala
  • Tervasuo
  • Tyrkkölä
  • Vihola
  • Välimaa

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimmat työnantajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työnantajat Työntekijät
Nokian Renkaat -konserni 1 475
Nokian kaupunki 1 474
Agco Sisu Power Oy 640
Pitkäniemen sairaala 530
Georgia-Pacific Nordic Oy (Nokia) 416
Purso-Yhtiöt 250
Nanso Group Oy (Nokia) 170
TP-Yhtiöt (Nokia) 170
Upofloor Oy 135
Patria Aviation Oy 150
Nokian kihlakunta 134
Kuljetusvarikko, myöhemmin Millog Kalkku 110
ABB Oy Service 90
Kylpylähotelli Rantasipi Eden 70
työntekijätiedot 31. joulukuuta 2008 [16]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sarkolassa lähellä Sastamalan rajaa sijaitsevassa Vanajavuoressa, aivan Kuloveden rannan tuntumassa, on erikoinen luonnonnähtävyys, ontoksi kovertunut siirtolohkare Pirunpesänkivi. Kansantarinat väittävät paholaisen ennen muinoin asuneen kiven kolossa. Kivi on rauhoitettu luonnonmuistomerkiksi.
  • Ossi Somman suunnittelema Turkiskauppiaat-patsas Pirkkalaistorilla.
  • Nancy Holtin ympäristötaideteos "Yltä ja alta" Pinsiössä.
  • Nuijasodan muistomerkki Nokian kartanon lähistöllä.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuuluisia nokialaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tarmio, Hannu & Papunen, Pentti & Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa 5, s. 363–373. WSOY, 1973.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Nokian kaupunki
  2. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2015 1.1.2015. Maanmittauslaitos. Viitattu 28.3.2015.
  3. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.7.2015. Väestörekisterikeskus. Viitattu 26.8.2015.
  4. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015 25.11.2014. Verohallinto. Viitattu 12.4.2015.
  6. Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 166. Helsinki: Otava, 1979.
  7. a b c d e f g h i j k Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 363–373. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
  8. Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 127. Helsinki: Otava, 1950.
  9. Elina Wihuri: Nokian ja rahan vanha yhteys 27.5.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 17.12.2009.
  10. Matti Helminen: Kuuluiko soopeli Suomen eläimistöön nukku.net. Viitattu 18.2.2008.
  11. Larry Huldén: Oliko soopeli karjalainen turkiseläin? Viipurin läänin historia II. Jyväskylä 2004.
  12. Nokian historia Nokian kaupunki. Viitattu 17.12.2009.
  13. Urpo Lankinen: Nokia@Everything2.com Viitattu 17.12.2009.
  14. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  15. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  16. Tilastot Nokian kaupunki. Viitattu 1.2.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutisluokka: