Sääksjärvi (Lempäälä)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paratiisisaari-ympäristöteos. Taustalla näkyy Sääksjärven VPKn paloasema.
Sääksjärvi
Kaupunki Lempäälä
Koordinaatit 61°24′50″N, 23°45′40″E
Väkiluku noin 4000
Osa-alueet Höytämö, Lammintausta, Paunu, Rajasilta, Sipilä, Uusi-Eurooppa
Postinumero 33880
Sääksjärvi
Loiskeen logo.

Sääksjärvi on lähiöalue Lempäälän kunnan pohjoisosassa samannimisen järven läheisyydessä lähellä Tampereen ja Pirkkalan rajoja. Lähiö on nimetty järven mukaan. Varsinaisen lähiöalueen länsipuolella sijaitsee Sipilän osa-alue, joka myös luetaan Sääksjärveen. Sääksjärven naapurina pohjoisessa Tampereen puolella on Multisillan kaupunginosa ja etelässä Lempäälän Kuljun kylä.

Asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sääksjärvellä on monipuolinen asuntokanta, jonka muodostavat pääosin 60-luvulla rakennetut kerrostalot. Sääksjärvelle rakennetaan jatkuvasti lisää asuntoja, asukkaita on tällä hetkellä arviolta yli 4 000. Tämän lisäksi Sääksjärvellä sijaitsee huomattavan paljon leikkipuistoja sekä muita leikkialueita.[1]

Maamerkit ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sääksjärven maamerkkeihin kuuluvat vuonna 1971 rakennettu Sääksjärven vesitorni, virolaisen ympäristötaiteilija Villu Jaanisoon mielipiteitä herättänyt teos Paratiisisaari liikenneympyrässä,[2] sekä keskustassa sijaitseva vuonna 1951 valmistunut Sääksjärven VPKn vanha paloasema.[3] Lisäksi Sääksjärvellä sijaitsee Lempäälän Metsäopetuspolku, joka osana Birgitan polkua antaa tietoa suomalaisesta luonnosta.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sääksjärvellä sijaitsee Suomen suurimpiin kuuluva kaikki vuosiluokat esikoulusta yhdeksänteen luokkaan kattava peruskoulu, Sääksjärven koulu. Muita Sääksjärven palveluja ovat mm. nuorisotalo, S-market, seurakuntatalo, eläinlääkäriasema, päiväkoti, lounaskahvio, Sääksjärven urheilukenttä sekä kirjasto.

Yrityksiä ja muuta toimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dammenbergin makeistehdas ja Robit Rocktoolsin konepajayritys toimivat Sääksjärvellä. Vuoden 2003 loppuun saakka Sääksjärvellä sijaitsi puolustusvoimien varikkoyksikkö Sääksjärven varikko-osasto (SääksjVko-os/PvMatL). Se toimi vuoden 1992 loppuun nimellä Sääksjärven Asevarikko (SääksjAseV).

Suomalaisen Kiillon kotipaikka on Sääksjärvellä. Sen kemikaalitehdas on suuri työllistäjä alueella.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenneyhteydet Sääksjärvellä ovat varsin hyvät, sillä Sääksjärven ja viereisen Höytämön asuinalueen välistä kulkee Helsinki–Tampere-moottoritie. Vanha Helsinki–Tampere-valtatie, nykyinen seututie 130, kulkee Sääksjärven lähiön läpi. Sääksjärven kautta kulkee myös Riihimäen ja Tampereen välinen rautatie, jolle perustettiin Sääksjärven liikennepaikka (lyhenne Sj) vuonna 1915.[4] Henkilöliikenne asemalla lakkautettiin vuonna 1988.

Birgitan polku kulkee Sääksjärven lähiöalueen läpi.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sääksjärvellä toimii vuonna 1947 perustettu urheiluseura Sääksjärven Loiske, jolla on noin 1200 jäsentä. Seuran lajeihin kuuluvat jalkapallo, futsal, yleisurheilu, hiihto, voimistelu ja lentopallo.

Loiske on pelannut jalkapalloa vuodesta 1947. Paras saavutus on kaudelta 1978, kun joukkue voitti III-divisioonan ja pelasi seuraavan kauden II-divisioonassa. Peliasun värit ovat oranssi ja musta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Leikkipaikat ja liikennepuisto Lempäälä. Viitattu 7.11.2020.
  2. Muistomerkit ja taideteokset Lempäälä. Viitattu 7.11.2020.
  3. Historia | Sääksjärven VPK www.saaksjarvenvpk.com. Viitattu 7.11.2020.
  4. Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 78. Helsinki: Karttakeskus, 2010.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mäkelä, Ritva (toim.): Sääksjärvi : portti Lempäälään. Sääksjärvi-kirjan toimituskunta, 2001. ISBN 952-91-3888-1.