Pehr Adrian Gadd

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pehr Adrian Gaddin muistomerkki

Pehr (Pietari)[1] Adrian Gadd (1727 Pirkkala11. elokuuta 1797 Turku) oli suomalainen luonnontutkija, taloustieteilijä ja kemisti. Hän oli Turun Akatemian ja samalla Suomen ensimmäinen kemian professori vuodesta 1761 alkaen. Hän tutki muun muassa kemian soveltamista metallurgiaan ja maanviljelyyn sekä salpietarin ja potaskan valmistukseen.

Luonnonhistorian ja talousopin dosentti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gadd kirjoitti ylioppilaaksi Turussa vuonna 1742 ja puolusti pro graduaan 1748. Vuonna 1750 hänet nimitettiin Turun Akatemian luonnonhistorian ja talousopin dosentiksi. Tässä virassa hän muun muassa etsi kolmena kesänä paikallisia väri- ja hyötykasveja Turun saaristossa. Sivuvirkoina hänet määrättiin vuonna 1755 myös Suomen salpietarikeittämöiden tarkastajaksi ja samana keväänä myös Turun ja Porin läänin lääninlampuriksi. Nämä työtehtävät sopivat hänen aiempaan työkokemukseensa, mutta antoivat myös mahdollisuuksia kerätä aineistoa varsinaiseen virkatyöhön liittyviin tutkimuksiin. Lääninlampurin tehtävästä Gadd luopui tultuaan nimitetyksi kemian professoriksi vuonna 1761.[2]

Kemian professori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän aloitti suomalaisen kemian opetuksen aikakauden Turun Akatemiassa vuonna 1761.[3]

Gadd ohjasi kaikkiaan 103 väitöskirjaa, muun muassa Jacob Gummeruksen väitöstutkimusta, joka käsitteli Turun läänin saaristolinnustoa, jonka aineiston todennäköisesti Gadd oli itse kerännyt 1750-luvulla. Gummerus puolusti väitöskirjaansa 1769.[4]

Gadd hylkäsi latinan ja alkoi julkaista väitöskirjoja ruotsiksi. Hän myös julkaisi pienen kirjan suomeksi vuonna 1768: Lyhykäinen ja yxikertainen neuvo kuinga krydimaan yrttein kaswannot Suomen maasa taittaan saatettaa tuleundumaan. Siitä tuli yksi suomalaisen puutarhakirjallisuuden keskeisistä teoksista.[5]

Gadd toimi myös Hämäläis-Osakunnan inspehtorina.

Perhesuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pehr Gadd ja Brita Sidonia Fahlenius, joka oli Turun piispan Jonas Fahleniuksen tytär, vihittiin Turussa 25. lokakuuta 1759.[6] Heille syntyi Turussa ainakin kahdeksan lasta.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kotivuori, Yrjö: Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Pehr Adrian Gadd. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6838>. Luettu 26.8.2015.
  • Lehikoinen, Esa; Lemmetyinen, Risto; Vuorisalo, Timo & Kivistö, Sari 2009: Suomen lintutieteen synty - Turun Akatemian aika. Faros, Turku. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. ISBN 978-952-5710-04-5
  • Niemelä, Jari: Lääninlampurit, Suomen ensimmäiset maatalousneuvojat. s 88-120. julkaisussa Turun Historiallinen Arkisto 44, Turun Historiallinen Yhdistys, 1989 Turku.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.tiedetila.fi/tiedetila/gadd.htm
  2. Niemelä 1989, s. 93
  3. http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf/n/NT00003DB2.html
  4. Lehikoinen, E., Gustafsson, E. ja muut 2003: Varsinais-Suomen linnut. - Turun lintutieteellinen yhdistys r.y. Turku. ISBN 952-91-5584-0
  5. Gadd, Pehr Adrian: Lyhykäinen ja yksinkertainen neuvo kuinka ryytimaan yrttien kasvannot Suomenmaassa taiten saatetaan tuleentumaan (pdf) (toim. Lönnroth, Harry) Tampere University Press. Viitattu 24. helmikuuta, 2013.
  6. Turun ruotsalainen seurakunta (Vihityt)
  7. Turun ruotsalainen seurakunta (Kastetut)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteenharjoittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.