Patria Aviation

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Patria Aviation on Patria-konsernin yksikkö, joka tuottaa sotilas- ja siviili-ilmailun asiakkailleen lentokaluston huoltoa sekä lentokoulutusta. Sotilaslentokoulutuksessa Aviation vastaa alkeislentokoulutuksesta Suomen ilma- ja maavoimien sekä rajavartioston tarpeisiin. Siviililentokoulutuksen asiakkaina on lentoyhtiöitä, lentokouluja ja yksityisiä oppilaita. Päätuotteena on liikennelentäjäkoulutus.[1]


Nykyinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komposiittirakenteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin lentokoneiden osavalmistusta tekee Patria Aerostructures (AST). Se valmistaa Jämsän Hallissa komposiittimateriaalista mm. spoilereita Airbus A380-lentokoneeseen ja siipien muotolevyjä Airbus A320-koneisiin. Yhteistyö Airbusin kanssa alkoi vuonna 2001.

Aiempaa osatuotantoa on mm. Embraer (Embraer 145:n keski- ja perärungot) ja Saab-lentokoneisiin. Yhtiö kokoonpanee myös NH90-helikoptereiden perärungot ja laskutelineiden muotosuojat.

Joulukuussa 2005 yhtiö ilmoitti, että se on valittu suunnittelemaan ja valmistamaan sotilaallisen Airbus A400M-kuljetuskoneen sivuvakaimen kärkiosat. Sopimuksen arvo on noin 60 miljoonaa euroa, kun koneen käyttö Euroopan asevoimissa alkaa vuonna 2012. Patrian suunnittelupanos on noin 30 suunnittelijan työ (30 htv?) vuosina 2006-2012.

Vaikeuksiin pitkittyneiden toimitusaikojensa vuoksi ajautunut Airbus pyrkii vuoden 2006 lopusta alkaen vähentämään alihankkijoidensa määrää 3 000:sta 500:een.

Ilmavoimien kaluston ylläpito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Patria Aviation huolehtii pääasiassa Ilmavoimien lentokaluston elinkaaren tuesta, joka sisältää I- ja D-tason huollot, korjaukset ja modifikaatiot rungolle, moottoreille, järjestelmille ja avioniikalle. Joulukuussa 2006 Ilmavoimat tilasivat Patrialta 30 Hawk-harjoitushävittäjän modernisoinnin. Työ tapahtuu vuosina 2007-2010. Sen arvo on 20 miljoonaa euroa.

Helikopterit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiön Helicopters-yksikkö Arlandassa on keskittynyt helikoptereiden huoltoon ja sillä on valtuutetun huoltokorjaamon asema Agustan, Bellin ja Eurocopterin kalustolle. Suomen ja Ruotsin NH90-kuljetuskoptereiden kokoonpanolinja Jämsän Hallissa auttaa yhtiötä konetyypin huoltokyvyn hankinnassa.

UAV[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiö tekee myös tutkimus- ja kehitystyötä UAV-aluksiin eli miehittämättömiin pieniin lentokoneisiin.

Lentokoulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2003 lopulla Malmin lentoasemalla toimiva Pilot Factory -lentokoulu siirtyi puoliksi Patrian omistukseen ja myöhemmin kokonaan. 27. heinäkuuta 2005 Suomen Ilmavoimat ilmoitti, että Patria Aviation ottaa hoitaakseen Ilmavoimien lentäjien peruskoulutuksen ja myös alkeiskoulukoneiden, Vinkojen, ylläpidon. 5-vuotinen sopimus on 25 miljoonan euron arvoinen. Syyskuussa 2005 koulutus siirtyi Ilmasotakouluun Tikkakoskelle.

Historia vuodesta 1921[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Turussa sijainnut venäläisten lentoasema joutui sisällissodan loppuvaiheissa valkoisten joukkojen haltuun. Asemalla aloitettiin 1918 loputtua Suomen ilmavoimien lentokoneiden ja lentokonemoottorien korjaaminen. Syksyllä 1919 korjaamo siirrettiin Santahaminaan. Se nimettiin ilmailupataljoonan (myöhemmän lentopataljoonan) alaiseksi ilmailutelakaksi. Se suoritti lentokoneiden ja moottorien korjauksia. Nämä olivat suoraan Ilmailuvoimien alaisia sotilaallisia laitoksia.
  • Erillisen lentokonetehtaan perustaminen oli ensimmäisen kerran vireillä vuonna 1920. Toukokuussa 1921 perustettiin lentopataljoonan ilmailutelakan rinnalle Ilmavoimien Lentokonetehdas (IVL tai I.V.L.) Suomenlinnaan. Tehtaan ensimmäisiä kotimaisia suunnitelmia oli IVL D.26 Haukka -hävittäjäkone. Santahaminan ilmailutelakalla valmistettiin kuusi Caudron G.3 -konetta 1920-24. Suomenlinnassa valmistettiin noin sata Hansa Brandenburg-vesikonetta.
  • Santahaminan tehdas oli sotaministeriön insinööriosaston alainen. Pian lentokonetehdas ja ilmailutelakka toimivat erillisinä yksiköinä ilmailuvoimien alaisuudessa. Käytännöllisistä syistä ne yhdistettiin 23. helmikuuta 1928 puolustusministeriön alaiseksi Valtion lentokonetehtaaksi (VLT ja VL). Sen mukana toiminta siirtyi Tampereelle ja sieltä aikanaan Kuorevedelle.
  • 6. syyskuuta 1945 kaikki Suomen valtion asetehtaat yhdistettiin Valtion Metallitehtaat (VMT) nimen alle. 29.9. 1946 annettiin laki VMT:stä, joka oli Kauppa- ja teollisuusministeriön alainen. 1.1.1952 siitä tuli Valmet Oy. Osa tätä oli Valmet Lentokoneteollisuus.
  • 1990-luvulla Valmet Lentokoneteollisuudesta jne. syntyi Patria Oy, jossa puolestaan yhdistettiin Suomessa toimivat asetehtaat yhdeksi yhtiöksi. Patriassa lentokoneteollisuutta on Patria Aviation ja Patria Aerostructures yhtiöissä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Björklund, Nils: Valmet : asetehtaiden muuntuminen kansainväliseksi suuryhtiöksi. Valmet, 1990. ISBN 952-90-2552-1 (sid.).
  • Jukka Raunio, "Valmet Puhuri", Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti, 4/1998, s.4-9.
  • Sulo Saari: Pikiruukki - Valtion lentokonetehdas 1939-1946 - VL3 Kokkola. S. Saari, 2000. ISBN 952-91-1993-3.
  • Mikko Uola: Suomen Ilmavoimat 1918-1939. Karisto, 1975. ISBN 951-23-0890-8.