Pirkkala

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Pirkanmaalla sijaitsevasta kunnasta. Kaupunginosasta ja kylästä katso artikkeli Pirkkala (Harjavalta).
Pirkkala
Birkala
Pirkkala.vaakuna.svg Pirkkala.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

pirkkala.fi
Sijainti 61°27′55″N, 23°38′35″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Tampereen seutukunta
Perustettu 1922 (1237)
Kokonaispinta-ala 104,04 km²
306:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 81,43 km²
– sisävesi 22,61 km²
Väkiluku 19 172
62:nneksi suurin 28.2.2017 [2]
väestötiheys 235,4 as./km² (28.2.2017)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 21,4 %
– 15–64-v. 62,8 %
– yli 64-v. 15,8 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 96,5 %
ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 3,1 %
Kunnallisvero 20 %
234:nneksi suurin 2017 [5]
Pormestari Helena Rissanen
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kok.
 • SDP
 • Vihr.
 • Kesk.
 • Ps.
 • Vas.
 • KD

14
12
7
3
3
2
2

Pirkkala (1922–1938 Etelä-Pirkkala, ruots. Birkala) on noin 19 200 asukkaan kunta Pirkanmaalla. Tampereen kaupungin kyljessä sijaitsevana se on viime vuosikymmeninä muuttunut entistä paljon kaupunkimaisemmaksi, vaikkei olekaan ottanut virallisesti käyttöön kaupunkinimitystä. Pirkkala on ollut 2000-luvun alussa Pirkanmaan väestöltään nopeimmin kasvava kunta[7]. Pirkkalassa sijaitsevat Tampere-Pirkkalan lentoasema ja Satakunnan lennoston päätukikohta. Pirkkalan naapurikunnat ovat Tampereen ja Nokian kaupungit sekä Lempäälän ja Vesilahden kunnat.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirkkalan alueella on ollut asutusta esihistoriasta asti. Kiinteää maanviljelykseen perustuvaa asutusta on ollut viimeistään 300–400-luvuilta. Pirkkalan kirkkopitäjä on perustettu tiettävästi vuosien 1209-1237 välisenä aikana, mutta ensimmäiset kirjalliset tiedot Pirkkalasta mainitaan 1300-luvulla. Nykyinen Pirkkala on vanhan suur-Pirkkalan ydinaluetta. Suur-Pirkkalaan kuului yli puolet nykyisestä Pirkanmaasta.[8][9]

Perinteisen käsityksen mukaan Pirkkalasta lähtivät pirkkalaiset verottamaan lappalaisia ja Gustaf von Numersin 1951 piirtämän kunnan vaakunan (Kilpi halkoinen ja turkiskorokatkoinen hopea-punainen) turkiseläinkuvio viittaa tähän kaupankäyntiin.[10] Nykyisin pirkkalaisten yhteys Pirkkalaan on kyseenalaistettu.

Pirkkalasta erosi vuosien mittaan useita kuntia. Vuoteen 1346 siitä oli eronnut Vesilahden pitäjä. Vuonna 1366 erosi Kangasalan suurpitäjä, 1576 Ruovesi, 1666 Messukylä, 1895 Ylöjärvi, ja viimeisin muutos oli vuonna 1922, jolloin jäljelle jääneestä osasta muodostettiin Etelä- ja Pohjois-Pirkkalan kunnat. Vuonna 1938 Pohjois-Pirkkalan nimi muutettiin Nokian kauppalaksi ja Etelä-Pirkkala sai ottaa historiallisen Pirkkalan nimen käyttöönsä.[9]

Pirkkalaan asutettiin viime sotien jälkeen Sakkolan siirtoväkeä.

Pirkkalan sijainti oli liikenteellisesti melko syrjäinen 1970-luvulle saakka, kunnes vuonna 1973 valmistui uusi tieyhteys Pirkkalan ja Nokian välille Pyhäjärven yli. Kymmenkunta vuotta myöhemmin yhdystietä jatkettiin moottoriliikennetienä Tampereen Lakalaivaan saakka. Ennen pitkää liikennekuormitus kasvoi siinä määrin, että tie ruuhkautui yhä pahemmin ja varsinkin Pirkkalan ja Nokian väli muodostui yhdeksi Etelä-Suomen tieverkon pahimmista pullonkauloista, jonka vuoksi tieyhteyttä kehitettiin edelleen osana Tampereen kehätietä.

Alueellinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirkkalan kylät: 1-Partola, 2-Nuoliala, 3-Haikka, 4-Naistenmatka, 5-Sankila, 6-Kataisto, 7-Tanila, 8-Sionkylä, 9-Pappila, 10-Pirkkalankylä, 11-Toppari, 12-Ania, 13-Sorkkala. Vaaleankeltaiset kunnan ulkopuolisten kylien alueita.

Pirkkala jakaantuu kolmeen alueeseen: kuntakeskukseen kunnan pohjoisosassa, Nuolialan alueeseen Tampereen rajalla ja haja-asutusalueeseen.[11]

Kuntakeskuksen alueita ovat Turri, Niemenmaa, Rantaniitty, Haikka, Kyösti, Lepomoisio, Naistenmatka, Kurikka, Huovi, Vähäjärvi ja Takamaa. Alueet ovat enimmäkseen asutuskeskittymiä. Naistenmatkalla sijaitsee kuntakeskus Suuppa ja sen yritykset, tori, pääkirjasto, ala- ja yläasteesta sekä lukiosta koostuva koulukeskus, terveyskeskus, Pirkkalan uusi kirkko, liikuntatalo ja keskusurheilukenttä. Vähäjärven ja Kurikan alueella on valaistu kuntoilureitti. Kurikassa on Pirkkalan uusin koulu, vuonna 2004 valmistunut Kurikankulman koulu.

Pirkkalan kunnan Vähäjärvi-alue Panorama-kuvana.

Nuolialan alueeseen kuuluvat Nikkilänniemi, Loukonlahti, Pere, Killo, Pakkalankulma, Partolan kauppa-alue ja Toivio. Partolaan on 2000-luvulla rakennettu useita ostoskeskuksia. Toiviossa ja Loukonlahdessa sijaitsevat Toivion ja Nuolialan alakoulut.

Haja-asutusalueen Ania on Pirkkalan laajin alue kunnan lounaisosassa. Sen itäpuolella on lentokentän alue, jolla sijaitsee lentokenttä ja Satakunnan lennosto. Alueen muita alueita ovat Huovin teollisuusalue (Turkkirata), Ahvenisto, Vähä-Vaitti, Pirkkalankylä, Sankila, Hyrsinki, Koivisto ja Sääksjärvi. Pirkkalankylässä sijaitsee vanha kirkko, Sankilassa Kirkonkylän ala-aste ja Hyrsingissä Hyrsingin alakoulu.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirkkala on yksikielinen suomenkielinen kunta, ruotsinkielisiä on 0,4 prosenttia väestöstä. Kunnan väkiluku on kasvanut 2000-luvun alussa parin prosentin vuosivauhtia. Vuonna 2007 kasvua oli 379 henkilöä eli 3,4 prosenttia. Vuodesta 1951 väkiluku on lähes nelinkertaistunut[12]. Kunnan ikärakenne on nuori (2007: 0-14 v - 22,0 %; 15-64 v - 66,3 %; yli 65 v - 11,6 %).[13] Vuoden 2004 väestöennusteen mukaan Pirkkalassa on asukkaita 17 241 vuonna 2010 ja 20 265 vuonna 2020. Pirkkalan vuoden 2004 työttömyysaste on 9,5 % ja työpaikkaomavaraisuus vähäinen: yli puolet eli 56,6 prosenttia asukkaista käy töissä toisella paikkakunnalla. Maa- ja metsätalouden työpaikkoja on 0,6 %, jalostuksen 30,6 % ja palveluiden 67,0 %. Väestö on hyvin koulutettua.[14]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Pirkkalan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
9 634
1985
  
10 723
1990
  
11 409
1995
  
11 723
2000
  
12 736
2005
  
14 875
2010
  
17 237
2015
  
18 906
Lähde: Tilastokeskus.[15] , [16]

Kunnallishallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
Kok. SDP Kesk. Vihr. SKDL
Vas.
SMP
PS
SKL
KD
PPPa LKP,LIB Muut
1976 10 12 2 6 0 1 4 83,8 %
1980 12 13 1 6 0 2 1 83,2 %
1984 14 11 2 2 5 1 0 78,2 %
1988 14 11 2 2 5 1 0 0 0 73,2 %
1992 9 11 2 2 5 0 2 4 0 76,1 %
1996 12 10 2 4 4 3 65,0 %
2000 10 9 3 6 4 1 2 0b, c 61,1 %
2004 11 10 3 6 3 1 1 0 65,3 %
2008 16 10 3 7 3 1 2 1 69,0 %
2012 15 11 3 6 3 4 1 65,3 %
a Paremman Pirkkalan Puolesta -yhteislista
b Vapaan Suomen liitto, 0 paikkaa
c Valitsijayhdistys Ingman Hannu, 0 paikkaa
Lähteet: Tilastokeskus[17] Oikeusministeriö[18] Pirkkalainen 9.7.2008[19]

Kunnanvaltuustossa on 43 paikkaa kaudella 2009–2011. Paikkaluku nousi 35:stä 43:een vuoden 2008 vaaleissa. Valtuutetuista 25 on miehiä ja 18 naisia.

Vuoden 2008 kunnallisvaalissa valitut 43 valtuutettua valitsivat kuntaan Suomen toisen pormestarin väistyvän kunnanjohtaja Risto Koiviston tilalle. Pirkkalan ensimmäinen pormestari vuosina 2009–2010 oli kokoomuksen Antero Saksala[20]. Saksala oli myös ensimmäinen pormestari, joka menetti valtuuston luottamuksen ja erotettiin; näin kävi maaliskuussa 2010.[21]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirkkalassa on ollut kivi- ja rautakautista asutusta, ja alueella on tehty runsaasti muinaislöytöjä.[22]

Punatiilisen vanhan kirkon on suunnitellut vuonna 1921 Ilmari Launis, ja se on tiettävästi rakennettu vanhan Pirkkalan pitäjän kirkon paikalle[23]. Simo ja Käpy Paavilaisen suunnittelema valkoinen uusi kirkko vuodelta 1994 sijaitsee nykyisen keskustan tuntumassa. Ulkoasultaan moderni kirkko valittiin valmistumisvuonnaan arkkitehtuuriltaan kauneimmaksi uudeksi rakennukseksi Suomessa.

Vuosien 2001 ja 2003 kansainvälisten valurautasymposiumien taideteoksista on lähelle kuntakeskusta muodostettu Veistospuisto. Se koostuu nykytaiteen veistoksista, jotka on sijoitettu enimmäkseen Vähäjärven ympärille. Valurautasymposien idea on pirkkalalaisen taiteilijan, Virosta Suomeen muuttaneen Villu Jaanisoon. Vuoden 2003 tapahtumassa käytettiin muitakin materiaaleja.[24] Nähtävyyksistä kenties näkyvimmällä paikalla on keskustan Suupantorin laidalla sijaitseva Jaanisoon Peruspirkkalalainen-patsas eli mallinsa mukaan Valte-patsas.[25]

Liike-elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirkkalan yrityskeskittymät sijaitsevat Huovin ja Turkkiradan teollisuusalueella, kuntakeskuksessa, lentokentän ympäristössä ja Partolassa Tampereen rajalla.[26] Erityisesti Partolasta on 2000-luvulla kehittynyt kauppakeskittymä, jossa on muun muassa K-Citymarket, Bauhaus sekä kauppakeskus Veska.

Pirkkalalaisia yrityksiä ovat muun muassa Hämeen Laaturemontti Oy, Voitelukeskus Tonttila Oy Ltd, Johnson Metall Oy Ab ja GaV Group Oy.

Urheilu ja liikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirkkalassa on toistakymmentä palloilukenttää, joista monelle jäädytetään kaukalo talvisin. Kentistä kolme on nurmikenttiä, lisäksi keskuskentällä on kesällä 2006 valmistunut tekonurmi. Keskuskentän vieressä on kolme tenniskenttää ja liikuntatalo, ja puolen kilometrin päässä jäähalli Keva-areena. Kunta järjestää lapsille liikuntaohjausta kesäisin. Vähäjärven ympäristössä lähellä keskustaa on valaistu kuntoilureitti.[27] Myös uimahallia, uutta yleisurheilukenttää sekä uusia ulkoilureittejä on suunniteltu rakennettavaksi vuosien 2008–2015 aikana[28].

Pirkkalassa toimivat urheiluseurat:

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirkkalassa on kuusi alakoulua (Naistenmatkan, Nuolialan, Kirkonkylän, Toivion, Kurikankulman ja Hyrsingin alakoulut), yläaste ja yhteislukio sekä kansalaisopisto. Esiopetusta Pirkkalassa on järjestetty vuodesta 1971, jolloin alkoi esikoulukokeilu[29][30]. Naistenmatkan koulu on yksi Suomen suurimmista ala-asteista lähes 700 oppilaallaan.lähde?

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirkkalan läpi kulkee valtatie 3 Helsingistä Vaasaan. Valtatie on äskettäin parannettu moottoritieksi osana Tampereen läntistä kehätietä. Alkuperäinen, vuonna 1973 valmistunut tieyhteys Pyhäjärven yli on nykyisin Pirkkalan ja Nokian välisen paikallisliikenteen käytössä.

Pirkkalan itärajaa sivuaa Helsingin ja Tampereen välinen rautatie. Alustavissa suunnitelmissa on uuden, Tampereen ohittavan oikoradan rakentaminen Lempäälän Kuljusta Pirkkalan alueen kautta Ylöjärvelle, jolloin se kulkisi Tampere-Pirkkalan lentoaseman läheltä.[31] Lentoasemalta Lempäälän Sääksjärvelle suunniteltua tieosaa kutsutaan Tampereen toiseksi kehätieksi.

Pirkkalan kunnan alueella joukkoliikenteen järjestämisestä vastaa Tampereen seudun joukkoliikenne. Naistenmatkantietä pitkin kulkee tiheällä vuorovälillä runkolinja 1 reitillä Pirkkala – Vatiala. Lisäksi Pereelle, Toivioon ja Kurikkaan on omat yhteytensä, ja poikittaisliikennettä on Nokian ja Hervannan suuntaan. Aiemmin ennen heinäkuun 2014 joukkoliikenneuudistusta kunnan reitistöstä vastasi Väinö Paunu, joka myös operoi reitit. Kunnan alueella on myös kaksi palveluliikennelinjaa.[32]

Tampereen seudullisista pyöräilyn laatukäytävistä reitit 7 (Tampereelle), 12 (Lempäälään), 13 (Nokialle) ja 14 (Ylöjärvelle) lähtevät Pirkkalan keskustasta. Osa reittejä 7 ja 12 oleva Naistenmatkantien eteläpuolella kulkeva väylä Suupantien ja Tampereen rajan välillä peruskorjattiin osana seudullista laatukäytävien kehittämisprojektia kesällä 2015.

Tiedonvälitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirkkalan paikallisuutisista kertoo Pirkkalainen. Kuntaan jaetaan myös Tamperelainen, Tori ja Pirkanmaan Sanomat. Seudullinen valtalehti on Aamulehti. Valtakunnallisten radioasemien lisäksi kunnassa kuuluvat myös Radio Moreeni ja Radio City Tampere.

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirkkalan ystävyyskunnat ovat Solna Ruotsissa, Ski Norjassa, Gladsaxe Tanskassa ja Valjala Virossa. Ystävyyskuntatoiminta näkyy muun muassa vierailuina puolin ja toisin.[33]

Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirkkala on voimakkaasti kasvava kunta, ja asukasluku on kasvanut tuhansilla muutamassa vuodessa. Kurikan asuinalueen rakentamisen jälkeen asutuksen sijoittamisessa on keskitytty täydennysrakentamiseen erityisesti Nuolialassa, Killossa ja kuntakeskuksessa, joihin on noussut korkeita kerrostaloja sekä muuta tiheää asutusta. Myös Pereeseen on toteutettu täydennysrakentamista, mukaan lukien uusi Pikku-Venetsian asuinalue Pyhäjärven rannalle. Pikku-Venetsia tulee myös laajentumaan tulevaisuudessa länteen. Sinne on suunnitteilla myös uusi ala-aste.

Tampereelle suunniteltua raitiotiejärjestelmää on ehdotettu laajennettavaksi Pirkkalaan muun muassa raitiotiehankkeen yleissuunnitelmassa.

CLX-Pirkkala on projekti, jonka tavoitteena on luoda Pirkkalaan neljä seudullisesti merkittävää yritysaluetta: Partola, Linnakallio, Lentokenttä ja Lentokentän risteys. Näistä aktiivisimmin on kehittynyt Linnakallion alue, jonne muun muassa Posti ja Also ovat rakentaneet uudet terminaalinsa. Myös Partolaa on täydennysrakennettu.

Tunnettuja pirkkalalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  2. Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, helmikuu 2017 28.2.2017. Tilastokeskus. Viitattu 20.5.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Kuntavaalit 2017, Pirkkala Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Pirkkala kiihdyttää kasvua, Tampereen kauppakamarilehti 1/2005
  8. Olavi Horsma-aho: Kuinka vanha Pirkkala on, Pirkkalainen 11.1. 2006, s. 6 [1] (pdf)
  9. a b Jouko Hillukka: Suur-Pirkkalasta Pirkkalaksi [2], viitattu 24.8. 2006
  10. Pirkkalan kunta: Vaakuna [3], viitattu 1.9.2007
  11. Pirkkalan kunta: Aluejako [4] www.pirkkala.fi (pdf)
  12. Tilastokeskus: Tampereen seutukunta (ppt)
  13. Tilastokeskus Pirkkala – Birkala
  14. Kuntaliitto: Aluetietopankki: yleistilastot, Pirkkalan kuntakortti
  15. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 – 2012 (Väkiluvut 1980-2010) 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  16. Väestönmuutosten ennakkotiedot tapahtumaneljänneksen mukaan alueittain 2010 – 2016 (Väkiluvut 2015) Tilastokeskus. Viitattu 11.11.2016.
  17. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2008 (Tilastokeskus 6.11.2008)
  18. Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997); Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008).
  19. Antti Jokinen: Harri Aalto PPP:n pormestariehdokkaaksi. Pirkkalainen 9.7.2008.
  20. Yle.fi: Saksalasta Pirkkalan ensimmäinen pormestari. Viitattu 19.1.2009.
  21. http://www.aamulehti.fi/uutiset/pirkanmaa/pirkkalan-kunnanvaltuusto-erotti-saksalan-aanin-23-11/174710
  22. Pirkkalan kunta: Pirkkalan muinaisuudesta – Suur-Pirkkalasta Pirkkalaksi [5], viitattu 1.9.2007
  23. Pirkkalan kunta: Pirkkalan kunnan historiaa Pirkkalankylä [6], viitattu 1.9.2007
  24. Pirkkalan kunta: Pirkkala Sculpture 03 [7], viitattu 1.9.2007
  25. Pirkkalan kunta: Peruspirkkalalainen [8], viitattu 1.9.2007
  26. Pirkkalan kunta: Yritysalueet [9], viitattu 1.9.2007
  27. Pirkkalan kunta: Liikunta [10], viitattu 1.9.2007
  28. Pirkkalan kunta. Liikutaan Pirkkalassa. Pirkkalan kunnan liikuntapoliittinen ohjelma 2006-2015. s. 21–22 (verkossa: [11], doc-muoto)
  29. Esiopetusta 1960-luvulta vuoden 2000 taitteeseen
  30. Pirkkalan kunta: Koulut. Viitattu 13.3.2009.
  31. Tampereen läntiset väylähankkeet – Pirkanmaan maakuntakaava 2040
  32. Palvelubussi Pirkkalan kunta. Viitattu 6.3.2016.
  33. Pirkkalan kunta: Ystävyyskunnat [12], viitattu 1.9.2007

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pirkkala.