Kunnallisvaalit 1996

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomi Vaalit Suomessa

Suomessa järjestettiin kunnallisvaalit 20. lokakuuta 1996. Samana päivänä järjestettiin Suomen ensimmäiset europarlamenttivaalit. Keminmaalla kunnallisvaalit jouduttiin uusimaan ennakkoäänestyksessä ilmenneiden epäselvyyksien vuoksi, ja ne järjestettiin vasta 8. kesäkuuta 1997.

Äänestysaktiivisuus jäi nyt heikommaksi kuin yksissäkään kunnallisvaaleissa toisen maailmansodan jälkeen, vuoden 1992 vaaleihin verrattuna jopa 17 prosenttiyksikköä huonommaksi. Politiikan tutkijat tulkitsivat tämän johtuneen suureksi osaksi vaaliväsymyksestä, koska viiden edellisvuoden aikana oli pidetty yhteensä neljät vaalit sekä kansanäänestys Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa. Tutkijoiden tekemän johtopäätöksen mukaan suomalaiset äänestäjät eivät myöskään innostuneet kaksien vaalien järjestämisestä samanaikaisesti, koska kunnallisasioiden katsottiin jääneen vaalikeskustelussa EU-parlamenttivaalien teemojen varjoon. Vaalien ehdokasmäärä supistui tuntuvasti vuoden 1992 vaaleista, minkä katsottiin johtuvan puoluetoiminnan näivettymisestä puolueiden jäsenmäärän laskun myötä. Lisäksi eduskunnan puhemiehen Riitta Uosukaisen muutama viikko ennen vaaleja julkaisema kohua herättänyt kirja Liehuva liekinvarsi käänsi yleisen huomion useiden päivien ajaksi pois vaalikamppailusta. Keskustan varsinkin perinteisillä kannatusalueillaan saamaan vaalivoittoon ja vastaavasti perussuomalaisten heikkoon menestykseen vaikutti merkittävästi Suomen Maaseudun Puolueen katoaminen puoluekartalta. Kolmesta uudesta yrittäjästä herätti eniten huomiota täysin muista puolueista poikkeavalla ohjelmallaan Luonnonlain puolue, joka ei kuitenkaan saanut yhtäkään kunnanvaltuutettua. Sitoutumattomat ryhmät ja ehdokkaat menestyivät vuoden 1992 kunnallisvaalien tapaan hyvin. [1]

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

äänestysaktiivisuus 61,3 %[2][3] −9,6
puolue valtuutetut äänet
lukumäärä osuus
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 2 743 −387 583 562 −137 748 24,55 % −2,5
Suomen Keskusta 4 459 +461 518 305 +6 351 21,81 % +2,6
Kansallinen Kokoomus 2 167 +158 514 313 +6 739 21,64 % +2,6
Vasemmistoliitto 1 128 −191 246 412 −64 345 10,37 % −1,3
Vihreä liitto 292 −51 149 334 −35 453 6,28 % −0,7
Ruotsalainen kansanpuolue 671 +7 129 518 −4 115 5,45 % +0,4
Suomen Kristillinen Liitto 353 ±0 75 494 −8 987 3,18 % +0,0
Nuorsuomalainen puolue 29 –  31 429 –  1,32 % – 
Perussuomalaiset 138 −216 21 999 −42 881 0,93 % −1,5
Liberaalinen kansanpuolue 25 −24 8 766 −17 568 0,37 % −0,6
Rauhan ja Sosialismin puolesta – Kommunistinen Työväenpuolue 3 +2 4 483 −345 0,19 % +0,0
Suomen eläkeläisten puolue 1 −1 2 417 −262 0,10 % +0,0
Eläkeläiset Kansan Asialla 2 −3 2 033 −2 870 0,09 % −0,1
Vapaan Suomen liitto 6 –  1 364 –  0,06 % – 
Luonnonlain puolue -- –  1 217 –  0,05 % – 
Ekologinen puolue Vihreät 1 −2 874 +197 0,04 % +0,0
Muut 464 +123 85 420 −16 340 3,59 % −0,2
Yhteensä 12 482 −89 2 376 940 −286 915 100 %
Lähde: Oikeusministeriö 1997[4]

Ääniharavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[5]

Ehdokas Puolue Kunta Äänimäärä
Zyskowicz Ben KOK Helsinki 11815
Brax Tuija VIHR Helsinki 9899
Soininvaara Osmo VIHR Helsinki 8073
Stenius-Kaukonen Mar VAS Tampere 6373
Penttilä Risto NUORS Helsinki 5869
Bremer Klaus RKP Helsinki 4918
Bryggare Arto SDP Helsinki 4760
Rihtniemi Suvi KOK Helsinki 4450
Hiltunen Rakel SDP Helsinki 4214
Alho Arja SDP Helsinki 3923

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Unto Hämäläinen: Äänestäjät eivät innostuneet kaksoisvaaleista. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1998, s. 194–199. Helsinki: Otava, 1997.
  2. Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa koko maa vaalipiireittäin (Oikeusministeriö 3.5.1997)
  3. Kunnallisvaalit 1918–2004 (Oikeusministeriö)
  4. Kunnallisvaalien vaalitulos puolueittain ja muutokset verrattuna edellisiin vaaleihin (Oikeusministeriö 1997); ks. myös StatFin -tilastopalvelu (Tilastokeskus), jossa ei ole otettu huomioon Keminmaan uusintavaaleja
  5. Tilastokeskus: Ehdokkaiden äänimäärät 1996 kunnallisvaaleissa. Viitattu 12.4.2017.