Lempäälä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Lempaala on kylä Pohjois-Inkerissä.
Lempäälä
Lempäälä.vaakuna.svg Lempäälä sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Lempäälä 2.jpg
Sijainti 61°18′50″N, 023°45′10″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Tampereen seutukunta
Kuntanumero 418
Hallinnollinen keskus Lempäälän kirkonkylä
Perustettu 1866
Kuntaliitokset Lempäälän alueliitokset
Kokonaispinta-ala 307,06 km²
258:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 269,58 km²
– sisävesi 37,48 km²
Väkiluku 24 163
43:nneksi suurin 31.12.2021 [2]
väestötiheys 89,63 as./km² (31.12.2021)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 22,3 %
– 15–64-v. 60,8 %
– yli 64-v. 16,9 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 97,0 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 2,7 %
Kunnallisvero 20,50 %
225:nneksi suurin 2022 [5]
Kunnanjohtaja Heidi Rämö
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kok.
 • SDP
 • PS
 • Kesk.
 • Vihr.
 • KD
 • Vas.

13
8
7
6
4
3
2
www.lempaala.fi

Lempäälä on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja on osa Tampereen kaupunkiseutua.

Lempäälän naapurikunnat ovat Akaa, Kangasala, Pirkkala, Tampere, Valkeakoski ja Vesilahti. Lempäälä on Tampereen etelänpuoleinen naapurikunta. Kunnassa asuu 24 163 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 307,06 km², josta 12,2 % eli 37,48 km² vesistöjä.[1] Väestötiheys on 89,63 asukasta/km².

Lempäälän kunnanjohtaja on Heidi Rämö (2015–).[7][8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lempäälä on alun perin kuulunut jo 1200-luvulla perustettuun Suur-Pirkkalan kirkkopitäjään, johon kuuluivat myös Kangasala, Messukylä, Ylöjärvi ja Vesilahti. Ajan myötä Vesilahti ja Lempäälä erosivat tästä suurpitäjästä itsenäiseksi alueeksi, jonka keskus oli Vesilahdessa. Tämä on tapahtunut jo ennen kuin Vesilahden kirkkoherra mainitaan vuonna 1346.

Eräiden asiakirjalähteiden mukaan Lempäälän ensimmäinen, luultavasti puinen kirkko olisi valmistunut 1418–1419, mutta nykyinen Pyhän Birgitan kirkko on rakennettu kivestä 1500-luvun alussa.

Lempäälä mainitaan itsenäisenä seurakuntana ensi kerran 9. tammikuuta 1439, jolloin Turun piispa Maunu II Tavast saapui Lempäälän Kuokkalaan sovittelemaan niin kutsuttua Davidin kapinaa.

Vuonna 1465 Lempäälässä pidetyillä laamanninkäräjillä oli kyse messukyläläisten ja Kuokkalan kyläläisten rajariidoista.

Lempäälän kirkkoherra Erik Edner esitti Tampereen kaupungin perustamista kuningas Kustaa III:lle vuonna 1772.

Maanomistukseltaan Lempäälä on ollut erityisesti 1600–1800-luvuilla kartanoiden hallitsema pitäjä. Lempäälässä on ollut 11 kartanoa: Hietaniemi, Innilä, Kelho, Kukkola, Kulju, Laikka, Lastunen, Loppi, Sotavalta, Tolvila ja Viiala. Kaksi viimeksi mainittua liitettiin 1932 perustettuun Viialan kuntaan. Erityisesti Itä-Lempäälän kartanot Innilä, Kelho, Lastunen, Sotavalta ja Viiala olivat 1700- ja 1800-luvuilla pitkään samojen henkilöiden ja sukujen omistuksessa, jolloin ne muodostivat suuren yhtenäisen alueen. Hietaniemi, Innilä, Kelho ja Sotavalta ovat edelleen maanviljelystiloja.

Talo palaa punakaartin tykistötulen seurauksena vuonna 1918 sisällissodan Lempäälän taistelun aikana.

Lempäälään yritettiin rakentaa kanavaa jo 1700-luvulla Rikalaan, mutta työ jäi kesken. Uudelleen työt aloitettiin kirkonkylässä 1800-luvulla, ja uusi Lempäälän kanava valmistui vuonna 1873.

Suomen sisällissodassa keväällä 1918 rintama pysähtyi Lempäälään kuukaudeksi, kun valkoiset valtasivat Lempäälän 24. maaliskuuta 1918 ja katkaisivat radan Tampereelle. Seuraavien kahden viikon aikana Eino Rahjan johtamat punaiset yrittivät murtautua etelästä Toijalasta ja Sääksmäeltä rintaman läpi saarretun Tampereen avuksi, siinä kuitenkaan onnistumatta. Taistelut aiheuttivat suurta aineellista tuhoa erityisesti rintamalinjalle jääneissä Sotavallan ja Kelhon kartanoissa sekä Lipon, Mattilan ja Mantereen kylissä. Punakaarti aloitti 25. huhtikuuta 1918 vetäytymisensä Valkeakoskelle ja sieltä edelleen Hauhon suuntaan.

Talvi- ja jatkosodissa kaatui yhteensä 142 lempääläläistä.[9] Viime sotien jälkeen Lempäälään asutettiin Sakkolan siirtoväkeä.

Lempäälän liikenneolot paranivat huomattavasti valtatie 3:n Valkeakosken ja Kuljun välisen osuuden valmistuttua vuonna 1962 ja edelleen Kuljun ja Tampereen välisen moottoritien valmistuttua vuonna 1968. 1970-luvun alussa avattiin liikenteelle valtatie 9:n uusi reitti Turusta Loimaan kautta Kuljuun.[9]

Lempäälän asukasluku liki kaksinkertaistui vuosien 1945 ja 1970 välillä, ja asutuksen painopisteeksi muodostuivat toisiinsa nauhamaisesti liittyvät, Riihimäki–Tampere-radan varrella sijaitsevat kirkonkylä eli Lempoinen, Kulju ja Sääksjärvi. Aiemmin Vesilahteen kuulunut Säijä liitettiin Lempäälään vuoden 1964 alussa.[9]

Lempäälän vanhentuneet ruotsinkieliset nimet olivat Lembois ja Lempälä.[10] Vuonna 2019 annetun Kotimaisten kielten keskuksen ja ruotsin kielen lautakunnan uuden suosituksen mukaan Lempäälällä ei ole ruotsinkielistä nimeä.[11]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys vuodesta 1751 lähtien.

Lempäälän väestönkehitys
Vuosi Asukkaita
1751
  
1 945
1805
  
2 767
1860
  
3 256
1900
  
5 158
1930
  
4 637
1964
  
11 425
1975
  
12 091
1980
  
12 660
1985
  
13 618
1990
  
14 564
1995
  
15 395
2000
  
16 331
2005
  
18 248
2010
  
20 588
2015
  
22 536
2020
  
23 828
Lähde: 1751–1964 Historian Suursanakirja;[12] 1975–2020 Tilastokeskus.[13]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lempäälä on rakentunut yhtenäiseksi nauhataajamaksi Lempäälän keskustasta aina Tampereen rajalle saakka. Keskustan lisäksi Lempäälän muita asutuskeskuksia ovat Moisio, Kulju ja Sääksjärvi. Lempäälän ja Tampereen rajalle on nousemassa kuntien yhteinen 13 000 asukkaan kaupunginosa, Vuores, jossa pidettiin 2012 asuntomessut.[14]

Vuoden 2019 lopussa Lempäälässä oli 23 523 asukasta, joista 20 861 asui taajamissa, 2480 haja-asutusalueilla ja 182:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Lempäälän taajama-aste on 89,4 %.[15] Lempäälän taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2019)
1 Tampereen keskustaajama* 20 822
2 Vuores* 39

Asteriskilla (*) merkityt taajamat sijaitsevat vain osittain Lempäälän alueella.

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Lempäälän kirkonkylä sekä Moisio, Kulju ja Sääksjärvi eivät muodosta omia tilastollisia taajamiaan, vaan ne ovat osa Tampereen keskustaajamaa, joka ulottuu Lempäälän lisäksi usean Tampereen lähikunnan alueelle.[16] Yhteensä Tampereen keskustaajamassa on 341 696 asukasta ja sen pinta-ala on 279,37 neliökilometriä.[17] Vuoreksen taajama ulottuu pääosin Tampereen kaupungin alueelle.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lempäälän keskustaajama sijaitsee Vanajaveteen kuuluvan Liponselän ja Pyhäjärveen kuuluvan Toutosenselän välisellä kannaksella, jonka lävistävät Kuokkalankoski ja Lempäälän kanava. Kunnan pohjoisosassa on useita pieniä tai pienehköjä järviä, joista useat laskevat Moisionjokea myöten Kuokkalankoskeen, mutta Tampereen ja Pirkkalan rajalla sijaitseva Sääksjärvi laskee Pyhäjärveen Tampereen kautta. Etelästä Pyhäjärveen laskee Hulausjärvi Vesilahden rajalla.[9] Lempäälän keskusta-alue sijaitsee saarella.[18][19]

Lempäälän maasto oln kauttaaltaan epätasaista. Korkein maastonkohta on pohjoisessa Tampereen rajalla sijaitseva Vuoresvuori, jonka huippu on 193 metriä merenpinnan yläpuolella. Vuoren rinteillä on nähtävissä muinaisen Yoldiameren rantaviiva. Valkeakosken puolelta tulee Lempäälän alueelle harju, jonka lakea Lempäälän ja Valkeakosken välinen seututie seuraa.[9]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Lempäälässä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Lempäälässä toimii Lempäälän helluntaiseurakunta.[21]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Lempäälän alueella toimii Lahden ortodoksinen seurakunta.[22]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lempäälän kylät vuonna 1922:
1. Alkkula, 2. Tolvila, 3. Taipale, 4. Perälä, 5. Hyrkkälä, 6. Pyhältö, 7. Rikala, 8. Häihenmatka, 9. Hulaus, A. Peuraus, B. Miemola, C. Lietsamo, D. Hemminkilä, E. Haurala, F. Sukkila, G. Maakala, H. Lempoinen, J. Lippo, K. Kelho, L. Sotavalta, M. Innilä, N. Lastunen, O. Ihamaa, P. Putkisto, Q. Vaihmala, R. Suojala, S. Ahtiala, T. Hävältilä, U. Herrala, V. Pappila, X. Sarvikas, Y. Kuivaspää, Z. Moiso, Å. Maisenranta, Ä. Kulju, Ö. Kuokkala, 11. Lahti, 12. Aimala, 13. Hahkala, 14. Lumiala, 15. Luoto, 16. Nurkkila, 17. Korkeemäki, 18. Jokipohja, 19. Kärppälä, 20. Tiurala, 21. Ruuhola, 22. Hietaniemi.

Lempäälän kyliä ovat Ahtiala, Aimala, Alkkula, Hahkala, Hakkari, Haurala, Hemminkilä, Herrala, Hietaniemi, Hollo, Hulaus, Hyrkkäälä, Häihenmatka, Hävättilä, Ihamaa, Innilä, Jokipohja, Kelho, Korkeamäki, Kuivaspää, Kulju, Kuokkala, Kärppälä, Lahti, Lastunen, Lietsamo, Lippo, Lumiainen, Maisenranta, Miemola, Moisio, Nurkkila, Nurmi, Perälä, Pyhältö, Rikala, Ruuhola, Ryynikkä, Sarvikas, Sotavalta, Sukkila, Säijä, Sääksjärvi, Taipale ja Vaihmala.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lempäälä sijaitsee valtateiden 3 (Helsinki–Tampere) ja 9 (Turku–Tampere) sekä Helsinki–Tampere-rautatien varrella. Lempäälän rautatieasemalla pysähtyvät rataosuudella kulkevat lähijunat ja osa Helsingin ja Tampereen välisistä InterCity-junista.

Etäisyyksiä Lempäälästä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikkakunnan kohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppakeskus Ideapark.

Lempäälän Kuljussa sijaitsee Pirunlinna, jossa on paljon luolia ja kallioita, jotka toimivat kivikaudella ihmisten asuin- tai suojapaikkoina ja josta on löydetty myös kivikautisia jäänteitä.[23] Vuonna 1873 valmistunut, Lempäälän keskustan halki kulkeva Lempäälän kanava yhdistää Vanajaveden ja Pyhäjärven.[24] Kunnan keskustassa sijaitsee myös Lempäälän kirkko eli Pyhän Birgitan kirkko, joka on keskiaikainen harmaakivikirkko.[25] Hakkarissa, Lempäälän keskustasta pohjoiseen sijaitsee Kuokkalan museoraitti, jonka varrella sijaitsee useita historiallisia museoita.[26]

Marjamäessä sijaitsee Suomen pinta-alaltaan suurin[27] kauppakeskus Ideapark, jossa sijaitsi monenlaisten myymälöiden lisäksi myös muun muassa Pohjoismaiden suurin sisähuvipuisto Funpark. Funparkin lopettamisen jälkeen paikalle tuli Ideapark Zones (aik. Zones by Särkänniemi).[28] Vaihmalassa sijaitsevat golfkentät HiisiGolf ja FarmiGolf sekä hotelli-ravintola Vaihmalan Hovi.[29]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lempäälän pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla uutispuuro ja makeat siirappikakot.[34]

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lempäälän ystävyyskunnat ovat seuraavat:[35]

Lempäälän kummikunta on Upplands-Bro Ruotsissa.

Urheiluseurat ja järjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja lempääläläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M12* 31.12.2021. Tilastokeskus. Viitattu 29.1.2022.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. Kuntavaalit 2021, Lempäälä Oikeusministeriö. Viitattu 2.11.2021.
  7. Johtoryhmä Lempäälän kunnan verkkosivut. 3.10.2016. Lempäälän kunta. Viitattu 19.1.2017.
  8. Kunnanjohtaja Heidi Rämö vaihtaa Hattulasta Lempäälään – perhesyyt painoivat ratkaisussa
  9. a b c d e Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 4: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 389–395. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1971.
  10. Lempäälä Svenska ortnamn i Finland. Institutet för de inhemska språken. Viitattu 26.5.2021. (ruotsiksi)
  11. Julkaisu kuntien ruotsinkielisistä nimistä 4.4.2019. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 26.5.2021.
  12. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  13. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2020 31.3.2021. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2022.
  14. Tampere 2012 Asuntomessut. Viitattu 4.1.2021.
  15. Taajama-aste muuttujina Vuosi, Alue ja Tiedot Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat. Viitattu 4.1.2021.
  16. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2019 23.10.2020. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2022.
  17. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2019 23.10.2020. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2022.
  18. Kanootin kapean vesille työnsin lvs.fi. Viitattu 24.2.2022.
  19. Ville Kulmala: Pirkanmaan Yrittäjät | Parikymmentä vuotta suunnitteluasteella ollut Lempäälän keskustakehityshanke on jo pitkällä – Koko projektin ytimessä vietettiin jo harjakaisia Aamulehti. 9.10.2019. Viitattu 24.2.2022.
  20. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  21. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  22. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lahden-ortodoksinen-seurakunta
  23. Pirunlinna visitlempaala.fi.
  24. Lempäälän kanava Väylävirasto. Viitattu 1.2.2022.
  25. Pyhän Birgitan kirkko Lempäälän seurakunta. Viitattu 4.1.2021.
  26. Kuokkalan museoraitti – Museoraitti museoraitti.fi. Viitattu 4.1.2021.
  27. Tripla, Jumbo, Sello, Itis vai Ideapark? Selvitimme, mikä kauppakeskus onkaan oikeasti se kaikkein suurin ja millä perusteella Yle Uutiset. 17.10.2019. Viitattu 1.2.2022.
  28. Zones Ideapark - Suomen suurin sisähuvipuisto Lempäälän Ideaparkissa palvelee joka päivä! zonesideapark.fi. Viitattu 4.1.2021.
  29. Vaihmalan Hovi Vaihmalan Hovi. Viitattu 4.1.2021.
  30. Puntala-rock 2020 : 24th & 25th of July, Lempäälä, Finland www.puntala-rock.net. Viitattu 4.1.2021.
  31. Uusi Alku 2021 | Kristillinen musiikkitapahtuma, tällä kertaa striimattuna! uusialku.fi. Viitattu 4.1.2021.
  32. Lempäälä-päivä Lempäälä. Viitattu 25.12.2020.
  33. Myllyranta-rock visitlempaala.fi.
  34. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 71. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  35. Lempäälän ystävyyskunnat
  36. Lempäälän Tennisseura
  37. Lempäälän Kisa
  38. Lempäälän Jyry
  39. Lempäälän Pandat
  40. Sääksjärven Loiske
  41. Hiisi-Golf
  42. Lempäälän urheiluautoilijat
  43. Lempäälän ampujat
  44. Suomen Latu
  45. Tarpian suunta
  46. Ratsastusseura Pirkanmaan piaffe
  47. Lempäälän Toivot
  48. Marko Anttila at eliteprospects.com www.eliteprospects.com. Viitattu 6.1.2021. (englanniksi)
  49. Lempäälä päättää ensi viikolla, mitä "Mörkö" Anttila ja Jenni Hiirikoski saavat palkinnoksi: juhlat tulossa Yle Uutiset. Viitattu 8.2.2021.
  50. Laulajatar antoi joutsenelle nimen Kaleva. Viitattu 8.2.2021.
  51. Ex-Salkkari Teemu Lehtilän talous romahti Ilta-Sanomat. 28.9.2009. Viitattu 6.1.2021.
  52. Tällainen on Akin ja Ritan yli 300 neliön luksustalo Lempäälässä – katso hulppea videoesittely Iltalehti. Viitattu 23.12.2020i.
  53. Lempäälän ainoaksi kansanedustajaksi valittiin perussuomalaisten Veijo Niemi Yle Uutiset. Viitattu 6.1.2021.
  54. Oman tiensä kulkija Niilo22 tekee mitä tykkää vihaajista välittämättä (vain tilaajille) Lempäälän-Vesilahden Sanomat. Viitattu 28.3.2020.
  55. Lukihäiriöinen nuori jäi ilman apua ja sitten ilman töitä – nyt Niilo22 on aikamies ja Youtube-tähti, joka lukee ylpeänä videoillaan, vaikka väärin menisi (vain tilaajille) Helsingin Sanomat. Viitattu 28.3.2020.
  56. Lempääläinen Mikael joutui rajun kiusaamisen kohteeksi: videobloggaajan nimissä tehty tilauksia tuhansien eurojen edestä Helsingin Sanomat. 9.10.2017. Viitattu 28.3.2020.
  57. M. A. Numminen lauloi siitä, mistä ei voinut puhua (tilaajille) lvs.fi. Viitattu 6.1.2021.
  58. Harvinaiset kuvat rintamalta: Tässä ampuu konekiväärillä tosielämän Antti Rokka, Suen Tassu syöttää Ilta-Sanomat. 1.11.2017. Viitattu 8.2.2021.
  59. Arto Rastas - keittiömestari, joka ei osannut sanoa ei yle.fi. Viitattu 6.1.2021.
  60. Pertti Salovaara oli lempääläiskansanedustajista suurituloisin lvs.fi. Viitattu 8.2.2021.
  61. Veli Seppä väärensi ainakin 15 Ellen Thesleffin maalausta – Poliisi vei hänet Thesleffin näyttelyyn, ja Suomen taitavin taideväärentäjä mykistyi Helsingin Sanomat. 7.7.2019. Viitattu 6.1.2021.
  62. Emilystä tulee kesällä Heinähattu lvs.fi. Viitattu 4.1.2021.
  63. Kuka on Jori-Pekka "Jocka" Träskbäck? Jocka Träskbäck. 7.2.2017. Viitattu 8.2.2021.
  64. Tältä näyttää nykyisen boheemin erakon kotona – Veltto Virtanen lopetti vaikuttamisen: ”Politiikka oli tässä, kiitos konjakista” www.iltalehti.fi. Viitattu 4.1.2021.
  65. Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari K. A. Tapolan 120-vuotismuistonäyttely Ehtookodossa lvs.fi. Viitattu 8.2.2021.
  66. VÄINÖ RICHARD RAUTALIN Tampereen kaupunki. Viitattu 13.7.2021.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kirsti Arajärvi: Lempäälän historia, Lempäälän seurakunta, Lempäälän kunta, 1959

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]