Juupajoki

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Samannimisestä joesta on eri artikkeli.
Juupajoki
Juupajoki.vaakuna.svg Juupajoki.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.juupajoki.fi
Sijainti 61°47′50″N, 024°22′10″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta
Perustettu 1913
Kokonaispinta-ala 274,95 km²
268:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 258,50 km²
– sisävesi 16,45 km²
Väkiluku 1 989
271:nneksi suurin 31.1.2016 [2]
väestötiheys 7,69 as./km² (31.1.2016)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 16,8 %
– 15–64-v. 56,7 %
– yli 64-v. 26,5 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 99,2 %
– muut 0,8 %
Kunnallisvero 21 %
98:nneksi suurin 2016 [5]
Kunnanjohtaja Pirkko Lindström
Juupajoen kunnanvirasto
Juupajoen rotko. Kenkämuseo Koskenjalka taustalla
Korkeakosken vanha kenkätehdas

Juupajoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 1 989 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 274,95 km2, josta 16,45 km2 on vesistöjä.[1] Juupajoen naapurikunnat ovat Jämsä, Mänttä-Vilppula, Orivesi ja Ruovesi.

Maisemakuvaltaan Juupajoki on Hämeen ja Keski-Suomen rajaseutua. Kunnan länsi- ja eteläosat ovat melko alavia ja vastaavasti itä- ja pohjoisosassa korkeuserot ovat melko suuria. Juupajoen alue kuuluu miltei kokonaan Längelmäveden vesialueeseen.[6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juupajoen alue oli keskiajalle saakka kangasalalaisten erämaa-aluetta ja se luettiin Kangasalan suurpitäjään, johon Juupajoen ohella kuuluivat myöhemmät Orivesi, Eräjärvi ja Kuorevesi sekä osia Kuhmalahdesta ja Längelmäestä. Kuningas Kustaa Vaasa lakkautti erämaaomistukset 1500-luvun puolivälissä, minkä jälkeen Juupajoen seudulle alkoi sijoittua uudisasukkaita. Vuoden 1540 tienoilla asutusta oli vain kahdessa kylässä, mutta 30 vuotta myöhemmin lueteltiin jo 11 kylää, joihin kuului yhteensä 27 taloa. Kuitenkin monet talot menettivät veronmaksukykynsä, jopa asukkaansakin, 1600-luvulla pitkiksi ajoiksi. Muistona tästä on kunnan paikannimistössä monta Autio-nimeä.[6]

Juupajoen länsiosan kautta kulki jo vuosisatoja sitten vanha maantie Orivedeltä Ruoveden ja Virtain kautta Pohjanmaalle. Pitäjän liikenneolot paranivat huomattavasti, kun rautatie Tampereelta Haapamäen kautta Seinäjoelle, niin kutsuttu vanha Pohjanmaan rata, avattiin liikenteelle vuonna 1883. Rautatien ansiosta Korkeakoskesta tuli kunnan keskustaajama, ja sinne perustettiin saha, nahkatehdas ja kenkätehdas vuonna 1894. Kenkätehdas siirtyi vuorineuvos Emil Aaltosen omistukseen vuonna 1926 ja se työllisti 1960-luvulla liki 250 henkilöä. Korkeakosken kenkätehdasta kutsuttiin aikoinaan "suutarien korkeakouluksi", koska se toimi kenkäteollisuuden työntekijöiden koulutuspaikkana. Hyytiälän tila kunnan länsiosassa on vuodesta 1910 lähtien toiminut Helsingin yliopiston metsäylioppilaiden harjoittelupaikkana.[6]

Kirkollisesti Juupajoki kuului Kangasalasta erotettuun Oriveteen, jonka Juupa-nimiseksi rukoushuonekunnaksi se erotettiin senaatin päätöksellä vuonna 1860. Juupajoesta tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1904 ja ensimmäisen oman kirkkoherran se sai vuonna 1913, jolloin Oriveden kirkkoherra vaihtui. Salokunnan kylässä oli ilmeisesti jo 1700-luvulla vaatimaton kirkkotupa. Juupajoen kirkko on rakennettu vuonna 1838. Korkeakoskella on oma, vuonna 1951 rakennettu kyläkirkko.[6]

Juupajoen vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson ja se on vahvistettu vuonna 1957.[7]

Juupajoelle asutettiin viime sotien jälkeen Valkjärven siirtoväkeä.[8]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juupajoen ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) -4,4 -4,0 0,8 7,4 14,9 18,9 21,6 19,1 13,1 6,8 0,7 -2,8 ka. 7,7
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) -10,6 -11,5 -7,5 -2,3 2,8 7,6 10,8 9,5 5,1 1,3 -3,7 -8,4 ka. -0,6
Vrk:n keskilämpötila (°C) -7,2 -7,7 -3,4 2,3 8,9 13,3 16 13,8 8,8 4 -1,3 -5,3 ka. 3,5
Sademäärä (mm) 53 35 38 37 45 72 92 85 66 73 60 55 Σ 711
Sadepäivät (d) 21 16 15 12 13 15 17 18 16 18 20 21 Σ 202
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-4,4
-10,6
-4,0
-11,5
0,8
-7,5
7,4
-2,3
14,9
2,8
18,9
7,6
21,6
10,8
19,1
9,5
13,1
5,1
6,8
1,3
0,7
-3,7
-2,8
-8,4
S
a
d
a
n
t
a
53
35
38
37
45
72
92
85
66
73
60
55


Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan kautta kulkevat kantatie 58 Orivedeltä Mänttään ja kantatie 66 Orivedeltä Virroille sekä rautatie Orivedeltä Haapamäelle. Juupajoen seisakkeella pysähtyy päivittäin kuusi junavuoroa; kolme Tampereen suuntaan ja kolme Haapamäen suuntaan. Haapamäen suunnan junavuoroista kahden vuoron pääteasema on Keuruu ja yhden vuoron pääteasema on Vilppula, josta on taksiyhteys Haapamäen kautta Keuruulle. Juupajoelta on matkaa Tampereelle 55 kilometriä, Jyväskylään 115 kilometriä, Orivedelle 15 kilometriä ja Mänttään 35 kilometriä. Lähin lentokenttä on Tampere-Pirkkalan lentoasema.

Koulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juupajoen koulukeskus, Kirkonkylän koulu

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juupajoen nähtävyyksiin kuuluu 1928 toimintansa lopettanut ja vuonna 1958 museoksi avattu Kallenaution kestikievari kantatie 66:n varrella. Kirjailija Zachris Topelius oli Kallenautiossa aikanaan usein nähty kävijä. Lisäksi Juupajoella on Koskenjalan kenkä- ja nahkamuseo, Lylyn Varikolla toimiva Lylyn Viestivarikon Museo sekä Juupajoen rotko. [9]

Juupajoella sijaitsee hiihtokeskus Juupavaara, joka sijaitsee Pirkanmaan ja koko Etelä-Suomen korkeimmalla kohdalla, Venäläisvuorella 232,5 metriä merenpinnan yläpuolella.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Juupajoen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 524
1985
  
2 499
1990
  
2 525
1995
  
2 452
2000
  
2 371
2005
  
2 224
2010
  
2 094
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juupajoella on kolme taajamaa: Korkeakoski, Lyly ja Kopsamo (kirkonkylä), joista Korkeakoski on asukasluvultaan suurin.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juupajoen kyliä ovat Aakkola, Haavisto, Hirvijärvi, Hoivala, Hulipas, Hyytiälä, Höyde, Kihlala, Kokkila, Kopsamo, Korkeakoski, Lylyjärvi, Melli, Pirttikangas, Porvola, Pylkki (Pylkinautio), Pärri (Pärrinautio), Sahrajärvi, Sukkila.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2016. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.2.2016.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2016 24.11.2015. Verohallinto. Viitattu 8.1.2016.
  6. a b c d Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 2: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 362–367. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1968.
  7. Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 159. Otava 1979, Helsinki.
  8. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Helsinki: Otava, 1950.
  9. http://www.juupajoki.fi/kotiseutu/museot.htm
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.