Siirry sisältöön

Lempäälä

Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Lempaala on kylä Pohjois-Inkerissä.
Lempäälä

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°18′50″N, 023°45′10″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Tampereen seutukunta
Kuntanumero 418
Hallinnollinen keskus Lempäälän kirkonkylä
Perustettu 1866
Kuntaliitokset Lempäälän alueliitokset
Kokonaispinta-ala 305,94 km²
258:nneksi suurin 2025 [1]
– maa 268,47 km²
– sisävesi 37,47 km²
Väkiluku 25 041
41:nneksi suurin 31.12.2025 [2]
– väestötiheys 93,27 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma 2023 [3]
– 0–14-v. 20,5 %
– 15–64-v. 62,0 %
– yli 64-v. 17,5 %
Äidinkieli 2025 
– suomenkielisiä 96,4 %
– ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 3,3 %
Kunnallisvero 8,4 %
216:nneksi suurin 2026 [4]
Kunnanjohtaja Noora Pajari
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
  2025–2029[5]
 • Kok.
 • SDP
 • Kesk.
 • Vihr.
 • PS
 • Vas.
 • KD
12
10
8
4
4
3
2
www.lempaala.fi

Lempäälä on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja on osa Tampereen kaupunkiseutua.

Lempäälän naapurikunnat ovat Akaa, Kangasala, Pirkkala, Tampere, Valkeakoski ja Vesilahti. Lempäälä on Tampereen etelänpuoleinen naapurikunta. Kunnassa asuu 25 041 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 305,94 km², josta 12,2 % eli 37,47 km² vesistöjä.[1] Väestötiheys on 93,27 asukasta/km².

Lempäälän kunnanjohtaja on Noora Pajari.[6] Hänen edeltäjänsä oli Heidi Rämö, joka toimi kunnanjohtajana vuosina 2015–2024.[7][8]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lempäälä on alun perin kuulunut jo 1200-luvulla perustettuun Suur-Pirkkalan kirkkopitäjään, johon kuuluivat myös Kangasala, Messukylä, Ylöjärvi ja Vesilahti. Ajan myötä Vesilahti ja Lempäälä erosivat tästä suurpitäjästä itsenäiseksi alueeksi, jonka keskus oli Vesilahdessa. Tämä on tapahtunut jo ennen kuin Vesilahden kirkkoherra mainitaan vuonna 1346.

Eräiden asiakirjalähteiden mukaan Lempäälän ensimmäinen, luultavasti puinen kirkko olisi valmistunut 1418–1419, mutta nykyinen Pyhän Birgitan kirkko on rakennettu kivestä 1500-luvun alussa.

Lempäälä mainitaan itsenäisenä seurakuntana ensi kerran 9. tammikuuta 1439, jolloin Turun piispa Maunu II Tavast saapui Lempäälän Kuokkalaan sovittelemaan niin kutsuttua Davidin kapinaa.

Vuonna 1465 Lempäälässä pidetyillä laamanninkäräjillä oli kyse messukyläläisten ja Kuokkalan kyläläisten rajariidoista.

Lempäälän kirkkoherra Erik Edner esitti Tampereen kaupungin perustamista kuningas Kustaa III:lle vuonna 1772.

Maanomistukseltaan Lempäälä on ollut erityisesti 1600–1800-luvuilla kartanoiden hallitsema pitäjä. Lempäälässä on ollut 11 kartanoa: Hietaniemi, Innilä, Kelho, Kukkola, Kulju, Laikka, Lastunen, Loppi, Sotavalta, Tolvila ja Viiala. Kaksi viimeksi mainittua liitettiin 1932 perustettuun Viialan kuntaan. Erityisesti Itä-Lempäälän kartanot Innilä, Kelho, Lastunen, Sotavalta ja Viiala olivat 1700- ja 1800-luvuilla pitkään samojen henkilöiden ja sukujen omistuksessa, jolloin ne muodostivat suuren yhtenäisen alueen. Hietaniemi, Innilä, Kelho ja Sotavalta ovat edelleen maanviljelystiloja.

Talo palaa punakaartin tykistötulen seurauksena vuonna 1918 sisällissodan Lempäälän taistelun aikana.

Lempäälään yritettiin rakentaa kanavaa jo 1700-luvulla Rikalaan, mutta työ jäi kesken. Uudelleen työt aloitettiin kirkonkylässä 1800-luvulla, ja uusi Lempäälän kanava valmistui vuonna 1873.

Suomen sisällissodassa keväällä 1918 rintama pysähtyi Lempäälään kuukaudeksi, kun valkoiset valtasivat Lempäälän 24. maaliskuuta 1918 ja katkaisivat radan Tampereelle. Seuraavien kahden viikon aikana Eino Rahjan johtamat punaiset yrittivät murtautua etelästä Toijalasta ja Sääksmäeltä rintaman läpi saarretun Tampereen avuksi, siinä kuitenkaan onnistumatta. Taistelut aiheuttivat suurta aineellista tuhoa erityisesti rintamalinjalle jääneissä Sotavallan ja Kelhon kartanoissa sekä Lipon, Mattilan ja Mantereen kylissä. Punakaarti aloitti 25. huhtikuuta 1918 vetäytymisensä Valkeakoskelle ja sieltä edelleen Hauhon suuntaan.

Talvi- ja jatkosodissa kaatui yhteensä 142 lempääläläistä.[9] Viime sotien jälkeen Lempäälään asutettiin Sakkolan siirtoväkeä.

Lempäälän liikenneolot paranivat huomattavasti valtatie 3:n Valkeakosken ja Kuljun välisen osuuden valmistuttua vuonna 1962 ja edelleen Kuljun ja Tampereen välisen moottoritien valmistuttua vuonna 1968. 1970-luvun alussa avattiin liikenteelle valtatie 9:n uusi reitti Turusta Loimaan kautta Kuljuun.[9]

Lempäälän asukasluku liki kaksinkertaistui vuosien 1945 ja 1970 välillä, ja asutuksen painopisteeksi muodostuivat toisiinsa nauhamaisesti liittyvät, Riihimäki–Tampere-radan varrella sijaitsevat kirkonkylä eli Lempoinen, Kulju ja Sääksjärvi.

Aiemmin Vesilahteen kuulunut Säijä liitettiin Lempäälään vuoden 1964 alussa.[9] Vuodenvaihteessa 2025 Lempäälästä liitettiin Tampereeseen 112 hehtaarin kokoinen alue, jolla ei ollut asutusta.[10]

Lempäälän vanhentuneet ruotsinkieliset nimet olivat Lembois ja Lempälä.[11] Vuonna 2019 annetun Kotimaisten kielten keskuksen ja ruotsin kielen lautakunnan uuden suosituksen mukaan Lempäälällä ei ole ruotsinkielistä nimeä.[12]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lempäälän keskustaajama sijaitsee Vanajaveteen kuuluvan Liponselän ja Pyhäjärveen kuuluvan Toutosenselän välisellä kannaksella, jonka lävistävät Kuokkalankoski ja Lempäälän kanava. Kunnan pohjoisosassa on useita pieniä tai pienehköjä järviä, joista useat laskevat Moisionjokea myöten Kuokkalankoskeen, mutta Tampereen ja Pirkkalan rajalla sijaitseva Sääksjärvi laskee Pyhäjärveen Tampereen kautta. Etelästä Pyhäjärveen laskee Hulausjärvi Vesilahden rajalla.[9]

Lempäälän maasto on kauttaaltaan epätasaista. Korkein maastonkohta on pohjoisessa Tampereen rajalla sijaitseva Vuoresvuori, jonka huippu on 193 metriä merenpinnan yläpuolella. Vuoren rinteillä on nähtävissä muinaisen Yoldiameren rantaviiva. Valkeakosken puolelta tulee Lempäälän alueelle harju, jonka lakea Lempäälän ja Valkeakosken välinen seututie seuraa.[9]

Kaupunkikuva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lempäälä-talo

Vaikka Lempäälä ei virallisesti ole kaupunki, sitä voidaan tilastollisesti pitää kaupunkimaisena kuntana, koska sen taajama-aste on yli 90%.[13] Lempäälä on viidenneksi suurin Suomen kunnista, jotka eivät käytä itsestään kaupunki-nimitystä.[14]

Valtatie 3 Pirkanhovin kohdalla.

Lempäälän hallinnollisena keskuksena toimiva Lempoinen eli Lempäälän kirkonkylä sijaitsee saarella.[15][16] Kunnan ydinkeskusta sijaitsee seututien 190 ja yhdystien 3024 välissä, ja Lempäälän kirkon kupeesta lähtee yhdystie 3041 Valkeakoskelle. Vuoden 2006 valmistuneen kauppakeskus Ideaparkin voidaan sanoa vähentäneen keskusta-alueen merkitystä, kun monet yritykset ovat siirtyneet keskustasta sinne. Keskustasta löytyy kuitenkin yhä kaupallisia palveluita. Loppuvuodesta 2020 keskustaan valmistui kunnallisten palveluiden keskus Lempäälä-talo, jonka yhteydessä toimii kunnanvirasto ja -kirjasto.[17] Hanke on osana laajempaa uudisrakentamista keskustassa, jossa vanhat rakennukset korvataan nykyaikaisilla kerrostaloilla.

Lempäälä sijaitsee valtateiden 3 (Helsinki–Tampere) ja 9 (Turku–Tampere) sekä Helsinki–Tampere-rautatien varrella. Lempäälän rautatieasemalla pysähtyvät rataosuudella kulkevat lähijunat ja osa Helsingin ja Tampereen välisistä InterCity-junista. Pohjoisessa Lempäälässä sijaitsevalle Sääksjärven alueelle on suunniteltu uutta rautatieasemaa.[18] Aikaisempi Sääksjärven rautatieasema oli toiminnassa vuosina 1915–1988. Linja-autoliikenne Lempäälässä toteutetaan osana Tampereen seudun joukkoliikennettä.

Marjamäen aluetta ilmakuvassa vuonna 2021. Keskellä kauppakeskus Ideapark.

Marjamäen alueelle on tehty merkittäviä investointeja viime vuosina. Ideaparkin ympärille on rakentunut Realpark, joka on yrityspuiston lisäksi laajempi kaupallinen keskittymä.[19] Vuoden 2026 asuntomessut pidetään Lempäälän Saikan alueella, Ideaparkin välittömässä läheisyydessä.[20] Marjamäkeen rakennetaan Pirkanmaan vankila, jonka on tarkoitus valmistua vuosien 2031–2033 välillä.[21] Se tulee olemaan suljettu vankila, jossa on valmistumisvaiheessa noin sata vankipaikkaa.[22]

Vuonna 2025 Lempäälä oli Suomen seitsemänneksi elinvoimaisin kunta jaetulla sijalla Kaarinan kanssa.[23]

Alueellinen jako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omassa luokituksessaan kunta määrittelee kyliksi taajamien ulkopuoliset haja-asutusalueet. Nykyisin Lempäälässä on yhdeksän kylää:[24]

Tämän lisäksi Lempäälän nauhataajaman sisällä Hakkari, Kulju ja Sääksjärvi ovat suurempia alueita, jotka merkitään erillisillä kylteillä.

Kylät vuonna 1922

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lempäälän kylät vuonna 1922 oheisessa kartassa: 1. Alkkula, 2. Tolvila, 3. Taipale, 4. Perälä, 5. Hyrkkälä, 6. Pyhältö, 7. Rikala, 8. Häihenmatka, 9. Hulaus, A. Peuraus, B. Miemola, C. Lietsamo, D. Hemminkilä, E. Haurala, F. Sukkila, G. Maakala, H. Lempoinen, J. Lippo, K. Kelho, L. Sotavalta, M. Innilä, N. Lastunen, O. Ihamaa, P. Putkisto, Q. Vaihmala, R. Suojala, S. Ahtiala, T. Hävältilä, U. Herrala, V. Pappila, X. Sarvikas, Y. Kuivaspää, Z. Moisio, Å. Maisenranta, Ä. Kulju, Ö. Kuokkala, 11. Lahti, 12. Aimala, 13. Hahkala, 14. Lumiala, 15. Luoto, 16. Nurkkila, 17. Korkeemäki, 18. Jokipohja, 19. Kärppälä, 20. Tiurala, 21. Ruuhola, 22. Hietaniemi.

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys vuodesta 1751 lähtien.

Lempäälän väestönkehitys
Vuosi Asukkaita
1751
  
 1 945
1805
  
 2 767
1860
  
 3 256
1900
  
 5 158
1930
  
 4 637
1964
  
 11 425
1975
  
 12 091
1980
  
 12 660
1985
  
 13 618
1990
  
 14 564
1995
  
 15 395
2000
  
 16 331
2005
  
 18 248
2010
  
 20 588
2015
  
 22 536
2020
  
 23 828
2025
  
 25 036
Lähde: 1751–1964 Historian Suursanakirja;[25] 1975–2020 Tilastokeskus;[26]2025 Lempäälän kunta.[27]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lempäälä on rakentunut yhtenäiseksi nauhataajamaksi Lempäälän keskustasta aina Tampereen rajalle saakka. Lempäälän ja Tampereen rajalle on nousemassa kuntien yhteinen 13 000 asukkaan kaupunginosa, Vuores, jossa pidettiin 2012 asuntomessut.[28]

Vuoden 2019 lopussa Lempäälässä oli 23 523 asukasta, joista 20 861 asui taajamissa, 2480 haja-asutusalueilla ja 182:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Lempäälän taajama-aste on 91,8 %.[13] Lempäälän taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[29]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2019)
1Tampereen keskustaajama*20 822
2Vuores*39

Asteriskilla (*) merkityt taajamat sijaitsevat vain osittain Lempäälän alueella.

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Lempäälän kirkonkylä, Kulju ja Sääksjärvi eivät muodosta omia tilastollisia taajamiaan, vaan ne ovat osa Tampereen keskustaajamaa, joka ulottuu Lempäälän lisäksi usean Tampereen lähikunnan alueelle.[29] Yhteensä Tampereen keskustaajamassa on 341 696 asukasta ja sen pinta-ala on 279,37 neliökilometriä.[30] Vuoreksen taajama ulottuu pääosin Tampereen kaupungin alueelle.

Entiset taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1960 Lempäälän taajamia olivat Lempäälän kirkonkylä, Kulju, Sillanojanlahti, Sääksjärvi ja Vanattara. Vuonna 1970 taajamiksi luokiteltiin enää kirkonkylä, Kulju sekä Sääksjärvi. Vuonna 2000 Lempäälän ainut taajama oli Tampereen keskustaajama.

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pirunlinna.
Kauppakeskus Ideapark.

Lempäälän Kuljussa sijaitsee Pirunlinna, jossa on paljon kallioita ja luolia, jotka toimivat kivikaudella ihmisten asuin- tai suojapaikkoina ja joista on löydetty myös kivikautisia jäänteitä.[31] Vuonna 1873 valmistunut, Lempäälän keskustan halki kulkeva Lempäälän kanava yhdistää Vanajaveden ja Pyhäjärven.[32] Kunnan keskustassa sijaitsee Lempäälän kirkko eli Pyhän Birgitan kirkko, joka on keskiaikainen harmaakivikirkko.[33] Hakkarissa, kirkonkylästä pohjoiseen sijaitsee Kuokkalan museoraitti, joka on useiden museoiden muodostama kokonaisuus.[34] Vaihmalassa sijaitsevat Hiisi-Golfin golfkentät sekä hotelli-ravintola Vaihmalan Hovi.[35]

Marjamäen alueella on Suomen pinta-alaltaan suurin[36] kauppakeskus Ideapark, jossa on yli 150 liikettä.[37] Lokakuussa 2024 Ideaparkin alla 30 metrin syvyydessä avattiin vesimaailma Louhi.[38] Ideaparkissa on myös viihdekeskus.[39]

Birgitan polku on noin 50 kilometrin mittainen vaellus- ja retkeilyreitti Lempäälässä.[40]

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Puntala-rock, Lempäälään Karuselli ry:n (LeKa) järjestämä vuosittainen punk-festivaali. Festivaali pidetään Puntalan leirikeskuksessa heinäkuun viimeisenä viikonloppuna.[41]
  • Lempäälä-päivä, Lempäälän kunnan oma juhlapäivä 9. syyskuuta. Lempäälä-päivää vietetään vuonna 1866 perustetun kunnallishallinnon muistoksi.[42]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lempäälän alueella puhutun kielen perustana on perihämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Perihämäläinen murrealue on hämäläismurteiden keskeisin alue. Perihämäläisellä murteella on 19 tyypillistä hämäläistä murrepiirrettä.[43]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lempäälän pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla uutispuuro ja makeat siirappikakot.[44]

Ystävyyskunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lempäälän ystävyyskunnat ovat seuraavat:[45]

Lempäälän kummikunta on Upplands-Bro Ruotsissa.

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lempäälän kirkko

Lempäälässä toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Lempäälän seurakunta.[46] Seurakunnan pääkirkkona toimii Pyhän Birgitan kirkko, joka on kesäisin tiekirkko.[47] Hautausmaat sijaitsevat kirkolla ja Ristimäellä, jossa on myös siunauskappeli. Seurakunnalla on seurakuntatalot Lempoisissa, Kuljussa ja Sääksjärvellä. Lisäksi Tervajärven leirikeskuksessa on metsäkappeli.[48]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lempäälän jäähalli

Ehkä tunnetuin urheiluseura paikkakunnalla on Lempäälän Kisa, jonka jalkapallo- ja jääkiekkotoiminta on sittemmin eriytynyt omiksi seuroikseen. Lempäälän Kisan jääkiekkojaosto pelaa kaudella 2026–2027 Suomi-sarjassa.[51] Seuran kasvatteja ovat muun muassa Marko Anttila ja Jenni Hiirikoski, ja sen kotihallina toimii Lempäälän jäähalli Hakkarissa.[52]

Lempääläläisiä jalkapalloseuroja ovat Leki-futis[53] sekä Sääksjärven Loiske.[54] Lempo-Volley pelaa lentopallon miesten 1-sarjaa.[55]

Tunnettuja lempääläläisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. 1 2 Väkiluvun kasvu hidastui vuonna 2025 1.4.2025. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2026.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2026 18.11.2025. Verohallinto. Viitattu 9.4.2026.
  5. ↑ Kuntavaalit 2025, Lempäälä Oikeusministeriö. Viitattu 29.8.2025.
  6. ↑ Nieminen, Elina: Lempäälän kunnanjohtajaksi valittiin Noora Pajari – siirtyy uuteen tehtävään Keuruulta Yle Uutiset. 30.10.2024. Viitattu 31.10.2024.
  7. ↑ Keski-Korpela, Nina: Kunnanjohtaja Heidi Rämö vaihtaa Hattulasta Lempäälään – perhesyyt painoivat ratkaisussa Yle Uutiset. 30.4.2015. Viitattu 31.10.2024.
  8. ↑ Palomaa, Antti: Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö siirtyy uusiin tehtäviin Yle Uutiset. 18.6.2024. Viitattu 6.10.2024.
  9. 1 2 3 4 5 Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 4: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 389–395. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1971.
  10. ↑ marikatuominen: Lempäälän ja Tampereen kuntaraja siirtyi – maakauppa etenee kunnanhallitukseen Lempäälä. 6.2.2025. Viitattu 22.6.2026.
  11. ↑ Lempäälä Svenska ortnamn i Finland. Institutet för de inhemska språken. Viitattu 26.5.2021. (ruotsiksi)
  12. ↑ Julkaisu kuntien ruotsinkielisistä nimistä 4.4.2019. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 26.5.2021.
  13. 1 2 Taajama-aste muuttujina Vuosi, Alue ja Tiedot PxWeb. Viitattu 22.6.2026.
  14. ↑ Kuntien avainluvut muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi PxWeb. Viitattu 22.6.2026.
  15. ↑ Kanootin kapean vesille työnsin lvs.fi. Viitattu 24.2.2022.
  16. ↑ Ville Kulmala: Pirkanmaan Yrittäjät | Parikymmentä vuotta suunnitteluasteella ollut Lempäälän keskustakehityshanke on jo pitkällä – Koko projektin ytimessä vietettiin jo harjakaisia Aamulehti. 9.10.2019. Viitattu 24.2.2022.
  17. ↑ 30 miljoonan euron Lempäälä-talo on valmistunut – Katso video, mitä kaikkea 20 000 neliön rakennukseen mahtuu Yle Uutiset. 30.10.2020. Viitattu 22.6.2026.
  18. ↑ maijavillanen: Sääksjärven uuden juna-aseman toteuttamista selvitetään Lempäälä. 5.12.2024. Viitattu 22.6.2026.
  19. ↑ RealParkiin, Lempäälän Marjamäkeen rakennetaan kuluttajille ja ammattilaisille suunnattuja toimitiloja Toimitilat.fi. Viitattu 22.6.2026.
  20. ↑ Asuntomessut Lempäälä 2026 Asuntomessut Lempäälässä 2026. Viitattu 22.6.2026.
  21. ↑ Pirkanmaan uusi vankila rakennetaan Lempäälään Lempäälän kunta. 26.11.2025. Viitattu 22.6.2026.
  22. ↑ Pirkanmaan uusi vankila rakennetaan Lempäälään Valtioneuvosto. 26.11.2025. Oikeusministeriö. Viitattu 22.6.2026.
  23. ↑ Pirkkala viidettä vuotta peräkkäin Suomen elinvoimaisin – katso löydätkö listalta oman kuntasi Yle Uutiset. 18.11.2025. Viitattu 22.6.2026.
  24. ↑ Lempäälän kylät Lempäälä. Viitattu 21.6.2026.
  25. ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
  26. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2020 31.3.2021. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.10.2020. Viitattu 8.1.2022.
  27. ↑ 25 000 kuntalaisen raja rikki – tervetuloa juhlimaan yhteiseen Lempäälä-päivään! 15.8.2025. Lempäälän kunta. Viitattu 28.3.2026.
  28. ↑ Tampere 2012 Asuntomessut. Viitattu 4.1.2021.
  29. 1 2 Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2019 23.10.2020. Tilastokeskus. Arkistoitu 28.4.2021. Viitattu 8.1.2022.
  30. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2019 23.10.2020. Tilastokeskus. Arkistoitu 23.1.2022. Viitattu 8.1.2022.
  31. ↑ Pirunlinna visitlempaala.fi.
  32. ↑ Lempäälän kanava Väylävirasto. Viitattu 1.2.2022.
  33. ↑ Pyhän Birgitan kirkko Lempäälän seurakunta. Viitattu 4.1.2021.
  34. ↑ Kuokkalan museoraitti – Museoraitti museoraitti.fi. Viitattu 4.1.2021.
  35. ↑ Vaihmalan Hovi Vaihmalan Hovi. Viitattu 4.1.2021.
  36. ↑ Tripla, Jumbo, Sello, Itis vai Ideapark? Selvitimme, mikä kauppakeskus onkaan oikeasti se kaikkein suurin ja millä perusteella Yle Uutiset. 17.10.2019. Viitattu 1.2.2022.
  37. ↑ Ideapark: Ideaparkin parhaat liikkeet ja palvelut saman katon alla Ideapark Lempäälä. 16.6.2026. Viitattu 22.6.2026.
  38. ↑ Vesimaailma Louhi, Lempäälä www.ains.fi. Viitattu 22.6.2026.
  39. ↑ Viihdekeskus Ideapark Lempäälä. Viitattu 22.6.2026.
  40. ↑ Birgitan polku -retkeilyreitti - Visit Lempäälä www.visitlempaala.fi. Viitattu 22.6.2026.
  41. ↑ Puntala-rock 2020 : 24th & 25th of July, Lempäälä, Finland www.puntala-rock.net. Viitattu 4.1.2021.
  42. ↑ Lempäälä-päivä Lempäälä. Viitattu 25.12.2020.
  43. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 228. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  44. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 71. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  45. ↑ Lempäälän ystävyyskunnat lempaala.fi. (Arkistoitu – Internet Archive)
  46. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  47. ↑ Lempäälän kirkko Tiekirkot. Viitattu 22.6.2026.
  48. ↑ Kirkot ja tilat Lempäälän seurakunta. Viitattu 22.6.2026.
  49. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  50. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lahden-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  51. ↑ Suomi-sarjan ja Auroraliigan lisenssit kaudelle 2026-27 myönnetty - Finhockey www.finhockey.fi. Viitattu 22.6.2026.
  52. ↑ trival: Etusivu Lempäälän Jäähalli. Viitattu 22.6.2026.
  53. ↑ Lekifutis Lekifutis.fi.
  54. ↑ Sääksjärven Loiske loiske.sporttisaitti.com.
  55. ↑ Lempo-Volley Lempo-Volley. Viitattu 2.11.2022.
  56. ↑ Marko Anttila at eliteprospects.com www.eliteprospects.com. Viitattu 6.1.2021. (englanniksi)
  57. ↑ Lempäälä päättää ensi viikolla, mitä "Mörkö" Anttila ja Jenni Hiirikoski saavat palkinnoksi: juhlat tulossa Yle Uutiset. Viitattu 8.2.2021.
  58. ↑ Laulajatar antoi joutsenelle nimen Kaleva. Viitattu 8.2.2021.
  59. ↑ Oman tiensä kulkija Niilo22 tekee mitä tykkää vihaajista välittämättä (vain tilaajille) Lempäälän-Vesilahden Sanomat. Viitattu 28.3.2020.
  60. ↑ Lukihäiriöinen nuori jäi ilman apua ja sitten ilman töitä – nyt Niilo22 on aikamies ja Youtube-tähti, joka lukee ylpeänä videoillaan, vaikka väärin menisi (vain tilaajille) Helsingin Sanomat. Viitattu 28.3.2020.
  61. ↑ Lempääläinen Mikael joutui rajun kiusaamisen kohteeksi: videobloggaajan nimissä tehty tilauksia tuhansien eurojen edestä Helsingin Sanomat. 9.10.2017. Viitattu 28.3.2020.
  62. ↑ Ex-Salkkari Teemu Lehtilän talous romahti Ilta-Sanomat. 28.9.2009. Viitattu 6.1.2021.
  63. ↑ Lempäälän ainoaksi kansanedustajaksi valittiin perussuomalaisten Veijo Niemi Yle Uutiset. Viitattu 6.1.2021.
  64. ↑ M. A. Numminen lauloi siitä, mistä ei voinut puhua (tilaajille) lvs.fi. Viitattu 6.1.2021.
  65. ↑ Harvinaiset kuvat rintamalta: Tässä ampuu konekiväärillä tosielämän Antti Rokka, Suen Tassu syöttää Ilta-Sanomat. 1.11.2017. Viitattu 8.2.2021.
  66. ↑ Arto Rastas - keittiömestari, joka ei osannut sanoa ei yle.fi. Viitattu 6.1.2021.
  67. ↑ VÄINÖ RICHARD RAUTALIN Tampereen kaupunki. Viitattu 13.7.2021.
  68. ↑ Pertti Salovaara oli lempääläiskansanedustajista suurituloisin lvs.fi. Viitattu 8.2.2021.
  69. ↑ Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari K. A. Tapolan 120-vuotismuistonäyttely Ehtookodossa lvs.fi. Viitattu 8.2.2021.
  70. ↑ Kuka on Jori-Pekka "Jocka" Träskbäck? Jocka Träskbäck. 7.2.2017. Viitattu 8.2.2021.
  71. ↑ Tältä näyttää nykyisen boheemin erakon kotona – Veltto Virtanen lopetti vaikuttamisen: ”Politiikka oli tässä, kiitos konjakista” www.iltalehti.fi. Viitattu 4.1.2021.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kirsti Arajärvi: Lempäälän historia, Lempäälän seurakunta, Lempäälän kunta, 1959

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lempäälä Wikimedia Commonsissa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lempäälä&oldid=24086340”