Kuru

Kuru
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Ylöjärvi
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°52′45″N, 023°43′45″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	Ylä-Pirkanmaan seutukunta
Kuntanumero	303
Hallinnollinen keskus	Kurun kirkonkylä
Perustettu	1867
Liitetty	2009
– liitoskunnat	Ylöjärvi Kuru
– syntynyt kunta	Ylöjärvi
Pinta-ala	821,08 km²  (1.1.2008)
– maa	717,59 km²
– sisävesi	103,49 km²
Väkiluku	2 759   (31.12.2008)
– väestötiheys	3,84 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma	2007
– 0–14-v.	15,6 %
– 15–64-v.	61,5 %
– yli 64-v.	22,9 %
Infobox OK

Kuru oli vuonna 1867 perustettu entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Pirkanmaan maakunnassa, noin 50 kilometriä Tampereelta pohjoiseen. Kunnan pinta-ala oli ennen lakkautusta 821,08 km², josta 103,49 km² oli vesistöjä. Kuru liitettiin Ylöjärveen 1.1.2009. Se ehti toimia kuntana 142 vuotta. Kunnassa asui ennen sen lakkauttamista 2 759 asukasta. Väestötiheys oli 3,84 asukasta/km². Kurun asukasluku kasvaa huomattavasti kesäaikaan ja sitä voidaankin pitää mökkikuntana.

Kuru on tunnettu harmaasta ja mustasta graniitistaan, jota viedään kaikkialle maailmaan. Muun muassa Helsingin Kallion kirkon julkisivun kivet ovat peräisin Kurusta. Myös kurulainen metsätalousosaaminen on kuulua – pääosin vuonna 1937 toimintansa aloittaneen Kurun metsäoppilaitoksen (nykyisin osa Tredua) ansiosta. Kaksi kolmasosaa Seitsemisen kansallispuistosta sijaitsee entisen kunnan alueella.

Maantiede

Kurun naapurikunnat olivat Ikaalinen, Kihniö, Parkano, Ruovesi, Tampere, Virrat ja Ylöjärvi. Kuru on vesistöltään rikasta aluetta. Jos pienimmätkin vesistöt lasketaan, alueella on noin 140-150 järveä ja lampea. Merkittäviin vesistöihin kuuluvat Aurejärvi ja Näsijärvi. Tampereen ja Virtain välinen kantatie 65 kulkee Kurun taajaman läpi, mikä yhdistää Kurun laajempaan tieverkostoon. Siitä erkanevat kirkonkylässä seututiet Parkanoon ja Ruovedelle. Kurun kirkonkylästä on matkaa Ylöjärvelle 40 kilometriä, Parkanoon ja Virroille kumpaankin 45 kilometriä ja Tampereelle 50 kilometriä. Lähimmät rautatieasemat ovat Tampereella ja Parkanossa.

Linja-autoliikennettä harjoittaa Länsilinjat Oy, joka osti kurulaisen liikenneneuvos Artturi Tiuran 25 auton yrityksen vuonna 1979.

Kylät

Hainari, Itä-Aure, Kahanpää, Kahila, Kaitalahti, Karjula, Keihäsjärvi, Keihäslahti, Koivisto, Leppälahti, Luode, Länsi-Aure, Olkitaipale, Parkkuu, Pengonpohja, Petäjälammi, Pohjankapee, Poikelus, Riihikoski, Ristaniemi, Riuttanen, Riuttaskorpi, Sontu, Länsi-Teisko, Vaakaniemi, Niemikylä ja Hankala.

Kurun kirkonkylän taajamassa asui vuonna 2016 loppuun mennessä 1 034 asukasta.

Historia

Kurusta on tehty muutamia esihistoriallisia, lähinnä kivikauden aikaisia esinelöytöjä. Myös lappalaisten otaksutaan liikkuneen seudulla. Keskiajalla Kuru oli hyvin suurelta osin Kangasalan, Pirkkalan ja Vesilahden talollisten erämaa-aluetta. Kuningas Kustaa Vaasa lakkautti erämaaomistukset 1500-luvun puolivälissä, minkä jälkeen eränkävijöiden jälkeläisiä asettui pysyvästi asumaan Kurun seudulle. Vuonna 1580 Kurussa mainitaan olleen 21 veroa maksanutta taloa, mutta tämän jälkeen asutuksen leviäminen hidastui niin, että vuonna 1700 taloluku oli lisääntynyt vain 27:ään.

Kuru kuului alkujaan Ruoveteen ja muodostettiin siihen kuuluvaksi kappeliseurakunnaksi vuonna 1666. Kurun ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1778, mutta se paloi jo seuraavan vuoden kesällä salaman sytyttämänä. Kurun seurakunta itsenäistyi vuonna 1872, mutta sai ensimmäisen oman kirkkoherransa vasta vuonna 1893. Kuruun liitettiin vuonna 1954 Teiskon kunnasta osa Länsi-Teiskoa ja samalla siirrettiin Teiskoon pieni alue Näsijärven itäpuolelta. Vuonna 2009 Kurun kunta liitettiin osaksi Ylöjärven kaupunkia.

Matti Åkerblomin johdolla rakennettu Kurun puukirkko on vuodelta 1781 ja sitä on laajennettu vuonna 1846.

Hautausmaalla on höyrylaiva Kurun haaksirikon 38 kurulaisen uhrin yhteishauta ja onnettomuuden muistomerkki.

Itä-Aureen kylässä on arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema Aurejärven kirkko vuodelta 1924, joka on rakennettu silloisen Kurun seurakunnan rukoushuoneeksi etäällä pääkirkosta asuville seurakuntalaisille. Kurun vanhalla hautausmaalla sijaitsee puolestaan Carl Gustaf Polvianderin hauta ja hautausmaan läheisyydessä Vänrikki Stoolin tupa, joka on siirretty nykyiselle paikalleen vuonna 1961 sen oltua välillä Turussa. Polvianderia pidetään Vänrikki Stoolin tarinoiden nimihenkilön esikuvana – hän tutustui Johan Ludvig Runebergiin yhteisillä metsästysretkillä 1820-luvulla. Polviander asui Hainarin sotilasvirkatalossa, jonka alueelle rakennettiin myöhemmin Kurun vanhainkoti.

Kurun vaakuna

Kurun vaakuna toimi kunnan virallisena tunnuksena ja oli samalla puhuva vaakuna, sillä sana ”kuru” tarkoittaa syvää rotkoa. Vaakunan kuvaus kuuluu: ”sinisessä kentässä hopeinen kumokärki.” Vaakunan suunnitteli Kimmo Kara, ja Kurun kunnanvaltuusto hyväksyi sen 2. maaliskuuta 1956. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan viralliseen käyttöön 8. kesäkuuta samana vuonna. Vuonna 2009, kun Kuru liitettiin osaksi Ylöjärven kaupunkia, vaakuna menetti virallisen asemansa ja jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi.

Luonto

Kurun alueella sijaitsee kaksi kolmasosaa Seitsemisen kansallispuistosta. Seitsemisen kansallispuisto tunnetaan ikivanhoista metsistä, hiljaisista soista sekä upeista harjumaisemista. Alueelta löytyy suosittuja retkeilyreittejä, kuten Runokangas ja Soljasten aapasuo. 1800-luvun henkinen perinnetila Kovero Seitsemisen kansallispuiston kupeessa esittelee vanhaa maatalouskulttuuria. Seitsemisen luontokeskus, tarjoaa tietoa kansallispuiston historiasta, luonnosta ja alueen perinnemaisemista.

Kurun alueen merkittäviin vesistöihin kuuluvat Aurejärvi ja Näsijärvi.

Kurun kiviteollisuus

Kurulaisella kiviteollisuudella on pitkät perinteet, sillä se oli jo 1800-luvun lopulla Kurun tärkein teollisuudenala. Vuonna 1987 Kurussa oli yhdeksän kivialan yrittäjää, jotka työllistivät kerrannaisvaikutuksineen noin sata henkeä. Kurun teollisuustyöpaikoista yli kolmasosa oli kiviteollisuudessa. Kurulaiset kivialan yrityksen olivat pääosin pieniä perheyrityksiä, kuten koko Suomessakin.

Kurun kivivarat ovat Suomessa ainutlaatuiset. Varsinkin Poikeluksen pallograniitti on valtakunnallisesti merkittävää, ja se on valittu Pirkanmaan maakuntakiveksi. Pallograniitin louhintamäärät ovat niin pienet, ettei sillä ole kovin suurta taloudellista merkitystä. Sen sijaan Kurun harmaan ja punaruskean graniitin sekä mustankiven louhinta on riittävän laajaa teolliseen tuotantoon. Kurun graniitti on varsin hyvälaatuista: se on rakenteeltaan homogeenista, kestävää ja kovaa. Kurulaisella graniitilla on pieni vedenimukyky ja siinä on vain vähän ruosteisuutta aiheuttavia malmeja. Kurulaista graniittia on käytetty lähinnä rakennusten julkisivuihin ja portaisiin sekä katukiviksi. 2000-luvulla kiven käyttäminen ympäristörakentamisessa on kasvanut voimakkaasti. Kurulaista kiveä on käytetty esimerkiksi Tampereella varsin paljon: Saarioisten pääkonttorin julkisivu on punaista graniittia, ja Tampere-talon julkisivussa ja sisätiloissa on Kurun harmaata graniittia. Lisäksi Keskustorin kiveyksissä ja Satakunnan sillan ympäristössä on käytetty Kurun harmaata.^{lähde tarkemmin?}

Murre

Kurun alueella puhutun kielen perustana on perihämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Perihämäläinen murrealue on hämäläismurteiden keskeisin alue. Perihämäläisellä murteella on 19 tyypillistä hämäläistä murrepiirrettä.

Kulttuuri

Ruokakulttuuri

Kurun pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunasoppa, silakkalaatikko, perunalimppu ja ruismarjapuuro.

Musiikki ja esittävä taide

1990-luvun alussa Kurun seurakunnan kanttori Pentti Tynkkynen perusti Granito-kuoron, jonka ohjelmisto perustui paikalliseen kansanmusiikkiin, sekä säveltämiinsä paikallisiin runoteksteihin. Vänrikki Stool -kansanooppera sai kantaesityksensä Kurun Ulkomuseon alueella, Vänrikki Stoolin tuvan edustalla, vuonna 1997. Esitys oli yleisömenestys ja sitä esitettiin myös vuonna 1998. Rooleissa nähtiin paikallisen väen lisäksi tunnettuja suomalaisia oopperalaulajia kuten Sauli Tiilikainen ja Pirjo Turunen..

Vuonna 1999 Kuru-laivan tuho 70 vuotta -laulunäytelmää esitettiin mm. Tampere-talossa. Rooleissa nähtiin Inga Sulin sekä Sauli Tiilikainen.

Vuonna 2003 Tynkkynen sävelsi ja kirjoitti libreton tilausteoksen Kurun vapaa-ajan asuntomessuille Roth & Spoof -oopperan, joka oli kooste vältvääpeli/luutnantti Jakob Johan Rothin ja fanjunkkari/vääpeli Carl Johan Spoofin urotöistä Näsijärven maisemissa Suomen sodan aikana. Rooleissa nähtiin tenori Juhana Suninen sekä säveltäjä-baritoni Antti Nissilä.

Kuru-viikko ja Kurun markkinat

Kuru-viikon historia ulottuu 1970-luvulle asti. Se on alueellinen kulttuuritapahtuma, joka järjestetään yleensä heinäkuun puolenvälin jälkeen. Viikon aikana järjestetään monenlaista toimintaa: kulttuuria, musiikkia, näyttelyitä, kirjastotapahtumia ja muita yhteisöllisiä tilaisuuksia. Kuru-viikon kohokohta on erityisesti Kurun markkinat. Markkinoilla on myyntikojuja, joissa myydään käsitöitä, lahjatavaroita, vaatteita, herkkuja ym. Lisäksi markkinoilla on elävää musiikkia ja muuta ohjelmaa. Markkinoiden merkitys on osittain sosiaalinen: ne tarjoavat tilaisuuden tavata naapureita, kesäasukkaita, viettää aikaa ulkona ja nauttia kesästä. Kuru-viikko ja erityisesti markkinat ovat Kurussa sekä paikallisille vakiasukkaille että kesäasukkaille kesän kohokohta.

KuruFest

KuruFest on kolmipäiväinen kamarimusiikkifestivaali, joka tarjoaa klassisen musiikin konsertteja eri puolilla Ylöjärveä. Konsertteja pidetään Kurun kirkossa, Parkkuun Seuratalolla sekä Ylöjärven kirkossa. Kurufestin järjestää Ylöjärven kaupungin kulttuuripalvelut. Tapahtuman perustivat vuonna 2007 sisarukset Heini ja Tuomas Lehto. Festivaali juhli 10-vuotisjuhlaansa vuonna 2016. Sisarukset saivat joulukuussa 2016 paikallislehtien jakaman Antti-patsaan tunnustuksena heidän panoksestaan KuruFestin ja Ylöjärven kulttuurin hyväksi. Vuoden 2025 KuruFestin taiteellisena johtajana toimii Tuomas Lehto.

Tv-kuvauksia Kurussa

Kurun maalaismaisemassa on kuvattu lukuisia televisiosarjoja 1980-2000 -luvuilla. TV2:n tuottamia televisiosarjoja Kohtaamiset ja erot, Peräkamaripojat, Vain muutaman huijarin tähden ja Pirunpelto kuvattiin Kurussa. Kurun kylistä Parkkuu oli useimmiten kuvauspaikkana, mutta Pirunpelto-sarjassa nähtiin myös kirkonkylää. Televisiosarjojen lisäksi Parkkuussa kuvattiin myös Niskavuori-elokuvia. TV2:n Putkinotko-elokuvan sisäkuvaukset tehtiin Kurussa, Hatolan hallissa. Elokuvan rooleissa olivat mukana kurulaislapset Anna-Kaisa, Noora-Maria ja Ellamaari Riitijoki ja Matti Järvenmäki.

Patsaat ja muistomerkit

Hirvenhiihtäjät-patsas

Hirvenhiihtäjät-patsas on Kosti Sartin vuonna 1956 valmistama veistos, joka on Kurun kirkon vieressä. Patsas on omistettu kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin Hirvenhiihtäjät-runoelman Kurun Urhealle Matille sekä Kurun kotiseudun raivaajien muistolle.

Teos syntyi vahvan kotiseutuaatteen innoittamana. Paikalliset toimijat ja yhteisöt näkivät tärkeänä tuoda esille sekä Runebergin runouden Kurua koskevat kytkökset, että kunnioittaa alueen asuttajia ja raivaajia. Patsaan saaminen Kuruun kuvastaa paikkakunnan identiteettiä ja vahvaa kotiseuturakkautta, joka on nähtävissä myös nykyisin erilaisissa kulttuuritapahtumissa ja yhteisöllisessä toiminnassa.

Kurun haaksirikon muistomerkki

Vuonna 1929 Näsijärvellä myrskyssä kaatuneen höyrylaiva Kuru -onnettomuuden muistoksi pystytettiin Kurun haaksirikon muistomerkki. Veistos, joka paljastettiin vuonna 1940, kunnioittaa onnettomuudessa menehtyneitä 138 henkilöä. Muistomerkki sijaitsee Kurun hautausmaalla.

Mestarin Motti

Patsas on pystytetty kaksinkertaisen valtakunnan hakkuumestari Heikki Ahosen kunniaksi. Samalla se on kunnianosoitus kaikelle pitäjän laajoissa metsissä tehdylle ja tehtävälle työlle sekä sen tekijöille. Patsaan on toteuttanut kivitaiteilija Petri Väisänen, se paljastettiin 18. heinäkuuta 1999, ja se sijaitsee Kurun Metsäoppilaitoksen pihamaalla.

Tunnettuja kurulaisia ja Kurussa syntyneitä tai asuneita henkilöitä

Kurusta ovat kotoisin muun muassa seuraavat henkilöt:

• Petteri Alanen (s. 2002), pesäpalloilija
• Aurora Aspegren (1844−1911), näyttelijä
• Olavi Heliövaara (1891−1980), piispa
• Paavo Kastari (1907−1991), oikeustieteilijä
• Tauno Kovanen (1917−1986), painija
• Jouko Lehmus (1935–2017), yrittäjä ja yritysjohtaja, kauppaneuvos
• Seppo Lehto (s. 1962), verkkokirjoittaja
• Eino Mäkinen (1926−2014), painonnostaja
• Karl Gustaf Polviander (1788–1876) sotilas, talollinen
• Juhana Suninen (s.1976), tenori
• Urpo Sivula (s. 1988), maajoukkuelentopalloilija

Kurussa vaikutti myös Kurun kenraaliksi kutsuttu Georg von Moller (1791−1867).

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuru Wikimedia Commonsissa

• Parkkuun kylä
• Pohjois-Kurun kylät
• Kuru on kuuluisa graniitistaan. Vuosikymmenien ajan on Kurun graniittikallioista louhittu rakennus-, muisto-, patsas- ja hautakiviä sekä kaikkialle Suomeen että useihin muihinkin maihin, Aamulehti, 24.10.1937, nro 287, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot